Kansallisarkiston päärakennuksen peruskorjaus ja työtilojen muutostyöt

Hankkeen kuvaus ja tavoitteet

Rauhankatu 17 koostuu vuonna 1890 valmistuneesta rakennuksesta sekä vuosina 1928 ja 1972 toteutetuista laajennusosista. Edellinen laajempi peruskorjaus on tehty 1960–70-lukujen vaihteessa viimeisimmän laajennuksen yhteydessä. Rakennus on kansallisesti merkittävä suojeltu arvorakennus ja symbolikohde.

Nyt toteutettavassa koko kiinteistön kattavassa peruskorjaus- ja perusparannushankkeessa muun muassa uusitaan talotekniset järjestelmät, kunnostetaan julkisivut, vesikatot ja piha-alueet ja tehdään rakennushistoriallisesti arvokkaiden sisätilojen konservointitöitä.

Vanha tutkijasali, jossa tehdään vain konservoivia toimenpiteitä. Sivun kuvat: Erkki Ölander, Sarc + Sigge Arkkitehdit Oy

Korjaukset ja muutokset suunnitellaan ja toteutetaan rakennuksen kulttuuriperintöarvot huomioiden yhteistyössä Museoviraston kanssa. Kulttuuriperintöarvoltaan merkittävät julkiset sisätilat, kuten vanhimman rakennusvaiheen pääsisäänkäynnin ja tutkijasalin muodostama tilasarja, sekä modernia rakennusperintöä edustavat aula- ja tutkijasalitilat säilytetään ja niihin kohdistuu pääosin vain konservoivia toimenpiteitä.

Työtilojen uudistaminen

Peruskorjauksen yhteydessä rakennuksen työtilat uudistetaan käyttäjien toimintaa tukevaksi yhteiseksi työympäristöksi. Tiloihin muuttavat uusina käyttäjinä Opetushallitus ja Suomen Akatemia. Uudet työtilat on suunniteltu tiiviissä yhteistyössä käyttäjäorganisaatioiden kanssa.

Yhteiskäyttöiseen monitilatyöympäristöön rakennetaan käyttäjille nykyaikaiset, monikäyttöiset työtilat, tarvittavat sosiaalitilat, yhteiskäyttöinen kokouskeskus ja aulapalvelualue. Lisäksi varataan erillisiä tiloja hiljaiseen työskentelyyn. Tilojen käyttäjillä on erityistoimintoja, kuten Kansallisarkiston arkistoaineiston digitointi ja konservointi sekä Celian oppimateriaalituotanto. Näille toiminnoille rakennetaan nykyaikaiset ja tehokkaat toiminnan tilat.

Nykyaikaiset työtilaratkaisut ja yhteiskäyttö parantavat tilankäytön tehokkuutta, mikä pienentää valtion hiilijalanjälkeä ja tuo valtiolle kustannussäästöjä.

Kohteen perustiedot

• Osoite: Rauhankatu 17, Helsinki
• Rakennusvuosi: 1890, suunnittelu: Gustaf Nyström
• Laajennusvuodet: 1928 pääarkkitehti Magnus Schjerfbeck ja 1972 Olof Hanssonin arkkitehtitoimisto

Kustannusarvio

• Peruskorjauksen ja toimistotilojen muutostöiden koko kustannusarvio on 58 milj. euroa.

Kansallisarkiston sisääntuloaula 1972 valmistuneessa osassa.

Tekijät

Käyttäjät: Kansallisarkisto, Opetushallitus ja Suomen Akatemia

Rakennuttaja: Senaatti-kiinteistöt

Rakennuttajapäällikkö: Janne-Pekka Niininen, Senaatti-kiinteistöt

Urakoitsija: NCC Suomi Oy

Projektinjohto sekä rakenne-, LVIAJS-, elinkaari-, energia- ja valaistussuunnittelu: Sweco Oy

Pää- ja arkkitehtisuunnittelija: Sarc + Sigge Arkkitehdit Oy