Arkkitehtuurimuseo

Historia

Arkkitehtuurimuseon rakennus tunnettiin ennen nimellä Tieteellisten seurain talo tai tuttavallisemmin Pöllölä. Rakennus oli tarkoitettu eri seurojen toiminta- ja kokouspaikaksi sekä kirjasto- ja arkistokäyttöön. Alkuperäisessä julkisivua esittävässä suunnitelmassa rakennuksen sivuilla oli lisäosat, jotka eivät kuitenkaan toteutuneet. Tilat alkoivat käydä ahtaiksi tarkoitukseensa jo ennen ensimmäistä maailmansotaa, joten tieteelliset seurat siirtyivät Säätytaloon vuonna 1931.

Rakennuksessa toimi yliopiston voimistelulaitos eli Jumppa 1930-luvun alusta 1970-luvun loppuun. Tiloja muutettiin noin vuonna 1931 Jumpan toimintaan sopivaksi vahvistamalla välipohjia sekä yhdistämällä toisen kerroksen kirjastosalit ja kolmannen kerroksen juhlasalit. Ullakolle tehtiin pukuhuoneet ja peseytymistilat miehille ja naisille. Lisäksi ullakolle rakennettiin saunaa muistuttava kuumailmahuone. 1974-1981 rakennus oli tilapäisesti Helsingin yliopiston tiedotusopin laitoksen käytössä.

1980-luvulla rakennus muutettiin museoksi Arkkitehtuurimuseon muuttaessa siihen. Rakennuksen alkuperäinen arkkitehtuuri haluttiin palauttaa tuomalla alkuperäiset pinnat ja koristeet takaisin. Joitain uusia ratkaisuja kuitenkin toteutettiin, koska tekniikka oli kehittynyt. Ullakolle rakennettiin ilmanvaihtotekniikan konehuone ja ilmanvaihtoa varten katolle lisättiin piippuja. Julkisivujen rappaus uusittiin ja maalattiin. Kasarmikadun puoleinen pääjulkisivu kuitenkin jätettiin alkuperäiseksi ja sen rappausta vain paikattiin. Myös julkisivun kipsikoristeet kunnostettiin. Ikkunat uusittiin käyttäen alkuperäistä ruutujakoa, mutta yksinkertaisempaa profiilia. Kattoikkunat purettiin ja tilalle tehtiin valekattoikkunat valaisimilla.