Kansallismuseon peruskorjaus ja laajennus

Päärakennuksen osittainen peruskorjaus

Kansallismuseon päärakennus on restauroitu ja peruskorjattu edellisen kerran vuosina 1995–2000. Nyt tehtävässä peruskorjauksessa kunnostetaan muun muassa Kansallismuseon vesikatot, julkisivut ja ilmanvaihto. Myös museon aitamuuria korjataan. Kansallismuseon tornin luonnonkivijulkisivut on kunnostettu vuonna 2017, joten niitä ei tässä peruskorjauksessa ole tarve korjata.

Museorakennuksen vesikatto korjataan remontissa kokonaan, ja yksi kiinnostava yksityiskohta on liuskekivikatto. Sen materiaalina on kuparin lisäksi liuskekiveä, jonka käyttö näin laajasti on maassamme harvinaislaatuista. Katon tekemiseen tarvitaan perinteisiä käsityöammattitaitoja sekä kupariosien että liuskekivikaton osalta. Vanhoista liuskekivistä voidaan käyttää noin 60 prosenttia uudelleen, ja tarvittavat uudet liuskekivet on tilattu samalta louhokselta Walesista kuin alkuperäiset.

Laajennus

Kansallismuseon laajennus toteutetaan museon nykyiselle tontille, jossa se yhdistyy historialliseen päärakennukseen. Kyseessä on arkkitehtonisesti  kunnianhimoinen rakennus. Rakennushanke on erittäin vaativa jo rakennuspaikan suhteen. Suurin osa eli 90 % tiloista sijoittuu maan alle. Laajennusosan laajuus on 5 874 kerrosneliömetriä (kem), josta noin 600 kerrosneliötä sijaitsee maan päällä ja muut tilat maan alla kahdessa tasossa. Maan päälle nousee lasiseinäinen ravintolapaviljonki, jonka ympärille palautetaan vehreä pihapuisto.

Laajennuksen suunnittelu perustuu arkkitehtuurikilpailun voittaneeseen ehdotukseen, josta vastaa JKMM Arkkitehdit Oy. Hankkeen lähtökohtana on laajentaa Kansallismuseon näyttelytiloja sekä parantaa museon saavutettavuutta. Laajennuksessa on monikäyttöistä tilaa suurille näyttelyille ja tapahtumille, ja sinne sijoittuu myös museon ravintola.

Kansallismuseon päärakennuksen ns. Halkopiha muutetaan sisätilaksi ja katetaan uudella lasikatolla.

Kestävän rakentamisen ratkaisut ohjaavat hanketta

Rakentamishankkeessa on huomioitu Senaatin hiilineutraalisuustavoitteet. Uudisrakennuksissa Senaatin tavoitteena on 25 % pienempi hiilijalanjälki vertailutasoon nähden. Päästötavoitteet otetaan huomioon myös esimerkiksi työmaalla käytettävissä työkoneissa.

Rakennustöiden vaikutukset lähialueelle

Laajennusosan rakennustyöt alkavat tontilla syyskuussa 2023 työmaa-aidan rakentamisella ja rakentamista valmistelevilla töillä. Yleiset kulkureitit pihan läpi suljetaan turvallisuussyistä.

Laajennuksesta 90 % sijaitsee maan alla, mikä tarkoittaa, että tontilla tehdään muun muassa louhinta-, maanrakennus- ja räjäytystöitä. Työmaaliikenne sekä tontilla tehtävät työt voivat aiheuttaa ympäristöön melua ja pölyä. Tästä ei ole vaaraa ympäristölle, ja rakennustyöt pyritään tekemään siten, että naapurustolle aiheutuva haitta on mahdollisimman pieni. Työmaalta poistettava maa-aines kuljetetaan tarvittaessa peitettynä. Meluhaittojen torjumiseksi työkoneina käytetään mahdollisimman matalan melutason koneita. Koneet sijoitetaan siten, että niiden äänet kuuluvat mahdollisimman vähän läheisten asuntojen suuntaan. Räjäytykset ovat maltillisia ja louhintaräjäytyksistä ilmoitetaan äänimerkillä ennen räjäytystä.

Ennen töiden aloittamista lähialueen asuntoihin ja kiinteistöihin tehdään katselmukset, joista on tiedotettu asianomaisia etukäteen.

Meluavia töitä tehdään peruskorjauksessa lähtökohtaisesti vähän. Eniten melua aiheuttava työvaihe on vanhan julkisivurappauksen purku. Purkuja tehdään kevät-talvina 2024, 2025 ja 2026.

Lisärakennuksen louhintatyöt on saatu päätökseen.

Työaika rakennustyömaalla

Työmaalla työskennellään pääsääntöisesti klo 7.00 – 15.30. Poikkeavista ajoista ja melua aiheuttavista töistä tiedotetaan lähialuetta.

Laajennushankkeen työmaaliikenteen käyttöön tuleva työmaaportti sijaitsee museon piha-alueen reunassa Töölönkadulla lähellä Museokadun risteystä.

Työmaaportin läheisyydessä hetkelliset liikennehäiriöt ovat mahdollisia arkisin klo 7–18. Portilla on liikenteenohjaaja/porttivahti, joka varmistaa mahdollisimman sujuvan ja turvallisen liikkumisen ohjaamalla tarvittaessa ajoneuvoliikennettä sekä kävelijöitä ja pyöräilijöitä.

Kustannukset

Hankkeiden eli peruskorjauksen ja lisärakennuksen yhteenlaskettu enimmäiskustannus on kaikki tilaajan kustannukset mukaan lukien enintään n. 98 M€. Laajennukseen kuuluvan osuuden kustannus tästä 98 M€:n kokonaissummasta on enintään 65 M€, mikä sisältää myös Halkopihan kattamisen lämpimäksi tilaksi.

Tekijät

Käyttäjä: Suomen kansallismuseo

Rakennuttaja: Senaatti-kiinteistöt

Laajennus

Rakennuttajapäällikkö: Jukka Lallo, Senaatti-kiinteistöt

Pääurakoitsija: SRV

Rakennuttajakonsultti: A-insinöörit Rakennuttaminen Oy

Pääsuunnittelu, arkkitehti: JKMM Arkkitehdit Oy

Rakennesuunnittelu: Ramboll Finland Oy

LVIA-suunnittelu: Ramboll Finland Oy

Sähkösuunnittelu: Ramboll Finland Oy

Peruskorjaus

Rakennuttajapäällikkö: Ari Kiiskinen, Senaatti-kiinteistöt

Pääurakoitsija: NCC Suomi Oy

Rakennuttajakonsultti: Rakennuttajatoimisto HTJ Oy

Pää- ja arkkitehtisuunnittelu: Ryhmittymä Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy- Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy -Vilhelm Helander, Juha Leiviskä, arkkitehdit SAFA

Rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Lauri Mehto Oy

LVIA-suunnittelu: Granlund Oy

Sähkösuunnittelu: Granlund Oy