Senaatin tavoitteena on yli 2 M€ uudisrakentamisessa vähintään 25 % ja korjausrakentamisessa vähintään 15 % vähennys hankkeiden hiilijalanjälkeen strategiakautena 2022-2025.
Senaatin strategiaan on kirjattu tavoite rakentamisen päästöjen alentamisesta. Vuonna 2021 asetimme ensimmäisenä suurena kiinteistönomistajana numeroidut hiilivähennystavoitteet rakennuttamiselle: yli 2 M€ uudisrakentamisessa vähintään 25 % ja korjausrakentamisessa vähintään 15 % vähennys hankkeiden hiilijalanjälkeen strategiakautena 2022-2025.
Tämän tavoitteen mukaisesti Senaatti on myös sitoutunut päästöttömän työmaan, kestävän purkamisen ja rakentamisen muovien ns. green deal -sopimuksiin.
Jo hankesuunnitteluvaiheessa asetamme tavoitteita korkealle energiatehokkuudelle, uusiutuvan energian tuotannolle, kiertoenergiaratkaisuille, korkealle materiaalitehokkuudelle ja työmaan kiertotaloudelle. Konsernin suunnittelunohjauksen ja urakkatarjouspyyntöjen materiaali on päivitetty vastaamaan näitä tavoitteita. Kotimaista RTS-ympäristöluokitusta käytetään hankkeiden ohjausvälineenä.
Teollisen mittakaavan rakennustuotannossa puu on ollut selkeästi betonia tai terästä vähäisemmässä roolissa.
Tavoitteenamme on nostaa puu niiden rinnalle yhtä varteenotettavaksi rakennusmateriaaliksi, mikä tulee huomioida jo hankesuunnitteluvaiheen materiaalivaihtoehtojen tarkasteluissa.
Konsernin uudisrakennushankkeet, joita rakennushankkeista on reilut 30 %, ovat pääosin korkean turvaluokan rakentamista poliisille, Rikosseuraamuslaitokselle ja Puolustusvoimille, mikä ohjaa vahvasti rakennusmateriaalien valintaa. Tästä huolimatta Senaatti on toteuttanut 2000-luvulla puusta Suomen ensimmäisen monikerroksisen puutoimistotalon Joensuussa, Pelson vankilan siirtokelpoisen selliosaston ja viimeisimpänä viime vuonna valmistuneen Helsingin Suomalais-venäläisen koulun, joka on Suomen suurimpia puurakenteisia kouluja. Puusta toteutetaan myös koulukoteja, joista seuraavaksi on käynnistymässä Lagmansgårdenin koulukoti Pedersöressä.
Seuraavaksi konsernin katse kohdistuu hiilikädenjälkeen eli Senaatin hallinnoimien alueiden hiilensidontakyvyn kasvattamiseen. Tätä edistetään aluksi kehittämällä luonnon monimuotoisuutta yksinkertaisilla käytännön toimenpiteillä. Keinoja ovat muun muassa haitallisten vieraslajien poisto, nurmialueiden niityttäminen, metsitys, torjunta-aineiden harkittu käyttö ja hoitotoimenpiteiden oikea ajoitus.
Hiilijalanjäljen pienentämiseen ja hiilikädenjäljen suurentamiseen liittyviä toimenpiteitä kehitetään jatkuvasti kokemusten perusteella. Senaatti pyrkii olemaan vastuullisuudessa alan kokonaistaloudellinen suunnannäyttäjä ja jakamaan kokemuksiaan alalla laajempaan käyttöön ja arviointiin.
Jonni Laitto, rakennuttamisjohtaja
Toimintaamme leimaa lähivuodet voimakas toimitilojen kehittäminen ja uudisrakentaminen. Puolustusvoimien kasvaneiden tilatarpeiden toteuttaminen haastaa koko organisaatiotamme ja heijastuu myös toiminnan päästöihin. Hiilijalanjälkemme on kiihtyvän rakentamistahdin vuoksi kasvussa, mutta pystymme monin keinoin…
Turun Pihlajaniemen alueelle on laadittu asemakaavamuutos, jonka tavoitteena on rakentaa aluetta ympäröivään kaupunkirakenteeseen liittyvä uusi kaupunginosa ilmastoviisaasti ja luontoarvot huomioiden.
"Sitra julkaisi keväällä Megatrendit 2023 -raportin, joka sisältää varsin vakavan viestin. Merkittävin tämän hetken megatrendi on luonnon kantokyvyn mureneminen ja siitä aiheutuvat ympäristölliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset. Kyse on ilmastonmuutoksesta,…
"Käynnistimme syksyllä nopeasti energiansäästöohjelman, joka tuotti hyviä tuloksia jo talven aikana. Yhdessä asiakkaidemme kanssa saimme aikaan merkittäviä säästöjä", Senaatin energiansäästöohjelman johtaja Sanna Jääskeläinen kertoo.
Somerharjun kyllästämön maaperän kunnostetaan kasvien avulla eli fytoremediaatiolla. Tehtyä kunnostusta voidaan pitää erinomaisena kestävän kunnostamisen pioneerikohteena Suomessa.
Valtion Valteri-koulu Onervassa tartuttiin energiansäästötoimiin, kuten muihinkin asioihin, ennakoiden ja tehokkaasti, lempeän rauhallisella otteella. Energiansäästö on Onervassa arvojen mukaista toimintaa ja sujuva osa arjen johtamista ja kasvatustyötä.
Marsalkka Mannerheimin syntymäkotina tunnettu Louhisaaren kartano on ollut Senaatin ylläpitovastuulla vuodesta 2014. Sen jälkeen tämä Suomen arvokkaimpiin kartanomiljöisiin kuuluva kokonaisuus on ollut määrätietoisen, vuosittain jatkuvan restauroinnin kohteena.
Oletko koskaan kurkistanut Säätytalon taakse? Nyt todellakin kannattaa. Pressujen alta esiin kuoriutunut suihkulähde on 1800-luvun kaunotar – ja Suomen vanhimpia betonirakennelmia.
Toukokuussa 24 vuotta täyttävää Kiasmaa ei ole suojeltu kaavassa eikä rakennusperintölain nojalla, mutta rakennusta hoidetaan samoin periaattein kuin suojeltua rakennusta. Senaatti-kiinteistöt kutsuu tätä arvokiinteistöjen omatoimista suojelua vastuusuojeluksi. Kiasman vastuusuojelua on…