Pasila, Helsinki

Senaatti-kiinteistöt on mukana kehittämässä Helsingin Pasilaa yhteistyössä Helsingin kaupungin ja alueen muiden maanomistajien kanssa. Pasila jaetaan neljään osa-alueeseen, jotka ovat Keski-Pasila, Itä-Pasila, Länsi-Pasila ja Pohjois-Pasila. Alue on ollut viimeisien vuosien aikana suuressa muutoksessa ja koko alueen olemus tulee muuttumaan tulevaisuudessa.

Pasila kehittyy huimaa vauhtia

Pasila on Suomen saavutettavin paikka ja liikenteen risteyskohta, jonne on loistavat yhteydet kaikkialta Suomesta. Tulevaisuudessa alue kehittyy uusien liikennehankkeiden ja lisärakentamisen ansiosta entistäkin merkittävämmäksi ja elinvoimaisemmaksi keskukseksi. Senaatti-kiinteistöt on mukana vauhdittamassa tätä kehitystä tarjoamalla valtion käytöstä poistuneita alueita uuteen käyttöön.

Senaatilla on Pasilassa maanomistuksia ja se kehittää valtion käytöstä poistunutta omaisuutta myytäväksi Eteläisessä Postipuistossa, Keski-Pasilassa Ratapihakortteleissa ja Pasilan aseman eteläpuolella olevalla Tornialueella sekä Veturitallinpihalla.

Upotettua sisältöä ei voi näyttää

Toiminnon käyttäminen edellyttää, että hyväksyt sivuston evästeet.

Muokkaa evästeasetuksia

Sijainti ja lähiympäristö

Pasila on Helsingin kantakaupunkiin kuuluva kaupunginosa, joka sijaitsee noin 3 km keskustasta pohjoiseen.

Lähietäisyydellä:

Mall of Tripla
Linnanmäki
Helsingin jäähalli
Hartwall Arena
Messukeskus
Palvelut: koulu, päiväkoti, terveysasema ja kirjasto

Tutustu Pasilan kiinteistökehitysalueisiin tarkemmin

Keski-Pasilan Ratapihakortteleihin nousee 3 000 asukkaan viihtyisä, vehreä ja urbaani yhteisö. Senaatti myy Helsingin kaupungin kanssa yhdessä kehittämänsä uuden asuinalueen korttelit.

Vanhasta ratapihasta kiinteä osa uutta keskustaa

Vilkas junaliikenne on leimannut Pasilan kehitystä pitkään. Jo vuonna 1918 Helsingin yleiskaavan suunnitellut arkkitehti Eliel Saarinen visioi Pasilaan päärautatieasemaa. Ajatus ei toteutunut, mutta Pasilasta on kasvanut matkustajamäärältään Suomen toiseksi suurin asema. Alueen tiiviimpi rakentaminen alkoi 1960-luvulla, kun kaupungistuminen lisäsi Helsingin kasvupainetta. Aluksi Pasilaan suunniteltiin toimisto- ja liiketilaa, myöhemmin imagoa haluttiin pehmentää rakentamalla myös asuntoja. Päätös Vuosaaren satamasta vuonna 2002 vauhditti kehitystyötä, ja tavarakuljetusten siirryttyä Vuosaareen Pasilasta vapautui tilaa ja raiteita. Valtio ja kaupunki tekivät sopimuksen Keski-Pasilan rakentamisesta. Pasila alkoi hahmottua osana Helsingin keskustaa – tornitaloineen, puistoineen, palveluineen ja työpaikkoineen.

Vehreää, urbaania ja viihtyisää asumista

Keski-Pasilaan rakentuu urbaani, omaleimainen ja kantakaupunkimainen alue. Pasilan uudistuminen alkoi Tripla-keskuksen rakentamisesta, seuraavaksi vuorossa ovat Ratapihakorttelit ja tornialue. Triplan pohjoispuolelle nousevien Ratapihakortteleiden rakennustyöt alkoivat syksyllä 2018 ja ensimmäiset hankeet on jo saatu valmiiksi. Rakennusoikeutta koko Ratapihakorttelien alueella on noin 180 000 kerrosneliömetriä. Alue valmistuu arviolta vuoteen 2030 mennessä, ja sinne tulee monimuotoista asumista yli 3000 kaupunkilaiselle ja toimitiloja 1000 työntekijälle. Senaatti myy tontit yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa vaiheittain, ja osa kortteleista on vielä myymättä. Kiinnostus on ollut suurta. Alueelle tehdään myös peruskoulu, päiväkoteja ja elävöittäjiksi kivijalkaliiketiloja, viherkattoja sekä puistoja.

Ratapihakortteleiden kaavoitus ja suunnitelmat kartalla, Helsingin karttapalvelu

Lisätiedot:

Senaatti-kiinteistöt
Myyntipäällikkö Leena Palokangas
+358 50 308 9158
leena.palokangas@senaatti.fi

Tornialueen eteläpuoliseen Veturitallinpihan ympäristöön valmistellaan myös asemakaavoitusta:

Keski-Pasilan rakentuessa osayleiskaavan mukaisesti keskustamaiseksi alueeksi, on Veturitallinpiha muuttumassa yhdeksi kaupungin keskeisimmistä sijainneista. Se sijaitsee välittömästi Pasilan tulevan tornialueen juurella ja yhdistää siten koko Keski-Pasilan alueen eteläiseen Helsinkiin.

Nykyiset rakennukset ovat pääosin jo jääneet pois alkuperäisestä käytöstään ja niitä on asemakaavan puuttuessa vuokrattu toistaiseksi tilapäiseen toimintaan. Senaatti-kiinteistöjen hallinnoimille ratapihan rakennuksille ei ole jatkossa valtion omaa käyttöä ja Senaatti valmistelee valtion kiinteistöstrategian mukaisesti alueen rakennuksia uuteen käyttöön. Veturitallinpihalla on myös Väyläviraston hallinnassa olevia alueita ja niiden mahdollista jatkokäyttöä selvitetään osana raideliikenneverkoston kokonaisuutta. Rakennuksissa on tehty vuosisatojen kuluessa monenlaisia muutostöitä. Alueen asemakaavan suojelutarpeita arvioitaessa otetaan huomioon myös useiden rakennusten sisältyminen v.1998 Rautatiesopimukseen.

Kaavaprosessissa selvitetään, millä tavoin keskeinen sijainti ja sen historialliset rakennukset saataisiin parhaiten nykyistä laajemmin koko kaupungin käyttöön. Vanhojen rakennusten korjaamisen ja ylläpidon edellytykset turvataan jatkossa parhaiten varmistamalla niiden tehokas ja monipuolinen käyttö sekä ympäristöön sopiva ja keskustatoimintoja tukeva lisärakentaminen. Raideliikenteen huollon tarpeet selvitetään yhdessä Väyläviraston kanssa ja etsitään myös uusia ratkaisuja ja paikkoja huollon tilatarpeiden ratkaisemiseksi.

Lisätiedot:

Senaatti-kiinteistöt
Kiinteistökehityspäällikkö Elias Rainio
+358 50 439 1337
elias.rainio@senaatti.fi