Näin Senaatti leikkaa päästöjä vuoteen 2035 mennessä
3 min
Senaatti tähtää valtion tilojen hiilineutraaliuuteen vuoteen 2035 mennessä. Se on myös yksi Senaatin uuden strategian päätavoitteista. Hiilineutraaliutta tavoitellaan kahdessa vaiheessa: hiilineutraalilla kiinteistöjen käytöllä ja hiilineutraalilla rakentamisella ja korjaamisella.
Hallitus julkaisi kaksi vuotta sitten kunnianhimoisen tavoitteen: Suomi on ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta vuonna 2035. Senaatti kulkee konkreettisilla teoilla tätä tavoitetta kohti.
”Valtion toimitilat voivat olla hiilineutraaleja 2035. Näin voimme osaltamme torjua ilmastonmuutosta. Pyrimme olemaan kustannustehokas edelläkävijä”, sanoo Senaatin yhteiskuntavastuu- ja laatujohtaja ja Hiilineutraali Senaatti -ohjelman vetäjä Juha Lemström.
”Olemme tehneet jo pitkään töitä päästövähennysten eteen. Tulokset puhuvat puolestaan: valtion toimitilojen käytön päästöt ovat vähentyneet vuosien 2012–2020 aikana 80 prosenttia.”
Valtiolla päästöt syntyvät lukemattomista eri lähteistä: eniten päästöjä aiheuttavat toimitilat, liikkuminen, hankinnat ja palvelut. Senaatti tavoittelee hiilineutraaliutta kahdessa vaiheessa: hiilineutraalilla kiinteistöjen käytöllä ja hiilineutraalilla rakentamisella ja korjaamisella.
”Tilankäytön tehostaminen on valtion virastojen ja laitosten ykköstyötä ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Neliömetrimäärä on suoraan verrannollinen siitä syntyviin päästöihin, ja siksi tilatehokkuus on ilmastoteko parhaimmasta päästä”, Senaatin yhteiskuntavastuu- ja laatujohtaja ja Hiilineutraali Senaatti -ohjelman vetäjä Juha Lemström sanoo.
Rakennusten käytönaikaiset päästöt nollataan vuoteen 2035
Juha Lemströmin mukaan Senaatti nollaa valtion tilojen käytöstä syntyvät päästöt vuoteen 2035 mennessä. Lähelle nollaa päästään jo tällä vuosikymmenellä.
”Kiinteistöjen päästöjä vähennetään konkreettisesti parantamalla tila- ja energiatehokkuutta, pudottamalla energian kulutusta ja siirtymällä päästöttömään energiaan. Lisämme aurinkosähkön käyttöä: rakennamme noin 60 aurinkovoimalaa valtion kiinteistöihin vuoteen 2025 mennessä. Lisäksi luovumme öljylämmityksestä ja siirrymme päästöttömään kaukolämpöön ja -kylmään”, Lemström kertoo.
Rakennusten energiatehokkuuden parantamisesta on jo hyviä esimerkkejä. Muun muassa kymmenen vuotta vanhaan Helsingin Musiikkitaloon hankittiin uusinta teknologiaa hyödyntävät lämpöpumput.
”Jäähdytykseen tarvittavasta energiasta saadaan lämpöpumppujen avulla puolet, lämmityksestä 25 prosenttia pois. Pumput maksavat itsensä takaisin parissa kolmessa vuodessa. Se on win-win-tilanne, jossa ympäristö ja talous voittavat”, Lemström sanoo.
Senaatin keskeiset keinot tavoitteen saavuttamiseksi:
Tilatehokkuuden parantaminen ja energian kulutuksen väheneminen
Jäljelle jäävien päästöjen mahdollinen kompensointi
Rakentamisen päästöt puolitetaan vuoteen 2035
Lemströmin mukaan rakentamisen, korjaamisen ja kunnossapidon päästöjen nollaamiseen vuosi 2035 tulee kuitenkin liian nopeasti. Senaatin tavoite on kyseisten päästöjen puolittaminen.
”Rakennusteollisuus on globaali teollisuudenala. Suomalaisiin taloihin tulee osia esimeriksi Kiinasta. Menee aikaa, ennen kuin kaikki rakennusosat, tuotanto- ja kuljetusketjut ovat hiilineutraaleja”, Lemström selventää.
Senaatin keskeiset keinot tavoitteen saavuttamiseksi:
Rakentamisen vähentäminen: muuntojoustavuus ja yhteiskäyttöisyys
Kiertotalous periaatteet ja päästöttömät rakennusmateriaalit, kuten esimerkiksi vähäpäästöinen betoni ja teräs
Päästöttömät työmaat
Jäljelle jäävien päästöjen mahdollinen kompensointi
Katso tallenne Senaatin ja WWF Green Officen ”Hiilineutraali Suomi 2035 – valtiohallinnon ilmastotoimien kirittäjänä” -tapahtumasta:
Kiinteistöalalla on iso rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa
Kiinteistö- ja rakennusala on globaalisti merkittävä päästöjen aiheuttaja, joten sillä on myös ilmastonmuutoksen torjunnassa iso rooli. Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Hannele Korhonen nosti asian esiin puheenvuorossaan Senaatin ja WWF Green Officen asiakasseminaarissa.
”Kiinteistö- ja rakennussektori on ilmastotavoitteiden kannalta todella tärkeä. Se käyttää globaalisti noin kolmanneksen kaikesta loppuenergiasta ja vastaa yli puolesta loppusähkön kysynnästä. Kiinteistö- ja rakennussektorin toimilla on aidosti väliä siinä, että saamme ilmastonmuutosta torjuttua.”
Koska rakennukset ovat pitkäikäisiä, energia- ja hiili-intensiivisistä tavoista rakentamisessa ja käytössä olisi syytä pyrkiä Korhosen mukaan nopeasti eroon. Kolme keskeisintä tapaa, joilla kiinteistöjen päästöjä voi supistaa, on energian kysynnän vähentäminen, energiatehokkuuden parantaminen ja sähköistämisen lisääminen. Korhosen mukaan Suomessa esimerkiksi öljylämmitys tulisi korvata vähäpäästöisemmillä lämmitystavoilla mahdollisimman pian.
”Juuri ilmastonmuutoksen nopeus haastaa yhteiskuntia ja ekosysteemejä sekä niiden kykyä sopeutua muutokseen. Joka ikisellä asteen kymmenyksellä, jolla saamme ilmastonmuutosta rajoitettua, on merkitystä.”
Jaa somessa
Jaa uutinen
Haluatko lukea uusimmat sisältömme ensimmäisten joukossa?
