Oulun yhteinen työympäristö

Hankkeen kuvaus ja tavoitteet

Hankkeessa työympäristöt sijoittuvat kortteliin noin 5 700 neliömetrin laajuudessa kolmeen rakennukseen, joista kaksi on peräisin 1800-luvulta. Yhteiseen työympäristöön sijoittuu 16 valtion organisaatiota, joissa työskentelee yhteensä noin 1 070 henkilöä.

Hankkeen keskiössä oleva entinen lääninhallituksen suojeltu päärakennus peruskorjataan lähinnä taloteknisten järjestelmien osalta ja restauroidaan alkuperäistä ilmettä kunnioittaen. Rakennuksen historialliset salit ja pintamateriaalit säilytetään, ja muutokset kohdistuvat pääosin kalusteisiin sekä uusiin toiminnallisuuksiin. Juhlasaleihin toteutetaan kokoushuoneita, vihkitila, lounge-työskentelyalue ja työpistealueita.

Korttelin uusimman, 1971 rakennetun lisärakennuksen sisätilat puretaan, ja rakennukseen toteutetaan mittava peruskorjaus. Rakennukseen toteutetaan nykyaikainen yhteinen työympäristö monipuolisine työskentelytiloineen, henkilöstöravintola, työkahvila ja sosiaalitilat. Rakennukseen toteutetaan uusi esteetön sisäyhteys päärakennukseen. Ensimmäiseen kerrokseen toteutetaan valtion toimijoiden yhteinen palvelupiste, jossa asiakaspalvelua tarjoavat Digi- ja väestötietovirasto, Maanmittauslaitos, Rikosseuraamuslaitos ja Verohallinto.

Hanke on osa valtion palvelu- ja toimitilaverkon uudistamista, jonka tavoitteena on koota valtion toimijoita yhteisiin tiloihin ja tehostaa tilankäyttöä sekä asiakaspalvelua.

Hankkeen suunnittelussa ovat tiiviisti mukana Museovirasto ja Oulun kaupungin rakennusvalvonta. Tavoitteena on varmistaa rakennusten suojeluarvojen säilyminen ja kulttuuriperinnön siirtyminen tuleville sukupolville.

Nykyaikainen yhteinen työympäristö

Yhteinen työympäristö tarjoaa modernit ja monipuoliset tilat useiden virastojen ja laitosten käyttöön. Tilat suunnitellaan tukemaan hybridityötä ja monipaikkaista työskentelyä sekä erilaisia työnteon tarpeita.

Työntekijöille yhteinen työympäristö tarjoaa monipuoliset ja viihtyisät tilat, jotka tukevat uusia työnteon tapoja ja yhteistyötä eri asiantuntijoiden ja organisaatioiden välillä. Työympäristö sisältää tiloja yksilö- ja ryhmätyöskentelyyn, hiljaiseen työskentelyyn sekä kokouksiin ja kohtaamisiin. Työympäristö, sen tilat ja palvelut ovat lähtökohtaisesti virastojen yhteisessä käytössä.

Nykyaikaiset työtilaratkaisut ja yhteiskäyttö parantavat tilankäytön tehokkuutta, mikä pienentää valtion hiilijalanjälkeä ja tuo valtiolle kustannussäästöjä.

Lue lisää verkkosivuiltamme: Yhteiset työympäristöt

Historiallisesti arvokas irtaimisto säilytetään

Lääninhallituskorttelin uudistuksessa säilytetään rakennusten historiaan ja miljööseen kuuluva arvokas irtaimisto sekä kiinteät kalusteet. Hankkeen yhteydessä on kartoitettu rakennuksissa olevat kalusteet, esineet ja muu irtaimisto, joiden kulttuurihistoriallinen arvo on arvioitu.

Säilytettäviin kohteisiin kuuluu muun muassa alkuperäisiä tai historiallisesti merkittäviä kalusteita, kirjoja, muotokuvia sekä valtiolliseen käyttöön liittyvää esineistöä, kuten Suomen vaakunalla varustettuja astiastoja. Historiallisesti arvokkaat esineet konservoidaan tarvittavilta osin ja säilytetään osana rakennusten arvokasta miljöötä. Sen sijaan sellaisesta irtaimistosta, jolla ei ole tunnistettua kulttuurihistoriallista arvoa, luovutaan Lupa- ja valvontaviraston päätösten mukaisesti.

Kohteen perustiedot

Kohde: Oulun yhteinen työympäristö
Osoite: Linnankatu 1–3, 90100 Oulu
Omistaja: Senaatti-kiinteistöt
Rakennusvuodet: 1800-luku (kaksi rakennusta), lisärakennus vuonna 1971
Tilamuutoksen laajuus: noin 5 700 m²
Sijainti: Oulun keskustassa, kävelyetäisyydellä keskustan palveluista ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella.

Korttelin päärakennus Linnankatu 3:ssa on valmistunut vuonna 1890, ja sen ovat suunnitelleet Jac. Ahrenberg sekä Ludvig Isak Lindqvist. Rakennus toimi aikanaan kuvernöörin residenssinä ja lääninhallituksen käytössä.

Toinen historiallisista rakennuksista, Linnankatu 1:ssä sijaitseva entinen Läänin Maanmittauskonttori, on rakennettu vuonna 1859. Rakennusta on korotettu vuonna 1909 ja laajennettu sisäpihan puolelle vuonna 1952. Kohteen suunnittelijoina ovat toimineet E.B. Lohrmann, Victor J. Sucksdorff ja A. Lahti.

Linnankatu 2:ssa sijaitseva lisärakennus on valmistunut vuonna 1971, ja sen on suunnitellut arkkitehti Mikko Huhtela.

Kustannukset

Hankkeen kustannusarvio on noin 35 miljoonaa euroa.

Tekijät

Käyttäjä: Business Finland, Digi- ja väestötietovirasto, Elinvoimakeskus, Fimea, Huoltovarmuuskeskus, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Lupa- ja valvontavirasto, Maamittauslaitos, Rikosseuraamuslaitos, Taide- ja kulttuurivirasto, Traficom, Verohallinto, Valtiontalouden tarkastusvirasto, Väylävirasto sekä Puolustuskiinteistöt ja Senaatti-kiinteistöt.

Rakennuttaja: Senaatti-kiinteistöt

Rakennuttajapäällikkö: Arttu Niemikorpi

Rakennuttajakonsultti: Otakon Oy

Pääurakoitsija: KTC Group Oy

Arkkitehti ja pääsuunnittelu: Arkkitehtitoimisto J. Teppo Oy

Rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Putkonen Oy

Talotekninen suunnittelu: Sweco Finland Oy