Suomalais-venäläisen koulun uudisrakennukselle pieni hiilijalanjälki
Helsinkiin ensi vuonna valmistuvan Suomalais-venäläisen koulun uudisrakennuksen hiilijalanjäljestä on tulossa keskimääräistä pienempi. Rakennus saavuttaa 10 prosentin säästön elinkaarensa hiilijalanjäljessä vain noin kaksi prosenttia suuremmilla kustannuksilla. Koulun puurunkoon sitoutuu hiiltä lähes 300 henkilöauton vuotuisten päästöjen verran.
Senaatti-kiinteistöjen Helsingin Maununnevalle rakennuttaman Suomalais-venäläisen koulun uudisrakennuksen hiilijalanjälkeä on pystytty vähentämään merkittävästi ottamalla hiilijalanjälki huomioon suunnittelussa alusta alkaen. Tämä osoittaa, että hiilijalanjäljen ohjaaminen rakennushankkeen varhaisista vaiheista lähtien auttaa pienentämään päästöjä ja siten ohjaamaan kiinteistökantaa kohti hiilineutraalia tulevaisuutta.
Varhaisessa vaiheessa aloitettu ohjaus on auttanut pienentämään uudisrakennuksen hiilijalanjälkeä koko sen arvioidun sadan vuoden elinkaaren aikana ainakin 10 % siihen verrattuna, mitä hiilijalanjälki olisi voinut olla ilman ohjaustoimenpiteitä. Myös hankkeen osapuolten yhteistyöllä on ollut merkittävä rooli uusien käytäntöjen luomiselle, alan yhdessä oppimiselle ja tavoitteiden saavuttamiselle.
Senaatti-kiinteistöillä on tavoitteena hiilineutraali kiinteistökanta vuoteen 2035 mennessä, ja kehitystyö hankkeiden ohjaamisesta pienempiin ilmastovaikutuksiin on käynnissä.
– Rakentamisessa on suuret mahdollisuudet vaikuttaa päästöjen pienentämiseen. Hanke osoittaa, että on mahdollista saada aikaan sekä arkkitehtonisesti laadukas rakennus tavoitellulla kustannuksella että ympäristön kannalta merkittäviä tuloksia, rakennuttamisjohtaja Jonni Laitto Senaatista sanoo.
Keskeisenä tekijänä koulurakennuksen hiilijalanjäljen ohjauksessa oli rakennuksen rungon ja julkisivurakenteiden päästöjen arviointi arkkitehtuurikilpailuvaiheessa kustannusohjaukseen yhdistettynä. Toimet auttoivat löytämään vähähiilisemmän runkoratkaisun ja johtivat lopulta päästöjen pienenemiseen koko rakennuksen elinkaaren osalta.
Modernilla puukoululla keskimääräistä pienempi hiilijalanjälki
Vuonna 2021 valmistuva uudisrakennus on valmistuessaan Suomen suurimpia ja moderneimpia puukouluja. Sen runko rakennetaan ristiinliimatusta massiivipuulevystä (CLT) ja liimapuusta, yläpohjarakenteet LVL-viilupuusta, ja julkisivu on palosuojakäsiteltyä puuta. Puun määrää julkisivussa lisättiin suunnittelun edetessä, koska se todettiin kustannustehokkaaksi ratkaisuksi.
– Materiaalista riippumatta kaikissa rakennuksissa on mahdollisuuksia pienentää päästöjä. Kulloiseenkin rakennustyyppiin ja käyttötarkoitukseen on valittava oikeat ratkaisut, Jonni Laitto sanoo.
Hankkeessa tavoiteltiin oikeaa hinta-laatusuhdetta, ja erilaisille materiaaleille sekä ratkaisuille annettiin yhtäläinen mahdollisuus. Valittu ratkaisu täytti parhaalla mahdollisella tavalla asetetut vaatimukset sekä hinnan, laadun että ympäristötavoitteiden osalta.
Hankkeessa puurakentamisen kustannuksia nostava vaikutus on ollut reilu kaksi prosenttia betonirakentamiseen verrattuna. Kustannusten kasvua voi pitää maltillisena suhteessa saavutettuun päästöhyötyyn, joka kilpailuvaiheen suurimmat päästöt omaavaan ratkaisuun verrattuna oli 10 prosenttia.
Vähähiilistä kiertotaloutta
Suomalais-venäläisen koulun hiilijalanjälki on RTS-ympäristöluokituksen hiilijalanjälkivertailun mukaan 21 % pienempi kuin keskimääräinen koulurakennus.
– Koulurakennuksen pieni hiilijalanjälki tarkoittaa, että rakennus kuormittaa ilmastoa mahdollisimman vähän seuraavan 100 vuoden aikana. Tämänkaltainen hiilijalanjäljen ohjaus arvioimalla sitä muiden laatukriteerien rinnalla numeerisesti varhaisesta vaiheesta lähtien on vielä melko harvinaista, vaikka sillä olisi suuri potentiaali päästövähennysten saavuttamisessa laadusta ja kustannuksista tinkimättä, Tytti Bruce-Hyrkäs hanketta tutkineesta ja sen päästöohjauksesta vastanneesta Granlund Consulting Oy:stä kertoo.
Vanha koulu hyödynnettiin maarakentamisessa
Vähähiilisyyden lisäksi hankkeessa on toteutettu kiertotaloutta, kun paikalta puretun koulurakennuksen betoni- ja tiiliaines hyödynnettiin piha-alueiden maarakentamisessa. Purkubetonin murskaaminen ja hyödyntäminen paikan päällä vähentää kuljetuksen päästöjä sekä tarvetta louhia luonnonkiviaineksia rakennuskäyttöön. Lisäksi koululle tulee Senaatin aurinkoenergiaohjelman mukaisesti omat aurinkopaneelit.
Senaatti myös liittyi syyskuussa ensimmäisenä valtion organisaationa vapaaehtoiseen green deal -sopimukseen työmailla syntyvien päästöjen vähentämiseksi.
Tapaustutkimus
Tapaustutkimus hiilijalanjäljestä Suomalais-venäläisen koulun rakennushankkeen ohjauksesta:
SVK hiilijalanjälkiohjaus hankkeessa_yhteenveto2
Yhteyshenkilöt
Jonni Laitto, rakennuttamisjohtaja, Senaatti-kiinteistöt, puh. 050 533 7025, jonni.laitto@senaatti.fi
Mirkka Rekola, asiantuntija ympäristövastuu ja tietomallinnus, Senaatti-kiinteistöt puh. 040 059 1867, mirkka.rekola@senaatti.fi
Tytti Bruce-Hyrkäs, Head of Carbon Neutrality, Granlund Consulting Oy, puh. 0500 655 020, tytti.bruce-hyrkas@granlund.fi
Suomalais-venäläisen koulun uudisrakennushanke
Valtion ylläpitämä Suomalais-venäläinen koulu on Suomen suurin venäjän kielen ja kulttuurin opetukseen erikoistunut yleissivistävä koulu, jossa voi opiskella venäjää alakoulusta lukioon. Koulun tilat omistaa Senaatti-kiinteistöt, joka vastaa myös uudisrakennuksen rakennuttamisesta. Senaatti-kiinteistöt on suunnitellut uutta koulurakennusta vuodesta 2015 alkaen yhdessä opettajien ja oppilaiden kanssa. Modernin puukoulun rakentaminen alkoi heinäkuussa 2019 ja se valmistuu vuonna 2021. Hankkeen tavoitekustannus on noin 25 miljoonaa euroa ja se toteutetaan Senaatin kärkihankeallianssina.
Suomalais-venäläisen koulun rakennushankkeen osapuolet
Rakennuttaja: Senaatti-kiinteistöt
Pääurakoitsija: SRV Rakennus Oy
Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Frondelius + Keppo + Salmenperä Oy (AFKS)
Rakennuttajakonsultti: A-Insinöörit Oy
Rakennesuunnittelu: A-Insinöörit Suunnittelu Oy
Elinkaarikonsultti: Granlund Consulting Oy
Puurungon kokonaistoimitus: Puurakentajat Group Oy
Puuosatoimittaja: Stora Enso Wood Products Oy Ltd ja Versowood Oy
Rakennuksen hiilijalanjälki
Rakennuksen hiilijalanjälkilaskennassa selvitetään koko rakennuksen elinkaaren aikana syntyvät kasvihuonekaasupäästöt ja lasketaan ne yhteen yhteismitallistettuina hiilidioksidiekvivalenttipäästöinä. Rakennushankkeissa elinkaaren hiilijalanjälkilaskelmia voidaan hyödyntää päätöksenteon tukena ja eri vaihtoehtojen tai suunnitteluratkaisujen vertailuun. Lisäksi niistä saadaan tietoa, mitkä elinkaaren vaiheet kuormittavat ympäristöä eniten.
