Usein kysytyt kysymykset
Kenelle Senaatti-konserni vuokraa toimitiloja?
Senaatti toimii valtion sisäisenä työympäristö- ja toimitila-asiantuntijana ja vuokraa toimitiloja ensisijaisesti valtion virastoille ja laitoksille. Liikelaitoslain mukaan valtion liikelaitoksena Senaatti ei voi tarjota palveluitaan muille tahoille kuin valtionhallinnolle. Vähäisessä määrin tyhjinä olevia yksittäisiä tiloja esim. valtion virastotaloista voidaan vuokrata myös muille kuin valtion toimijoille. Mikäli virastotalo tyhjenee kokonaan valtion käytöstä eikä valtiolla ole sille käyttöä, kiinteistö myydään, eikä Senaatti lähde etsimään sille vuokralaisia valtionhallinnon ulkopuolelta.
Kenelle Senaatti myy kiinteistöjä?
Kaikki kiinteistöt ja rakennukset myydään tarjousten perusteella julkisella tarjouskilpailulla, joten ostajana voi olla kuka tahansa. Senaatin oma henkilöstö lähisukulaisineen ei kuitenkaan voi tehdä kauppaa Senaatin kanssa tai vuokrata tiloja Senaatilta. Katso tarkemmin myyntitoiminnasta www.senaattimyy.fi
Miten Senaatin toiminta rahoitetaan?
Valtion budjetista ei myönnetä Senaatille määrärahoja, vaan Senaatti rahoittaa toimintansa itse. Tulolähteinä ovat mm. vuokrat, kiinteistöjen ja palvelujen myynnit sekä lainarahoitus erityisesti investoinneissa eli rakennus- ja peruskorjaushankkeissa.
Myykö tai vuokraako Senaatti asuntoja?
Senaatin hallinnassa ei ole asuntoja. Asunnot, joita sen hallintaan siirretään muilta valtiotoimijoilta, myydään.
Onko Senaatti firma, osakeyhtiö vai mikä?
Senaatti on valtion liikelaitos. Liikelaitoksena Senaatti muun muassa rahoittaa toimintansa itse, eikä saa valtion budjetista rahoitusta. Liikelaitosten toiminnasta määrätään liikelaitoslaissa.
Konserni toimii liiketaloudellisten periaatteiden mukaisesti. Sen omaisuus
on Suomen valtion omistuksessa ja osoitettu liikelaitosten omistajahallintaan.
Konsernin liikelaitoksilla ei ole viranomaistehtäviä. Senaatin toiminnassa noudatetaan julkisista hankinnoista annettua lakia (1397/2016) ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999).
Mitä hyötyä on liikelaitosmallista?
Liikelaitos on toimintamalli, joka sijoittuu viraston ja osakeyhtiön väliin. Se toimii liiketaloudellisin periaattein, mutta liikelaitoksen omistus ja strateginen ohjaus ovat valtiolla. Liikelaitos on osa valtiota, joten valtio vastaa viime kädessä kaikista sen sitoumuksista.
Liikelaitoksen toimintaa voidaan verrata markkinoilla toimiviin yrityksiin, mikä helpottaa esimerkiksi tehokkuuden ja kustannusten vertailua. Toisin kuin yritykset, liikelaitokset eivät kuitenkaan kilpaile vapailla markkinoilla yksityisten yritysten kanssa eivätkä voi mennä konkurssiin.
Virastoihin verrattuna liikelaitoksilla on yleensä enemmän joustavuutta ja nopeampi päätöksenteko- ja reagointikyky. Esimerkiksi Senaatti-konsernin on arvioitu pystyvän liikelaitosmuodoissaan vastaamaan muuttuneisiin turvallisuustarpeisiin ketterämmin kuin virastomuotoiset toimijat.
Liikelaitosmalli tuo hyötyjä myös valtiolle kokonaisuutena. Liikelaitos voi rahoittaa toimintaansa lainarahoituksella, mikä ei virastoille ole mahdollista. Rahoitusmalli mahdollistaa pitkäjänteisen kiinteistöjen ylläpidon, korjausten ja investointien suunnittelun, koska toiminta perustuu vuokratuloihin, tarvittaessa lainarahoitukseen eikä vuosittaisiin budjettipäätöksiin. Näin investointeja voidaan toteuttaa suunnitelmallisesti ja toimintaa kehittää pitkällä aikavälillä.
Kuka päättää Senaatin toiminnasta?
Senaatti-konsernin liikelaitokset, Senaatti-kiinteistöt ja Puolustuskiinteistöt, toimivat valtiovarainministeriön hallinnonalalla. Niiden yleinen ohjaus kuuluu valtiovarainministeriölle, joka asettaa vuosittain toiminta- ja palvelutavoitteet. Puolustusministeriö ohjaa Puolustuskiinteistöjä sen tuottaessa palveluita Puolustusvoimille ja Puolustusvoimien määrittelemille kumppaneille.
Eduskunta määrittää mm. miten paljon investointeihin voidaan käyttää vuodessa rahaa ja miten paljon Senaatti voi ottaa lainaa. Isoista kiinteistökaupoista (yli 10 milj. euroa) päättää valtioneuvosto ja yli 30 milj. euron kaupoista eduskunta.
Ovatko kaikki valtion kiinteistöt Senaatin hallinnassa?
Valtio omistaa liikenneinfrastruktuuria, joita hallinnoi Liikennevirasto, luontoalueita, joita hallinnoi Metsähallitus ja rakennuksia, joista suurinta osaa hallinnoi Senaatti-kiinteistöt. Muita valtion rakennusten omistajia ovat mm. Tasavallan presidentin kanslia ja eduskunta, jotka omistavat omat kiinteistönsä. Samoin ulkoasianministeriön ulkomaan lähetystöt ovat UM:n hallinnassa.
Onko valtion virastojen asioitava Senaatin kanssa?
Senaatti on valtion sisäinen työympäristö- ja toimitila-asiantuntija. Valtiolla tilojen hankinta ja hallinta on keskitetty Senaatille.
Miksi virastot maksavat toimitiloistaan vuokraa?
Valtiolla on käytössä vuokrajärjestelmä, jonka mukaisesti kiinteistöistä aiheutuvat kustannukset katetaan vuokratuloilla. Kukin virasto maksaa käyttämistään tiloista sekä niihin tehdyistä investoinneista yhtenäisten periaatteiden mukaisesti. Tämä tukee kiinteistöjen suunnitelmallista ylläpitoa ja tekee kustannuksista ennakoitavia. Valtion vuokrajärjestelmä perustuu omakustannusperiaatteeseen, joten valtioasiakkaiden vuokrista ei tavoitella voittoa. Virastot ja laitokset saavat vuokriin tarvittavan rahoituksen valtion budjetista.
Kiinteistöistä syntyy aina kustannuksia, kuten ylläpito-, huolto-, lämmitys- ja investointikuluja riippumatta siitä, kuka kiinteistön omistaa. Investoinnit nostavat tilakustannuksia omistusmallista huolimatta, kun rakennetaan uutta tai perusparannetaan vanhoja tiloja. Valtion toimintamallissa Senaatti toteuttaa investoinnit, ja asiakkaat maksavat ne takaisin vuokrien kautta pitkällä aikavälillä.
Valtiolla on käytössä kokonaisvuokramalli. Vuokra koostuu pääomaosuudesta, joka kattaa investoinnit ja niiden rahoituksen, sekä ylläpito-osuudesta, joka sisältää esimerkiksi kiinteistöhuollon, lämmityksen ja siivouksen.
Senaatti vastaa vuokra-aikana kiinteistön ylläpitokorjauksista sekä rakennuksen tasoa ylläpitävistä peruskorjauksista. Tällaiset korjaukset eivät vaikuta vuokran määrään, jos rakennuksen laatutaso ei muutu. Sen sijaan asiakkaan tarpeista lähtevät muutokset sekä rakennuksen laatutasoa parantavat perusparannukset ovat täysimääräisesti vuokravaikutteisia.
Ennen uuden rakennushankkeen käynnistämistä virastolle on oltava myönnetty budjetissa määrärahat hankkeesta aiheutuviin vuokrakustannuksiin.
Vuokraamme toimitiloja valtion virastoille ja laitoksille valtion omasta kiinteistökannasta. Tarvittaessa hankimme tiloja myös yksityisiltä vuokramarkkinoilta.
Tarkempaa tietoa valtion sisäisestä vuokrajärjestelmästä voi lukea Valtion vuokrakäsikirjasta.
Miksi osa virastoista on vuokrannut tilat Senaatti-kiinteistöiltä ja osa yksityisiltä vuokranantajilta?
Suurin syy yksityiseltä vuokraamiseen on se, että valtiolla ei ole ollut tarjolla sopivaa tilaa. Senaatti voi valtionhallinnolle tarjoamissaan tilaratkaisuissaan hyödyntää uudisrakentamisen sijaan myös muiden omistajien tilatarjontaa ja vuokrata sitä edelleen asiakkailleen. Tämä on myös yksi Senaatin asiakkailleen eli valtion virastoille ja laitoksille tarjoamista palveluista.