Kansallisarkiston päärakennuksen julkisivu 1800-luvun loppupuolelta

Kansallisarkiston päärakennuksen peruskorjaus ja työtilojen muutostyöt

Senaatti-kiinteistöt aloittaa kattavan peruskorjauksen Kansallisarkiston päärakennuksessa Rauhankatu 17:ssä keväällä 2026. Samassa yhteydessä tiloihin toteutetaan yhteinen työympäristö Kansallisarkiston, Opetushallituksen ja Suomen Akatemian käyttöön. Virastot muuttavat uudistettuihin tiloihin syksyllä 2028.

Hankkeen kuvaus ja tavoitteet

Rauhankatu 17 koostuu vuonna 1890 valmistuneesta rakennuksesta sekä vuosina 1928 ja 1972 toteutetuista laajennusosista. Edellinen laajempi peruskorjaus on tehty 1960–70-lukujen vaihteessa viimeisimmän laajennuksen yhteydessä. Rakennus on kansallisesti merkittävä suojeltu arvorakennus ja symbolikohde.

Nyt toteutettavassa koko kiinteistön kattavassa peruskorjaus- ja perusparannushankkeessa muun muassa uusitaan talotekniset järjestelmät, kunnostetaan julkisivut, vesikatot ja piha-alueet ja tehdään rakennushistoriallisesti arvokkaiden sisätilojen konservointitöitä.

Sisäkuva kansallisarkiston vanhasta tutkijasalista Vanha tutkijasali, jossa tehdään vain konservoivia toimenpiteitä. Sivun kuvat: Erkki Ölander, Sarc + Sigge Arkkitehdit Oy

Korjaukset ja muutokset suunnitellaan ja toteutetaan rakennuksen kulttuuriperintöarvot huomioiden yhteistyössä Museoviraston kanssa. Kulttuuriperintöarvoltaan merkittävät julkiset sisätilat, kuten vanhimman rakennusvaiheen pääsisäänkäynnin ja tutkijasalin muodostama tilasarja, sekä modernia rakennusperintöä edustavat aula- ja tutkijasalitilat säilytetään ja niihin kohdistuu pääosin vain konservoivia toimenpiteitä.

Työtilojen uudistaminen

Peruskorjauksen yhteydessä rakennuksen työtilat uudistetaan käyttäjien toimintaa tukevaksi yhteiseksi työympäristöksi. Tiloihin muuttavat uusina käyttäjinä Opetushallitus ja Suomen Akatemia. Uudet työtilat on suunniteltu tiiviissä yhteistyössä käyttäjäorganisaatioiden kanssa.

Yhteiskäyttöiseen monitilatyöympäristöön rakennetaan käyttäjille nykyaikaiset, monikäyttöiset työtilat, tarvittavat sosiaalitilat, yhteiskäyttöinen kokouskeskus ja aulapalvelualue. Lisäksi varataan erillisiä tiloja hiljaiseen työskentelyyn. Tilojen käyttäjillä on erityistoimintoja, kuten Kansallisarkiston arkistoaineiston digitointi ja konservointi sekä Celian oppimateriaalituotanto. Näille toiminnoille rakennetaan nykyaikaiset ja tehokkaat toiminnan tilat.

Nykyaikaiset työtilaratkaisut ja yhteiskäyttö parantavat tilankäytön tehokkuutta, mikä pienentää valtion hiilijalanjälkeä ja tuo valtiolle kustannussäästöjä.

Kohteen perustiedot

Osoite: Rauhankatu 17, Helsinki
Rakennusvuosi: 1890, suunnittelu: Gustaf Nyström
Laajennusvuodet: 1928 pääarkkitehti Magnus Schjerfbeck ja 1972 Olof Hanssonin arkkitehtitoimisto

Kustannusarvio

Peruskorjauksen ja toimistotilojen muutostöiden koko kustannusarvio on 58 milj. euroa.

Kansallisarkiston sisääntuloaula.

Kansallisarkiston sisääntuloaula 1972 valmistuneessa osassa.

Hankkeen aikataulu

1/2025 alkaen

Suunnittelu
4/2025–12/2025

Hankesuunnitteluvaihe
5/2026

Rakennustyöt alkavat
Syksy 2028

Rakennustöiden valmistuminen

Tekijät

Käyttäjät: Kansallisarkisto, Opetushallitus ja Suomen Akatemia

Rakennuttaja: Senaatti-kiinteistöt

Rakennuttajapäällikkö: Janne-Pekka Niininen, Senaatti-kiinteistöt

Urakoitsija: NCC Suomi Oy

Projektinjohto sekä rakenne-, LVIAJS-, elinkaari-, energia- ja valaistussuunnittelu: Sweco Oy

Pää- ja arkkitehtisuunnittelija: Sarc + Sigge Arkkitehdit Oy

Kysymyksiä ja vastauksia

Kansallisarkiston päärakennus on tullut peruskorjausikään. Rakennuksessa on tehty edellinen laajempi peruskorjaus 1960–70-luvun vaihteessa. Nyt toteutettavassa, koko kiinteistön kattavassa peruskorjaus- ja parannushankkeessa muun muassa uusitaan kiinteistön talotekniset järjestelmät, kunnostetaan julkisivut, vesikatot ja piha-alueet ja tehdään huoltokorjaus- ja konservointitöitä. Peruskorjauksen yhteydessä työtiloja uudistetaan ja toteutetaan yhteinen työympäristö Kansallisarkistolle, Kotimaisten kielten keskukselle, Opetushallitukselle, Saavutettavuuskirjasto Celialle ja Suomen Akatemialle.

Kaikki korjaukset ja muutokset tehdään rakennuksen kulttuuriperintöarvot huomioiden. Museovirasto on ollut hankkeen alusta saakka mukana määrittämässä ja arvioimassa hankkeelle asetettuja rakennussuojelun ja restauroinnin tavoitteita, ja suunnitelmia on käsitelty säännöllisesti yhteisissä palavereissa. Yhteistyö jatkuu tiiviinä läpi hankkeen.

Kulttuuriperintöarvoiltaan merkittävät julkiset sisätilat historiallisine kalusteineen säilytetään ja niihin tehdään vain konservoivia toimenpiteitä. Näitä tiloja ovat muun muassa alkuperäinen 1890-luvun rakennusvaiheen vanha tutkijasali ja pääsisäänkäyntiaula kuin myös modernia rakennusperintöä edustavan 1972 valmistuneen laajennusosan aulatilat ja tutkijasali.

Hybridityö on yleistynyt valtiolla ja tehtyjen mittausten mukaan toimistotilojen käyttöaste on jäänyt pieneksi. Valtiolla ollaan siirtymässä yhteiskäyttöisiin toimitiloihin, joissa eri virastot työskentelevät yhteisissä tiloissa. Nykyaikaiset työtilat ja tilojen yhteiskäyttö parantavat tilankäytön tehokkuutta, mikä pienentää tuo valtiolle kustannussäästöjä, kun tarpeettomista tiloista voidaan luopua. Myös valtion hiilijalanjälki pienenee. Senaatti-kiinteistöt on asettanut rakennushankkeilleen myös hiilijalanjälkitavoitteet: peruskorjauksissa se on 15 % ja uudisrakentamisessa 25 % pienempi tavanomaiseen rakentamiseen verrattuna. Tavoitteena on, että valtion kiinteistöt ovat hiilineutraaleja vuoteen 2035 mennessä.

Uudet työtilat on suunniteltu tiiviissä yhteistyössä käyttäjäorganisaatioiden kanssa.

Tilojen käyttäjillä on erityistoimintoja, kuten Kansallisarkiston arkistoaineiston digitointi ja konservointi sekä Celian oppimateriaalituotanto. Näille toiminnoille rakennetaan nykyaikaiset ja tehokkaat toiminnan tilat.

Toimistotiloissa ratkaisuna on monitilatoimisto, jossa on erilaisia tiloja asiantuntijan työn eri tarpeisiin aina keskittymistä vaativasta yksilötyöstä yhdessä tehtävään yhteistyöhön. Lisäksi käyttäjiä palvelevat kokouskeskus, aulapalvelut ja sosiaalitilat.

Kansallisarkisto muuttaa väistötiloihin rakennushankkeen ajaksi. Kansallisarkiston asiakaspalvelu sijoittuu väistön aikana Vantaalle Museoviraston kokoelma- ja konservointikeskukseen sekä Kansalliskirjaston tiloihin Erikoislukusalissa ja Pohjoissalissa. Tarkat palveluajat näissä väistökohteissa ovat vielä suunnittelussa, mutta alkavat keväällä 2026.