Hybridityö haastaa ja uudistaa – ihmisten, tilojen ja teknologian tasapaino ratkaisee
4 min
Hybridityö muovaa työelämää ja työn tekemisen tapoja. Se ei ole pelkkä tekninen ratkaisu tai etä- ja lähityön yhdistelmä, vaan jatkuva prosessi, joka edellyttää tarpeiden kuuntelemista, yhteisiä tavoitteita, turvallisuutta ja johtamista. Senaatti-areena kokosi yhteen asiantuntijat, päättäjät ja työelämän kehittäjät pohtimaan, millaista on hyvin toimiva hybridityö nyt ja tulevaisuudessa.
Hybridityö on noussut keskeiseksi osaksi suomalaista työelämää. Se haastaa perinteiset työn tekemisen tavat ja johtamisen mallit sekä uudistaa organisaatioiden ja työyhteisöjen kulttuuria. Aivotutkija Katri Saarikiveä mukaillen ihminen – maailman muutoskykyisin olento – seisoo jälleen muutoksen, tällä kertaa uudenlaisen työn muodon, keskellä.
Korona laittoi monet asiat uusiksi, mutta perustarpeet säilyivät
Koronapandemia sysäsi monet suomalaiset etätöihin yhdessä yössä ja jätti jälkeensä ympäristön, joka asettaa uudenlaisia vaatimuksia niin työn tekemiselle kuin taitojen oppimiselle ja omaksumiselle muuttuvassa työelämässä. Samalla syntyi myös pysyviä käytäntöjä ja odotuksia: työntekijät arvostavat mahdollisuutta vaikuttaa työn tekemisen tapoihin ja paikkoihin.
”Korona oli merkittävä käännekohta, joka muutti työelämää ja pakotti organisaatiot uudistumaan ja uudistamaan toimintatapojaan nopeasti. Se toimi ikään kuin katalysaattorina hybridityölle. Työn murros on vielä kesken, ja sen ohella kulkevat myös terveyden ja turvallisuuden murrokset”, Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula totesi puheenvuorossaan.
Työn tekemisen ja työelämän muuttumisesta huolimatta ihmisten perustarpeet ovat pysyneet yliopistonlehtori ja Future Work -tutkimusohjelman johtaja Hertta Vuorenmaan mukaan samoina:
”Vaikka meneillään on useita muutoksia, joista työn murros etä- ja hybriditöineen, tekoälyn nousuineen ja teknologioineen on yksi, ihmisen inhimillinen perustarve tulla nähdyksi ja kuulluksi ei ole muuttunut mihinkään – jokainen meistä haluaa tulla huomatuksi, myös etäyhteyksien takaa.”
Hybridityötä voi tehdä ja johtaa monella tavalla
Hybridityölle ei ole yhtä määritelmää eikä sen toteuttamiseen ja johtamiseen yhtä mallia.
”Jokaisen organisaation on ensin mietittävä, mitkä näkökulmat ovat sen tavoitteiden ja menestyksen kannalta olennaisia. Kyse ei ole yksinkertaisesta valinnasta etä- ja lähityön välillä. Sen sijaan kyse on kokonaisuudesta, jossa yhdistyvät yksilöiden tarpeet, yhteisön dynamiikka sekä yksilöiden, yhteisön ja organisaation lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet”, Senaatin konsernijohtaja Tuomas Pusa totesi puheenvuorossaan.
Hybridityön ja siihen siirtymisen onnistuminen vaatii pakillisen työkaluja, joiden avulla työn tekemisen tilat, digitaaliset ratkaisut ja johtaminen kietoutuvat sujuvasti yhteen. Toimivat tilat tukevat kohtaamisia, vuorovaikutuksen laatua ja ideointia, digitaaliset sovellukset mahdollistavat yhteistyön yli etäisyyksien ja johtaminen antaa suuntaa paitsi koko organisaatiolle myös yksilöille ja tiimeille.
”Hybridityö edistää paradigman eli vakiintuneiden ajattelu- ja toimintatapojen muuttumista: muutosta, jossa teknologia tukee ihmisiä, johtaminen rakentaa siltoja yksilön, organisaation ja tulevaisuuden menestyksen välille ja uudistuvat prosessit parantavat työn tehokkuutta”, SEE Bright LLC:n toimitusjohtaja Salla Eckhardt täydensi hybridityön työkalupakkia.
Yhdeksi hybridityön onnistumisen avaimeksi EY:n tulevaisuuden työn ja työympäristöjen asiantuntija Patrik Etelävuori nimesi myös työntekijäkokemuksen. Hänen mukaansa paras työntekijäkokemus syntyy, kun fyysiset tilat, digitaaliset ratkaisut sekä erilaiset toimintatavat ja -mallit kytkeytyvät yhteen.
”Niitä ohjaamaan tarvitaan yhteinen visio, johon kaikki voivat luottaa. Näin rakennetaan psykologista turvallisuutta, mikä tukee oppimista, kokeilua, kehittämistä ja innovointia ikään kuin antamalla luvan myös mokata ja oppia yhdessä.”
Etelävuoren tavoin Vuorenmaa nosti esiin psykologisen turvallisuuden ja erityisesti lähiesihenkilöiden roolin muutosten yhteydessä. Siirtyminen hybridityöhön, kuten myös uudet teknologiat ja tilat, herättää tunteita laajalla skaalalla, ja esihenkilöiden tärkeimpiä tehtäviä on huolehtia, ettei kukaan jää yksin. Samalla jokaisen työntekijän on myös opittava johtamaan itseään, sillä hybridityössä esimerkiksi rajat työn ja muun elämän välillä voivat helposti hämärtyä.
Hertta Vuorenmaa toi esiin kysymyksen, joka jokaisen olisi hyvä kysyä lähipiiriltään, perheeltään ja vähintään kerran viikossa itseltään. Yhtä tärkeää kuin kysymyksen esittäminen on vastauksen kuunteleminen.
Vapaus, vastuu ja itsensä johtaminen kulkevat käsi kädessä
Hybridityön ytimessä on vapaus eli mahdollisuus vaikuttaa siihen, missä ja miten tekee työnsä. Vapaus tuo kuitenkin aina mukanaan vastuun. Työn tekemisen tapojen ja paikkojen joustaessa onnistumisen avaintekijäksi nousee johtaminen, mutta ei ainoastaan organisaation ja ihmisten vaan myös itsensä johtaminen.
”Hybridityö ei synny itsestään, vaan se vaatii tietoista johtamista kaikilla tasoilla. Emme työskentele koskaan vain itseämme varten, vaan jotta saavutamme yhdessä jotain yksilöä suurempaa”, Pusa muistutti.
Saarikivi puolestaan toi esiin näkökulman, jonka mukaan itsensä johtaminen on kykyä ymmärtää omaa ajattelua ja sen rajoja:
”Teknologia on aina muuttanut ympäristöämme sekä sitä, mihin ihmisaivoja tarvitaan ja miten niitä käytämme. Nykytyö vaatii aiempaa enemmän metatason ajattelutaitoja, kuten kykyä keskittyä ja suunnata huomiota oikein, sekä yhteistyötä. Yksiselitteistä ohjetta ihanteelliseen työpäivään ei ole, vaan jokainen joutuu tekemään ihmiskokeita itsellään löytääkseen itselleen parhaiten sopivan tavan.”
Jaa somessa
Jaa uutinen
Haluatko lukea uusimmat sisältömme ensimmäisten joukossa?