Helsingin eurooppalainen koulu
Kuvia kohteesta
Historia
Helsingin eurooppalaisen koulun rakennus suunniteltiin alun perin ruotsalaiselle tyttökoululle. Oppilaitos oli perustettu vuonna 1844 ja se oli pitkään ainoita tytöille tarkoitettuja kouluja Suomessa. Oppilasmäärä kasvoi jatkuvasti ja koulun Aleksanterinkadulla sijainneet tilat jäivät pieniksi. Uudisrakennusta varten hankittiin kaksi tonttia Bulevardin varrelta 1872, ja ensimmäiset luonnokset laati Yleisten rakennusten ylihallituksen ylijohtaja Axel Hampus Dalström vuonna 1876. Suunnitelma todettiin kuitenkin koulun tarpeisiin riittämättömäksi, joten 1879 hankittiin kaksi lisätonttia korttelin Uudenmaankadun puoleiselta laidalta. Lopulliset piirustukset laadittiin 1882 yliarkkitehti Ludvig Isak Lindqvistin johdolla, ja ne piirsi arkkitehti Magnus Schjerfbeck. Rakentaminen aloitettiin seuraavana vuonna ja koulutyö valmiissa talossa alkoi syyskuussa 1885.
Koulun oppilasmäärä jatkoi kasvuaan ja 1900-luvun alussa tarvittiin lisätiloja. 1909 ullakolle rakennettiin piirustusluokka. Yleisten rakennusten ylihallituksen yliarkkitehti Jac. (Johan Jacob) Ahrenberg laati laajennussuunnitelman, joka toteutettiin vuosina 1914–16. Vuonna 1975 rakennus siirtyi Helsingin yliopiston hallintaan ja se päätettiin peruskorjata kasvatustieteiden laitoksen käyttöön. Korjauksen suunnitteli Arkkitehtuuritoimisto Woldemar Baeckman – Jaakko Aartelo, ja se valmistui 1985. 2000-luvun alussa rakennuksessa toimi Avoin yliopisto.
Vuonna 2007 Helsingissä aloitti toimintansa Euroopan kemikaalivirasto, jonka 500 työntekijää ovat kotoisin eri puolilta Euroopan Unionia. Heidän lapsiaan varten perustettiin Helsingin eurooppalainen koulu, joka tarjoaa opetusta kolmella eri kielellä esikoulusta lukioon. ISS Suunnittelupalvelut Oy:n arkkitehdit Vesa Tiilikka ja Eija-Riitta Miettinen suunnittelivat Bulevardi 18 peruskorjauksen, kun rakennus muokattiin koulua varten vuosina 2008–2009.
Ruotsalaisen tyttökoulun uusrenessanssityylinen rakennus edusti valmistuessaan ajan moderneja hygieniakäsityksiä. Tilajärjestelyihin saatiin ohjeet koulun johtajatar Elisabet Blomqvistiltä, joka oli käynyt ulkomailla tutustumassa uusiin koulurakennuksiin. Korkeat ja valoisat luokkahuoneet sijoitettiin etelään avautuvan pihan puolelle, mahdollisimman kauas häiritsevästä katumelusta. Pääjulkisivussa oli kolme katulinjaan ulottuvaa siivekettä, joista keskimmäisessä oli pääporras. Siipien välissä olevien osien ikkunat valaisivat tilavaa käytävää. 1910-luvun muutoksessa siivekkeiden väliin rakennettiin lisää luokkatiloja. Bulevardin puoleisesta fasadista tuli yhtenäisempi, mutta keskikäytävä menetti luonnonvaloaan.
Rakennuksen itäsiivessä olevat juhla- ja voimistelusalit sekä pääporras ovat rakennustaiteellisesti erityisen merkittäviä sisätiloja, ja niiden alkuperäinen ilme onkin viimeisimmissä korjauksissa pyritty säilyttämään tai entistämään.
Lähteet
Painamattomat lähteet:
Aartelo, Jaakko: Bulevardi 18. Rakennushistoriallinen selvitys. 4.2.2008.
Miettinen, Eija-Riitta: Helsingin eurooppalainen koulu. Bulevardi 18. Korjausraportti. ISS Suunnittelupalvelut Oy, 24.3.2010.