Hallitus julkaisi kaksi vuotta sitten kunnianhimoisen tavoitteen: Suomi on ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta vuonna 2035. Senaatti kulkee konkreettisilla teoilla tätä tavoitetta kohti.
”Valtion toimitilat voivat olla hiilineutraaleja 2035. Näin voimme osaltamme torjua ilmastonmuutosta. Pyrimme olemaan kustannustehokas edelläkävijä”, sanoo Senaatin yhteiskuntavastuu- ja laatujohtaja ja Hiilineutraali Senaatti -ohjelman vetäjä Juha Lemström.
”Olemme tehneet jo pitkään töitä päästövähennysten eteen. Tulokset puhuvat puolestaan: valtion toimitilojen käytön päästöt ovat vähentyneet vuosien 2012–2020 aikana 80 prosenttia.”
Valtiolla päästöt syntyvät lukemattomista eri lähteistä: eniten päästöjä aiheuttavat toimitilat, liikkuminen, hankinnat ja palvelut. Senaatti tavoittelee hiilineutraaliutta kahdessa vaiheessa: hiilineutraalilla kiinteistöjen käytöllä ja hiilineutraalilla rakentamisella ja korjaamisella.
Rakennusten käytönaikaiset päästöt nollataan vuoteen 2035
Juha Lemströmin mukaan Senaatti nollaa valtion tilojen käytöstä syntyvät päästöt vuoteen 2035 mennessä. Lähelle nollaa päästään jo tällä vuosikymmenellä.
”Kiinteistöjen päästöjä vähennetään konkreettisesti parantamalla tila- ja energiatehokkuutta, pudottamalla energian kulutusta ja siirtymällä päästöttömään energiaan. Lisämme aurinkosähkön käyttöä: rakennamme noin 60 aurinkovoimalaa valtion kiinteistöihin vuoteen 2025 mennessä. Lisäksi luovumme öljylämmityksestä ja siirrymme päästöttömään kaukolämpöön ja -kylmään”, Lemström kertoo.
Rakennusten energiatehokkuuden parantamisesta on jo hyviä esimerkkejä. Muun muassa kymmenen vuotta vanhaan Helsingin Musiikkitaloon hankittiin uusinta teknologiaa hyödyntävät lämpöpumput.
”Jäähdytykseen tarvittavasta energiasta saadaan lämpöpumppujen avulla puolet, lämmityksestä 25 prosenttia pois. Pumput maksavat itsensä takaisin parissa kolmessa vuodessa. Se on win-win-tilanne, jossa ympäristö ja talous voittavat”, Lemström sanoo.
Senaatin keskeiset keinot tavoitteen saavuttamiseksi:
- Tilatehokkuuden parantaminen ja energian kulutuksen väheneminen
- Päästöttömään energiaan siirtyminen
- Energiatehokkuuden parantaminen kunnossapidon toimin
- Jäljelle jäävien päästöjen mahdollinen kompensointi
Rakentamisen päästöt puolitetaan vuoteen 2035
Lemströmin mukaan rakentamisen, korjaamisen ja kunnossapidon päästöjen nollaamiseen vuosi 2035 tulee kuitenkin liian nopeasti. Senaatin tavoite on kyseisten päästöjen puolittaminen.
”Rakennusteollisuus on globaali teollisuudenala. Suomalaisiin taloihin tulee osia esimeriksi Kiinasta. Menee aikaa, ennen kuin kaikki rakennusosat, tuotanto- ja kuljetusketjut ovat hiilineutraaleja”, Lemström selventää.
Senaatin keskeiset keinot tavoitteen saavuttamiseksi:
- Rakentamisen vähentäminen: muuntojoustavuus ja yhteiskäyttöisyys
- Kiertotalous periaatteet ja päästöttömät rakennusmateriaalit, kuten esimerkiksi vähäpäästöinen betoni ja teräs
- Päästöttömät työmaat
- Jäljelle jäävien päästöjen mahdollinen kompensointi
Katso tallenne Senaatin ja WWF Green Officen “Hiilineutraali Suomi 2035 – valtiohallinnon ilmastotoimien kirittäjänä” -tapahtumasta:
Keskustele artikkelista