Haitallisten vieraslajien torjunta Dragsvikin varuskunta-alueella etenee – pitkäjänteistä työtä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi
Haitallisten vieraslajien leviäminen on yksi vakavimmista uhkista luonnon monimuotoisuudelle. Ne syrjäyttävät kotoperäisiä kasvi- ja eläinlajeja, muokkaavat elinympäristöjä yksipuolisiksi ja kaventavat esimerkiksi pölyttäjien elintilaa. Pölyttäjien määrän väheneminen vaikuttaa laajasti sekä luontoon että ihmisiin, sillä muun muassa ruoantuotanto on riippuvainen niistä.
Haitallisten vieraslajien torjunta edellyttää suunnitelmallisuutta ja tarkkaa kartoitusta
”Vieraslajitorjunta vaatii usean vuoden työn ja aina myös jälkiseurantaa. Pysyvää tulosta saadaan harvoin yhden vuoden torjunnalla. Keskitymme Dragsvikissä ensisijaisesti nyt siihen, etteivät siellä kasvavat vieraslajit, kuten jättipalsami ja japanintatar, pääse leviämään”, Puolustuskiinteistöjen ympäristöasiantuntija Reetta Leivo kertoo.
Haitallisia vieraslajeja ovat myös muun muassa lupiini, kultapiisku ja kurtturuusu. Tarkan kartoituksen lisäksi oikea-aikaisuus ja ennaltaehkäisy ovat olennaisia tekijöitä niiden torjunnassa ja sen onnistumisessa. Vieraslajien kitkemiselle otollisinta aikaa on kevät ja alkukesä eli ennen kuin kasvit ovat ehtineet siementää.
Torjuntatyö ei vaikuta Dragsvikissä varuskunta-alueen tavanomaiseen käyttöön.
Vieraslajien torjuntaa ja niityttämishankkeita tehdään varuskunta-alueilla ympäri Suomen
Puolustuskiinteistöt on perustettu vuonna 2021 vastaamaan puolustushallinnon kiinteistöistä. Liikelaitos kuuluu Senaatti-konserniin. Luonnon monimuotoisuus on nostettu yhdeksi Senaatti-konsernin vastuullisuustyön painopistealueeksi.
”Olemme viime ja tänä vuonna käynnistäneet useita luonnon monimuotoisuutta edistäviä hankkeita valtion kohteissa eri puolilla Suomea. Vieraslajien torjunnalla, niityttämisellä, kasvillisuuden monipuolistamisella ja hoitotapojen muutoksilla tavoittelemme luontovaikutusten lisäksi jopa 1 000 tonnin hiilikädenjälkeä”, Senaatin vastuullisuusjohtaja Timo Kanerva sanoo.
Vieraslajeja on kitketty Dragsvikin varuskunta-alueen lisäksi muun muassa Upinniemen, Parolannummen, Riihimäen ja Kajaanin varuskunta-alueilla. Upinniemessä, Parolannummella ja Riihimäellä on toteutettu myös niityttämishankkeita, joissa niityttämistä on tehty kaikkiaan noin neljän hehtaarin laajuudella.
Lisätiedot:
ympäristöasiantuntija Reetta Leivo, puh. 050 478 9185
vastuullisuusjohtaja Timo Kanerva, puh. 029 483 1400
