Suomen ulkopolitiikan hermokeskus sijaitsee jälleen Helsingin Katajanokan kärjessä – toimivampana ja turvallisempana kuin koskaan ennen. Koko ulkoministeriön väki työskentelee nyt monitilaympäristössä, joka on myös Suomen käyntikortti maailmalle. Ylvään Merikasarmin kolmen vuoden remontti valmistui etuajassa – ja selvästi alle budjetin.
Ulkoministeriön pitkäaikainen toive päästä saman katon alle toteutui, kun Merikasarmin perusparannus valmistui syksyllä 2021. Nyt Helsingin Katajanokalla on modernit, viihtyisät ja turvalliset työskentelytilat koko ulkoministeriön Helsingissä olevalle väelle.
Saneerauksessa otettiin tarkoin huomioon rakennusten eri aikakausien arkkitehtuurin ominaispiirteet ja se toteutettiin Museoviraston kanssa. Ennen hanketta Merikasarmin tiloissa työskenteli reilut 400 henkeä – suurin osa omissa työhuoneissaan. Nyt samoissa tiloissa on henkilökuntaa tuplasti enemmän, noin 800 ulkoministeriöläistä.
”Perusparannuksessa seinät kaatuivat, kun vanhat koppikonttorit purettiin monitilan tieltä. Oli hienoa nähdä, kuinka avarat ja vaikuttavat tilat vanhoihin saleihin remontilla saatiin”, ulkoministeriön hallintopalveluiden projektipäällikkö Anna Pakkanen kertoo.
Työympäristön kehittämisestä hankkeessa vastaavan Pakkasen mukaan tärkeimpiä asioita muutoksessa olivat uusien tilojen muuntojoustavuus, terveellisyys, esteettömyys, edustavuus ja turvallisuus.
”Asetimme heti hankkeen alussa rohkeasti tavoitteeksemme, että vuonna 2021 koko ulkoministeriö työskentelee moderneilla tavoilla ja välineillä täysin uudistetussa monitilaympäristössä. Nyt visio on muuttumassa todeksi.”
Merikasarmissa on ylläpidetty Suomen suhteita ulkomaihin ja tehty diplomatiaa jo kolmekymmentä vuotta.
Katajanokalla sijaitseva kasarmialue koostuu kahdeksasta eri aikakauden rakennuksesta. Vanhin ja komein on Carl Ludvig Engelin suunnittelema Matruusikasarmi, joka valmistui 1820-luvun alussa. Se on nykyisin ulkoministeriön päärakennus.
Raikas monitilaympäristö sekä alkuperäiseen loistoonsa palautetut salit ovat keränneet henkilökunnalta paljon kiitosta.
”Etenkin tilojen valoisuus ja edustavuus ovat herättäneet ihastusta. Kauniit interiöörit jatkuvat yhtenäisinä kaikissa Merikasarmin rakennuksissa. Paras kommentti tähän mennessä tuli eräältä pitkän linjan diplomaatilta. Hän sanoi, että uudet tilat ovat itkettävän ihanat”, Anna Pakkanen kertoo.
Hän sanoo, että Merikasarmi on Suomen käyntikortti ulkomaalaisille vieraille ja maailmalle.
”Tämä näkyy parhaiten päärakennuksen uudessa kokouskeskuksessa, jonka kaikissa tiloissa on esillä runsaasti suomalaista designia ja taidetta valaisimista lähtien.”
Myös turvallisuus uusituissa tiloissa on huipputasoa. Valtioneuvoston ja ulkoministeriön turvallisuusvaatimukset ovat korkeat – esimerkiksi se, ketkä milläkin vyöhykkeellä saavat liikkua, on tarkoin määritelty.
Lue lisää: Ylväs Merikasarmi uudistuu moderniksi monitilaympäristöksi
Lue lisää: Merikasarmissa seinät kaatuvat ja raja-aidat ryskyvät
Kun etätyösuositukset päättyivät lokakuussa 2021, Merikasarmilla ennätettiin nähdä ja kokea hetki riemukkaita kohtaamisia.
”Merikasarmi on entistä vahvemmin Suomen ulkopolitiikan hermokeskus nyt, kun koko ulkoministeriön väki on vihdoin saman katon alla. Harmi, ettemme ole päässeet vielä olemaan ja tekemään yhdessä niin paljon kuin toivoimme. Ministeriössä on ollut perinteisesti aika vahva osastojako. Tulevaisuudessa yhteinen työympäristö mahdollistaa sen, että raja-aidat ja siilot poistuvat entisestään ja organisaatiot madaltuvat”, ulkoministeriön palveluista vastaava alivaltiosihteeri Pekka Puustinen sanoo.
Anna Pakkasen mukaan siirtymä hybridityömalliin on sujunut ulkoministeriössä mainiosti, vaikka uuden opettelemistakin on ollut.
”Esimerkiksi virtuaalikokousten valtava kasvu yhtäaikaisesti on asettanut omat haasteensa sille, että meidän kaikkien on pitänyt suunnitella työpäiväämme entistä tarkemmin. On tärkeää miettiä esimerkiksi, missä roolissa eri kokouksissa olemme: voinko olla tilassa, jossa on muitakin ihmisiä, johdanko puhetta vai olenko kuuntelevassa roolissa, millainen tausta ruudulla näkyy.”
Pekka Puustinen sanoo, että henkilöstöllä on edessään uudenlaisten työprosessien ja monitilan etiketin opetteleminen.
”Tästä yhdessä tekeminen vasta alkaa. Vanhoissa työtiloissa väkemme oli pääsääntöisesti omissa työhuoneissaan. Uskon, että henkilöstö viihtyy uudistetuissa tiloissa hyvin, kun monitilaympäristön filosofia aukeaa. Meidän on tärkeää oppia käyttämään tiloja oikein, ja samalla kuunnella ministeriön johdossa väkemme palautetta, jotta voimme hioa uudistuneen Merikasarmin mahdollisimman toimivaksi.”
Perusparannus oli mittava hanke, josta vastasi Senaatti-kiinteistöt. Remontoitavaa riitti noin 26 000 neliön verran.
Tilojen vuokraajan eli valtioneuvoston kanslian yksikön päällikkö Heikki Hovi kertoo, että Merikasarmin kahdessa vaiheessa valmistunut hanke oli onnistuminen sekä aikataulun että budjetin puolesta.
”Remontin kustannusarvio oli 88 miljoonaa euroa, mutta näyttää siltä, että hinta alittuu useilla miljoonilla euroilla. Alun perin hankkeen piti valmistua vasta vuonna 2023, mutta aikataulu nopeutui, kun saimme hyödynnettyä muita valtioneuvoston yhteisiä tiloja väistöratkaisuissa.”
Hovi on tyytyväinen, että saneerauksessa palaset loksahtivat paikoilleen. Iso kiitos kuuluu hänen mukaansa Senaatin ammattitaitoiselle hankejohdolle ja valitulle allianssimallille.
”Hankkeessa onnistuttiin myös terveysturvallisuudessa: koronapandemia iski samaan aikaan perusparannuksen kanssa. Työmaalla sitouduttiin terveysturvallisuuskäytäntöihin, ja viisaalla toiminnalla saimme ennaltaehkäistyä tartuntaketjuja.”
Senaatti-areenassa keskusteltiin hallitusohjelman mukaisesta julkisen sektorin tilaohjelmasta, jonka tavoitteena on tehostaa tilakustannuksia ja hakea ratkaisuja valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien tilakysymyksiin. Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa valotti puheenvuorossaan valtion toimitilakustannuksista saatuja…
Aulapalvelu on olennainen osa monen kiinteistön jokapäiväistä toimintaa. Kiinteistöön tulija kohtaa aulapalvelun ensimmäisenä sisään astuessaan ja viimeisenä ulos lähtiessään. Hyvä aulapalvelu paitsi sujuvoittaa kiinteistön arkea myös auttaa rakentamaan ja pitämään…
Joensuun virastotalo osoitteessa Kauppakatu 40 saneerattiin kiireestä kantapäähän syksyn 2020 ja tammikuun 2023 välillä. Peruskorjauksen valmistuttua toiminta virastotalon yhteisessä palvelupisteessä ja yhteiskäyttöisissä toimistotiloissa otti ensi askeleensa 20. helmikuuta.
"Sitra julkaisi keväällä Megatrendit 2023 -raportin, joka sisältää varsin vakavan viestin. Merkittävin tämän hetken megatrendi on luonnon kantokyvyn mureneminen ja siitä aiheutuvat ympäristölliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset. Kyse on ilmastonmuutoksesta,…
”Poikkeusoloihin varautuminen nousi keskeiseksi tavoitteeksi helmikuusta 2022 lähtien. Tuemme vahvasti asiakkaitamme muuttuneessa tilanteessa”, Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa kertoo.
Senaatti-kiinteistöjen kaksivuotinen rakennuttamisen valmennusohjelma antaa tuhdit eväät rakennuttajapäällikön vaativaan ja vastuulliseen tehtävään. Lue, mitä valmennusohjelmasta rakennuttajapäälliköiksi valmistuneet Kasperi Koimäki, Roope Lahtinen, Juha-Pekka Peltonen ja valmennusohjelmassa mentorina toiminut Johanna Virsu siitä…
Jasmin Johansson oli yksi Puolustuskiinteistöjen kesätyöntekijöistä ympäristöpalveluissa ja työskentelee luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi.
Monipuolisia kesätyötehtäviä Senaatilla riittää — niin myös kaikenikäisiä ja taustaisia osaajia. Linda Liljeström on yksi heistä.
Homma hoidossa! Tikkakosken paikallisyksikössä kesätyöntekijä Silja Ukskoski huolehti rakennusten kunnossapitotoimenpiteiden kartoittamisesta kesän ajan. Silja kertoo nyt, millaisissa merkeissä hänen työntäyteinen kesänsä meni.