Suomen ympäristökeskus piti selvänä, että uuteen rakennukseen Helsingin Viikissä tulee kunnon pyöräkatos ja katolle aurinkopaneelit. Tulevaisuudessa menestyvät ne organisaatiot, jotka vievät eteenpäin vähäpäästöistä maailmaa, sanoo pääjohtaja Lea Kauppi.
Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii tekoja meiltä kaikilta, ja myös työnantajilla on iso rooli ja vastuu luonnon suojelemisessa. Energiankulutus vähenee huomattavasti, jos jokaisella työpaikalla otetaan tilat tehokkaaseen käyttöön. Sijainti ja materiaalivalinnat puolestaan ovat merkityksellisiä päätöksiä, kun rakennetaan uusia työtiloja tai uusitaan vanhoja.
Me Suomen ympäristökeskuksessa muutimme marraskuussa 2018 moderniin monitilatoimistoon Helsingin yliopiston kampukselle Viikkiin. Jo suunnitteluvaiheessa oli selvää, että haluamme rakennuksemme katolle aurinkopaneelit ja pihalle kunnon pyöräkatoksen. Erittäin monet sykeläiset, minä mukaan lukien, tulevat pyörällä töihin suuren osan vuotta.
Koko työyhteisöllemme olikin mukava huomata, että vuokranantajamme Senaatti-kiinteistöt oli kanssamme samassa rintamassa rakentamassa ekologisesti kestävää työympäristöä. Uudistetuissa tiloissa energiatehokkuus pystyttiin ottamaan huomioon monella tapaa, esimerkiksi valaistuksessa.
Viimeaikaisten tutkimusten mukaan suomalaiset suhtautuvat entistä vakavammin ympäristöasioihin, erityisesti ilmastonmuutoksen torjuntaan. Paine tehdä konkreettisia tekoja ympäristön hyväksi kasvaa, mikä koskee myös työpaikkoja.
Työpaikat ovat siis tärkeitä suunnannäyttäjiä, ja ympäristövastuullisuus on niille selkeä vetovoimatekijä. Meille Ympäristökeskukseen halutaan töihin, koska ihmiset kokevat, että laajasti yhteiskunnassa ajamamme asiat toteutuvat konkreettisesti myös omalla työpaikalla. Kun työntekijä pystyy toimimaan arvojensa mukaisesti niin työssä kuin vapaallakin, tuo se merkityksellisyyttä, motivoi ja auttaa jaksamaan. Työpaikan hyvät ekologiset toimintamallit kantautuvat käytännöksi myös koteihin.
Työympäristön ekologisuuteen liittyvät oleellisesti myös työmatkat. Me Ympäristökeskuksessa teemme paljon kansainvälistä yhteistyötä, mikä merkitsee matkustamista. Pyrimme kuitenkin mahdollisimman paljon korvaamaan matkoja videokokouksilla. Sen tähden yksi tärkeimmistä vaatimuksistamme uusia tilojamme suunniteltaessa olivat hyvin toimivat videoyhteydet. Matkustamme toki edelleen, mutta emme niin paljon kuin ennen uusia teknisiä ratkaisuja.
Muuttomme monitilaympäristöön mahdollisti entistä tiiviimmän yhteistyön kampusalueella toimivien Luonnonvarakeskuksen, Helsingin yliopiston ja Ruokaviraston kanssa. Hyödyt ovat jo muutaman kuukauden jälkeen nähtävissä. Yhteisiä tutkimushankkeita on suunnitteilla entistä enemmän.
Ilahduttavaa on myös se, että yliopistokin on aktivoitunut ympäristöasioissa. Esimerkiksi aurinkopaneelit on päätetty asentaa meidän lisäksi kampuksen muihinkin rakennuksiin. Yhteistyönä on käynnistynyt myös kestävän kehityksen seminaarisarja. Kehitettävää riittää toki jatkossakin, yhtenä esimerkkinä ympäristöystävällisyys ruokailussa.
Ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen työympäristön suunnittelussa on kehittynyt myönteisesti viime vuosina. Tässä Senaatti-kiinteistöt toimii monin tavoin edelläkävijänä. Julkisilla hankinnoilla on merkittävä vaikutus koko rakennusalan ympäristövastuullisuuteen. Valtiolla asiat ovatkin Senaatin panostusten ja osaamisen ansiosta melko hyvällä tasolla.
Sen sijaan kuntasektorilla tilanne vaihtelee suuresti. Osa kunnista – esimerkiksi Hiilineutraalit kunnat -verkostoon kuuluvat – ovat hyvinkin valveutuneita ympäristöasioissa, mutta muuten tietoisuuden ja osaamisen tasossa on vielä paljon parannettavaa. Tätä nykyä kustannuksia ja hyötyjä tarkastellaan usein hyvin lyhyellä tähtäimellä ja kapeasta näkökulmasta. Kestävät valinnat vaativat pitkäjänteistä suunnittelua. Panostukset ympäristöön maksavat itsensä takaisin monessa eri muodossa ajan mittaan.
Yhteiskunnan kehityksen kääntäminen kestävälle polulle edellyttää perustavaa laatua olevia muutoksia tuotanto- ja kulutustavoissa. Voittajia ovat ne yritykset ja organisaatiot, jotka tunnistavat ajoissa muutoksen välttämättömyyden ja kykenevät muuntumaan. Häviäjiä puolestaan ovat ne, jotka takertuvat vanhoihin, kestämättömiin toimintatapoihin ja rakenteisiin.
Toisinaan on toki myös niin, että välttämättömyydestä tuleekin hyve. Raha ratkaisee työympäristön ekologisuuden ensimmäiset askeleet, eli kun ensisijaisesti on haluttu vähentää tilakustannuksia, sivutuotteena energiakulutus on laskenut. Tärkeintä kuitenkin on, että nämä kaksi asiaa tukevat toisiaan.
Lea Kauppi
*Pääjohtaja, Suomen ympäristökeskus (SYKE).
*Ollut SYKEn pääjohtajana vuodesta 2001.
*Limnologian ja maankäytön dosentti. Koulutukseltaan maatalous- ja metsätieteiden tohtori.
*SYKE on monialainen tutkimus- ja asiantuntijalaitos, jonka tehtävänä on tuottaa tietoa ja ymmärrystä sekä oivaltavia ratkaisuja kestävän kehityksen saavuttamiseksi. Toimii tiiviissä yhteistyössä niin kotimaisten kuin kansainvälistenkin kumppaneiden kanssa.
*SYKEn Helsingin, Oulun, Jyväskylän ja Joensuun toimipisteissä työskentelee yhteensä 580 asiantuntijaa ja tutkijaa.
Toimintaamme leimaa lähivuodet voimakas toimitilojen kehittäminen ja uudisrakentaminen. Puolustusvoimien kasvaneiden tilatarpeiden toteuttaminen haastaa koko organisaatiotamme ja heijastuu myös toiminnan päästöihin. Hiilijalanjälkemme on kiihtyvän rakentamistahdin vuoksi kasvussa, mutta pystymme monin keinoin…
Senaatti-areenassa keskusteltiin hallitusohjelman mukaisesta julkisen sektorin tilaohjelmasta, jonka tavoitteena on tehostaa tilakustannuksia ja hakea ratkaisuja valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien tilakysymyksiin. Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa valotti puheenvuorossaan valtion toimitilakustannuksista saatuja…
Aulapalvelu on olennainen osa monen kiinteistön jokapäiväistä toimintaa. Kiinteistöön tulija kohtaa aulapalvelun ensimmäisenä sisään astuessaan ja viimeisenä ulos lähtiessään. Hyvä aulapalvelu paitsi sujuvoittaa kiinteistön arkea myös auttaa rakentamaan ja pitämään…
Joensuun virastotalo osoitteessa Kauppakatu 40 saneerattiin kiireestä kantapäähän syksyn 2020 ja tammikuun 2023 välillä. Peruskorjauksen valmistuttua toiminta virastotalon yhteisessä palvelupisteessä ja yhteiskäyttöisissä toimistotiloissa otti ensi askeleensa 20. helmikuuta.
Turun Pihlajaniemen alueelle on laadittu asemakaavamuutos, jonka tavoitteena on rakentaa aluetta ympäröivään kaupunkirakenteeseen liittyvä uusi kaupunginosa ilmastoviisaasti ja luontoarvot huomioiden.
"Sitra julkaisi keväällä Megatrendit 2023 -raportin, joka sisältää varsin vakavan viestin. Merkittävin tämän hetken megatrendi on luonnon kantokyvyn mureneminen ja siitä aiheutuvat ympäristölliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset. Kyse on ilmastonmuutoksesta,…
”Poikkeusoloihin varautuminen nousi keskeiseksi tavoitteeksi helmikuusta 2022 lähtien. Tuemme vahvasti asiakkaitamme muuttuneessa tilanteessa”, Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa kertoo.
"Käynnistimme syksyllä nopeasti energiansäästöohjelman, joka tuotti hyviä tuloksia jo talven aikana. Yhdessä asiakkaidemme kanssa saimme aikaan merkittäviä säästöjä", Senaatin energiansäästöohjelman johtaja Sanna Jääskeläinen kertoo.
Somerharjun kyllästämön maaperän kunnostetaan kasvien avulla eli fytoremediaatiolla. Tehtyä kunnostusta voidaan pitää erinomaisena kestävän kunnostamisen pioneerikohteena Suomessa.