Valtion vierastalo
Kuvia kohteesta
Historia
Valtion vierastalon suunnittelu alkoi 1970-luvun lopulla. Suomessa ei ollut sopivia ajanmukaisia tiloja valtion korkean tason vieraiden majoittamiseen, mikä vaikeutti valtiovierailujen järjestämistä. Valtionpäämiesten ja muiden korkea-arvoisten vieraiden käyttöön tarkoitettu talo päätettiin rakentaa Munkkiniemeen hotelli Kalastajatorpan välittömään läheisyyteen. Näin ollen vierastalolla ei tarvita omaa henkilökuntaa, vaan Kalastajatorppa huolehtii sen palveluista. Tontti lohkaistiin Gert Skytten puistosta ja vuokrattiin hotellin omistavalle Arctia Oy:lle, joka toimi vierastalon rakennuttajana. Rakennuksen kustannuksista vastasi kuitenkin sen käyttäjä valtioneuvosto.
Vuonna 1984 valmistuneen rakennuksen suunnitteli arkkitehti Einari Teräsvirta, joka oli suunnitellut myös Kalastajatorpan uuden hotellirakennuksen kymmenen vuotta aiemmin. Sisustussuunnittelusta vastasi Antti Nurmesniemi.
Arkkitehti Einari Teräsvirran suunnittelema valtion vierastalo seisoo Helsingin Munkkiniemessä kallioisen puistomaiseman keskellä. Osasta huoneista on näkymä Laajalahdelle. Laadukasta suomalaista arkkitehtuuria edustava rakennus haluttiin sulauttaa ympäröivään mäntymetsikköön. Kolmikerroksisen vierastalon julkisivut ovat kalkkihiekkatiiltä ja punaruskeaa graniittia, ikkunanpuitteet ovat kuultokäsiteltyä mäntyä. Sisustuksessa suosittiin kotimaisia materiaaleja, huonekaluja ja design-klassikoita. Maanalainen käytävä yhdistää vierastalon hotellirakennukseen.
Vierastaloon toteutettiin vuosina 2022-2023 laaja peruskorjaus, joka valmistui marraskuussa 2023. Rakennuksen peruskorjauksessa sen tilat ja rakenteet päivitettiin vastaamaan paremmin nykypäivän tasoa ja vaatimuksia, jotta rakennus palvelisi valtion käyttöä pitkälle tulevaisuuteen.
Peruskorjauksessa kiinteistön talotekniikka uusittiin kokonaan, rakennuksen julkisivupinnat kunnostettiin ja rakennuksen turvallisuustasoa kehitettiin monin tavoin entisestään. Sisätilat ja sisustus päivitettiin alkuperäistä ilmettä ja arkkitehtuuria kunnioittaen ja esimerkiksi vanhoja alkuperäisiä valaisimia ja kalusteita entisöitiin. Rakennuksen katolle asennettiin aurinkopaneelit ja lämmityksessä siirryttiin pääosin maalämpöön.
Rakennus on yksi valtion uudemmista arvokohteista. Vierastaloa ei ole suojeltu asemakaavalla tai lailla, mutta Senaatti-kiinteistöjen omassa luokituksessa se on ns. vastuusuojelukohde eli sitä pidetään suojellun rakennuksen veroisena arvorakennuksena. Myös rakennusvalvonta- ja museoviranomaiset suhtautuvat siihen kuin suojelukohteeseen. Tämän vuoksi peruskorjauksen suunnittelu tehtiin yhteistyössä Museoviraston kanssa.
Valtion vierastalon sisätiloissa tehtiin korjaustöitä viimeksi vuonna 1998, ja sisustusta uudistettiin. Vuonna 2001 kunnostettiin rakennuksen julkisivut ja vesikatto.