Kiasman suojelu tehostuu
Toukokuussa 24 vuotta täyttävää Kiasmaa ei ole suojeltu kaavassa eikä rakennusperintölain nojalla, mutta rakennusta hoidetaan samoin periaattein kuin suojeltua rakennusta. Senaatti-kiinteistöt kutsuu tätä arvokiinteistöjen omatoimista suojelua vastuusuojeluksi. Kiasman vastuusuojelua on kehitetty nyt aiempaa konkreettisemmiksi toimintatavoiksi, sillä rakennuksen ominaispiirteet, toimintatavat ja periaatteet on koottu samoihin kansiin Kiasman vastuusuojeluraportiksi. Juuri ilmestynyt kattava raportti ohjaa jatkossa rakennuksen ylläpitoa ja korjauksia ja varmistaa näin Kiasman ainutlaatuisen identiteetin säilymisen.
– Suomeen rakennettiin 1900-luvun jälkipuolella kattava verkosto kulttuurirakennuksia, kuten kirjastoja, teattereita ja museoita. Julkisin varoin toteutetut rakennukset tehtiin huolella ja kaikkien ulottuville. Näiden rakennusten säilyttäminen on vastuunkantoa ympäristöstä. Rakennuksiin liittyy myös sosiaalisen kestävyyden näkökulma, kun puhutaan kaikille avoimista keskeisesti sijaitsevista palveluista, avaa vastuusuojeluraportin päätoimittaja Hilkka Högström vastuusuojelun lähtökohtia.
Senaatti alkoikin 2000-luvun alussa suojelemaan tietyt kriteerit täyttäviä nuoria arvorakennuksia, jotka eivät olleet virallisen suojelun piirissä, tiiviissä yhteistyössä erityisesti Museoviraston kanssa. Pohjoismaat, Hollanti ja Iso-Britannia ovat modernin arkkitehtuurin suojelussa edelläkävijöitä, mutta suomalainen vastuusuojelu on systemaattisuudessaan ainutlaatuinen tapa suojella uudempaa arkkitehtuuria myös maailman mittakaavassa.
– Kiasman vastuusuojeluraportti on laajuudessaan uraauurtava teos, mutta tulemme varmasti näkemään jatkossa vastaavanlaisia julkaisuja enemmänkin, kertoo Senaatin johtaja Juha Lemström, joka on ollut kehittämässä vastuusuojelua vuodesta 2006.
Arjen työkalu suojeluun
Vastuusuojeluraporttiin on koottu Kiasman historia, arkkitehtuurin tärkeimmät ominaispiirteet ja rakennuksessa käytetyt lukuisat materiaalit käsityö- ja käsittelytapoineen. Vuosien varrella tehdyt korjaukset ja muutokset löytyvät raportista kronologisena taulukkona sekä ennen ja jälkeen -kuvina. Lisäksi raportissa tarkastellaan Kiasman kulttuurihistoriallisia merkityksiä ja arvoja sekä tilojen arvoluokituksia. Kiasmalle on myös luotu yksityiskohtaiset ylläpidon ja korjauksen ohjeet tila- ja materiaalikohtaisesti.
– Työmme lähtökohtana on kunnioittaa suunnittelu- ja toteutustyötä sekä Steven Hollin läpimurtotyötä, jollainen Kiasma on. Holl suunnitteli rakennuksen juuri meille, tähän käyttötarkoitukseen ja tälle paikalle, sanoo Högström.
Niinpä Kiasman tarkastelu ei rajoittunut vain materiaaleihin, väreihin tai rakennuksen ja sisustuksen yksityiskohtiin, vaan myös Steven Hollin alkuperäisiin suunnitteluperiaatteisiin. Holl on sanojensa mukaan suunnitellut huoneiden sijaan reittiä vierailutapahtumalle. Esimerkiksi toista sisäänkäyntiä ei tulla Kiasmassa tämän vuoksi näkemään.
Vastuusuojeluraporttia alettiin työstää vajaat kolme vuotta sitten Senaatin kokoaman työryhmän voimin. Työryhmään kuuluivat päätoimittaja Högströmin lisäksi Senaatin rakennuttajapäällikkö Selja Flink, arkkitehdit Timo Kiukkola Arkkitehtuuritoimisto B & M:stä ja Simo Freese Arkkitehtitoimisto Freesestä, Kansallisgallerian kiinteistöhallinnon projektipäällikkö Harri Toivonen sekä Museoviraston yliarkkitehti Johanna Hakanen ja intendentti Elisa El Harouny.
Tärkeä lähde vastuusuojeluraportille olikin Kiasman rakennusvaiheessa mukana olleen arkkitehti Timo Kiukkolan kokoama Kiasma-käsikirja, johon on dokumentoitu rakennus- ja muutosvaiheita tarkasti. Lisäksi työryhmä vieraili paikan päällä ahkerasti ennen pandemiaa ja peruskorjausta. Työryhmä myös kuuli Kansallisgallerian kokemuksia tilojen käyttäjänä sekä asiakaspalautetta. Näin saatiin kerättyä runsaasti myös hiljaista tietoa, jota halutaan välittää eteenpäin.
– Myös Kansallisgallerialle on ollut Kiasman käyttäjänä tärkeää, että rakennus ja käyntikokemus säilyvät alkuperäisessä muodossaan. Vastuusuojeluraportti tulee tarpeeseen, sillä Kiasman ylläpitoon ja korjauksiin tulee jatkuvasti mukaan uusia ammattilaisia, joita julkaisu auttaa säilyttämään rakennuksen hengen myös tuleville sukupolville, kertoo 14 vuotta Kiasman parissa työskennellyt Harri Toivonen Kansallisgalleriasta.
Lisätietoja:
Vastuusuojeluraportti: https://www.senaatti.fi/app/uploads/2022/04/978-952-368-092-0_2022_Kiasman-vastuusuojeluraportti.pdf
