Kuka vastaa sisäilmasta, otetaanko huolet vakavasti, onko meillä ongelmia erityisen paljon? Senaatin sisäolosuhteiden erityisasiantuntija Anne Korpi vastaa kysymyksiin ja neuvoo, kuinka toimia eri tilanteissa.
Yksi asia sisäilmakysymyksissä on täysin selvä: jos sisäilmaan liittyy ongelmia, ne pitää ensin selvittää ja sitten korjata. Joskus sisäilmaan liittyy turhiakin huolia, ja toisaalta voi olla epäselvää, mistä ja miten tilanteen selvittäminen pitäisi aloittaa.
Senaatti-kiinteistöjen sisäolosuhteiden erityisasiantuntija Anne Korpi vastaa seitsemään yleiseen kysymykseen ja huolenaiheeseen työpaikan sisäilmasta.
Ei ole. Silti mielikuviimme on iskostunut voimakkaasti luulo, että rakennuksissamme olisi erityisen paljon sisäilmaongelmia. Tämä kävi ilmi, kun selvitimme suomalaisten sisäilmakäsityksiä keväällä 2018.
Suomessa ja Ruotsissa esiintyy merkittäviä sisäilmaongelmia miltei yhtä paljon. Tähän tulokseen päätyivät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Työterveyslaitoksen ja Kuntaliiton asiantuntijat selvityksessään 2019.
Lämmityskautemme voi tehdä sisäilmasta kuivaa ja saada sen tuntumaan epämiellyttävältä. Tällöin ihomme ja limakalvomme reagoivat herkemmin mahdollisiin rakennuksesta, toiminnasta tai puutteellisesta siivouksesta johtuviin epäpuhtauksiin.
Sisäilmaongelmaisia rakennuksia toki on. Yksi syy on se, että esimerkiksi kunnissa on paljon ikääntynyttä rakennuskantaa, mutta tarvittaviin uudis- ja korjausinvestointeihin ei ole osoitettu varoja.
Olemme Senaatissa käyttäneet valtion rakennusten sisäilmakorjauksiin useita kymmeniä miljoonia euroja vuosittain. Estämme myös sisäolosuhdeongelmia systemaattisesti ennakolta. Näiden toimenpiteiden tulosten pitäisi lähivuosien aikana näkyä sisäilmaongelmien vähenemisenä valtion kiinteistökannassa.
Ihmisten huoliin ja kokemuksiin sisäilmasta on suhtauduttava aina vakavasti ja niihin on reagoitava. Haittailmoitukset on aina otettava käsittelyyn ja tilanne on tutkittava ripeästi ja järjestelmällisesti. Sen jälkeen tuloksista sekä tarvittavista toimenpiteistä on viestittävä avoimesti. Senaatissa nämä periaatteet ovat sisäilmatoimintamallimme ytimessä. Lisäksi pyrimme osaltamme edistämään rakentavaa keskustelua aiheesta.
Lue lisää: Faktat ja keskustelu korjaavat vääriä käsityksiä sisäilmasta
Työnantaja vastaa siitä, että työpaikalla on terveellistä ja turvallista työskennellä. Työnantajan on siis tunnistettava ongelmat ja puututtava niihin. Tarvittaessa apuna on käytettävä ulkopuolisia asiantuntijoita.
Kiinteistön omistaja puolestaan vastaa siitä, että rakennus on terveellinen, turvallinen ja käyttökelpoinen. Omistaja vastaa myös sisäilmaongelman poistamisesta, jos se aiheutuu rakenteista, eristeistä tai rakennuksen omistajan vastuulla olevista perusjärjestelmistä. Tarvittaessa kiinteistön omistaja myös ohjeistaa käyttämään tilaa niin, ettei sisäilman laatu heikkene.
Tehtäviä on muillekin. Sisäilman kehittämiseen kannattaa pyytää mukaan kaikki: esimiehet, työntekijät, työsuojelu, kiinteistöhuolto ja työterveyshuolto. Jos huolia nousee, niistä kannattaa ilmoittaa heti esimiehelle ja sovittua ilmoituskanavaa pitkin kiinteistönomistajalle, jotta asia lähtee eteenpäin.
Ongelmien nopea tunnistaminen ja ratkaisu onnistuu parhaiten, kun kaikilla on käsitys siitä, miten milloinkin pitää toimia ja kenen vastuulla asiat ovat.
Olemme Senaatissa kehittäneet valtionhallinnolle oman toimintamallin sisäolosuhteiden ongelmien havaitsemiseen ja ratkaisemiseen.
Lue myös: Valtio on saanut oman sisäilma-asioiden ABC:n
Varsinaiset sisäilmaan liittyvät sairaudet ovat asbestin, radonin ja legionella-bakteerin aiheuttamia ja ne ovat harvinaisia. Tupakansavu ja ulkoa kantautuvat pienhiukkaset aiheuttavat myös sairauksia, ja kosteusvaurio on astman riskitekijä.
Muut koetut sisäilmahaitat ovat viihtyisyyshaittaa ja ohimenevää oireilua, ei sairautta. Ympäristöherkkyyskin on oire, ei sairaus.
Veto, huono ilma, hajut, kylmyys, liian korkea lämpötila, kuiva ilma, tunkkaisuus tai pölyt haittaavat viihtymistä. Näistä voi tulla joskus myös ohimeneviä oireita ja limakalvoärsytystä, mutta ei varsinaista sairastumisen vaaraa.
Kun haittojen syy selvitetään ja korjataan, ohimenevät oireet ja haitat yleensä poistuvat. Toisaalta kaikki eivät koe oireita eivätkä ne poistu kaikilla samaan aikaan, ja se tekeekin sisäilma-asioista haastavia. Koettuun haittaan ja oireiluun voivat olosuhdetekijöiden lisäksi vaikuttaa toimintaympäristö, työn luonne sekä yksilöllinen herkkyys. Osalla ihmisistä valitettavasti oireisto pitkittyy ja voi johtaa oireiluherkkyyteen.
Oireilun suhteen ei päästä koskaan nollaan eli sataprosenttista tyytyväisyyttä sisäilmaan ei voida saavuttaa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että oireilua pitäisi vähätellä. Sisäilmaan liittyvät ongelmat pitää aina ottaa vakavasti, selvittää viat ja korjata vauriot. Joissakin tilanteissa rakennuksesta ei välttämättä perusteellistenkaan tutkimusten jälkeen löydy teknistä syytä. Silloin oireilevan auttamiseksi on löydettävä muita ratkaisuja, joihin ei välttämättä kuulu jatkuva tilan vaihtaminen. Tarvitaan työkyvyn tukemista ja kuntoutuspalveluja sekä uskon valamista siihen, että ratkaisu löytyy.
Käsitys sisäilmakokemusten vähättelystä saattaa syntyä, jos sisäilmaprojekti ei etene vaikkapa siksi, että sisäilmatoimintamalli ja eri osapuolten tehtävät ja vastuut eivät ole kaikkien tiedossa.
Me Senaatissa olemme ottaneet sisäilmaongelmiin nollatoleranssin ja haluamme vaikuttaa sisäilmaolosuhteisiin yhteistyössä kaikkien kumppaneidemme kanssa. Siksi sisäilmailmoituksiin suhtaudutaan meillä vakavasti.
Toisaalta perusteelliset selvitykset ja niitä seuraavat korjausten suunnittelu- ja toteutusvaiheet vievät aina aikaa, ja jos näistä viestiminen ontuu, saattaa syntyä vaikutelma sisäilmahuolten ylenkatsomisesta. Ponnistelemme jatkuvasti sisäilmahankkeidemme viestinnän tehostamiseksi.
Tässä yhteydessä on vielä tuotava esille kolmaskin huomio: myös terveydenhuollossa pitää ottaa oireilija vakavasti, ja ohjeistusta asiasta on sinnekin täsmennetty. Kiinteistönomistajana me emme arvioi oireita tai voi hoitaa niitä. Sen sijaan autamme omalta osaltamme työtiloihin liittyvissä ratkaisuissa yhdessä oireilevan työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon kanssa.
Lue lisää: Jari Sarjo: ”Nollatoleranssi sisäolosuhdeongelmille”
Näin ei tosiaankaan kannata tehdä – se on kallista ja tehotonta! Sen sijaan ongelmiin kannattaa puuttua ajoissa ja muutenkin kehittää sisäolosuhteita suunnitelmallisesti.
Ennaltaehkäisevä toiminta vähentää sekä haittoja että kustannuksia. Hyvä ennakointi alkaa jo uusia tiloja suunniteltaessa ja jatkuu muun muassa säännöllisinä katsastuksina ja suunnitelmallisena olosuhteiden seurantana.
Meillä on Senaatissa seitsemän alueellista sisäilma-asiantuntijaa ja heidän tukenaan neljä sisäilmakoulutettua homekoiraohjaajaa sekä 60 sisäilmakysymyksiin perehdytettyä kiinteistöpäällikköä. Lisäksi painotamme palveluverkostomme sisäilmaosaamista. Tällä joukolla puutumme vastuullamme olevien työpaikkojen kaikkiin sisäilman aiheuttamiin epämukavuuksiin niin varhaisessa vaiheessa kuin mahdollista.
Kosteus- ja homevauriot eivät selitä suurinta osaa rakennusten sisäilmaongelmiin liittyvistä oireista ja koetuista haitoista. Ne voivat olla yksi oireiden ja sisäilmanlaatukokemusten taustalla olevista asioista, mutta niiden terveydellinen merkitys on osoittautunut oletettua vähäisemmäksi. Niiden lisäksi vaikuttavat esimerkiksi lämpötila, ilman liike, kaasumaiset ja hiukkasmaiset yhdisteet, huolto, kunnossapito, vikakorjaukset, siivous, asialliset tilojen käyttötavat ja yksilölliset erot. Vauriot on toki syytä aina korjata, vaikka oireilu johtuisi jostain muusta.
Lue lisää: Ennakointi on paras keino torjua sisäilmaongelmia
Sisäilmaongelman aiheuttajana on harvoin vain yksi asia. Jos rakennuksessa on home- ja kosteusvaurioita, siinä on todennäköisesti muitakin ongelmaa pahentavia seikkoja. Jos näitä kaikkia ei joko tunnisteta tai korjata kerralla, korjauskierre on valmis.
Home- tai kosteusvauriot eivät tarkoita rakennukselle automaattisesti purkutuomiota. Rakennusta ja sen käyttöä on arvioitava koko elinkaaren kannalta. Jos rakennuksella on vielä paljon käyttövuosia jäljellä, kannattaa aina selvittää korjausten mahdollisuus. Korjaus- ja uudisrakentamisen kustannuksia verrataan hyvin tarkasti. Hyvä ja suunnitelmallinen korjaus antaa paljon lisää käyttövuosia. Tästä meillä on useita onnistuneita esimerkkejä. Lisäksi on lukuisia rakennuksia, joilla on kulttuurihistoriallista merkitystä eikä purkaminen edes ole vaihtoehto.
Esimerkiksi Lappeenrannassa uudistettiin täysin vuonna 1980 rakennettu poliisitalo. Remontti tehtiin tarkoin kosteutta halliten, ja lopputuloksena saatiin täysin uudistettu ja valtakunnallisen poliisitalokonseptin mukaan toteutettu terve rakennus.
Lue lisää: Poliisitalon uusi elämä terveenä rakennuksena
Kaikki voivat vaikuttaa sisäilman laatuun toimimalla itse siististi työtiloissa. Kannattaa myös tarkkailla työympäristön kuntoa sekä ilmoittaa heti, jos havaitsee jotakin ongelmia.
Oma työpiste kannattaa pitää järjestyksessä, jotta se on helppo siivota. Siivous vaikuttaa viihtyisyyteen ja sisäilman laatuun. Työpaikalle ei kannata tuoda omia koriste-esineitä, kukkia tai mattoja, koska ne vaikeuttavat siivoojan työtä.
Esimerkiksi paperit ja irralliset työvälineet kannattaa säilyttää ovellisissa kaapeissa. Sisälle tullessa jalkaan kannattaa vaihtaa sisäkengät ja ulkovaatteet voi jättää muualle kuin toimistotilaan. Tupakointia ja liiallista hajusteiden käyttöä kannattaa välttää työpäivän aikana. Hajut kuormittavat sisäilmaa ja voivat pahimmillaan aiheuttaa allergisia reaktioita. Jokainen voi vaikuttaa parempaan sisäilmaan pienilläkin keinoilla.
Lue lisää: 8 vinkkiä: Toimiston sisäilma paranee pienilläkin keinoilla
Haluatko lukea uusimmat sisältömme ensimmäisten joukossa?
Senaatti-areenassa keskusteltiin hallitusohjelman mukaisesta julkisen sektorin tilaohjelmasta, jonka tavoitteena on tehostaa tilakustannuksia ja hakea ratkaisuja valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien tilakysymyksiin. Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa valotti puheenvuorossaan valtion toimitilakustannuksista saatuja…
Aulapalvelu on olennainen osa monen kiinteistön jokapäiväistä toimintaa. Kiinteistöön tulija kohtaa aulapalvelun ensimmäisenä sisään astuessaan ja viimeisenä ulos lähtiessään. Hyvä aulapalvelu paitsi sujuvoittaa kiinteistön arkea myös auttaa rakentamaan ja pitämään…
Joensuun virastotalo osoitteessa Kauppakatu 40 saneerattiin kiireestä kantapäähän syksyn 2020 ja tammikuun 2023 välillä. Peruskorjauksen valmistuttua toiminta virastotalon yhteisessä palvelupisteessä ja yhteiskäyttöisissä toimistotiloissa otti ensi askeleensa 20. helmikuuta.
”Poikkeusoloihin varautuminen nousi keskeiseksi tavoitteeksi helmikuusta 2022 lähtien. Tuemme vahvasti asiakkaitamme muuttuneessa tilanteessa”, Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa kertoo.
"Käynnistimme syksyllä nopeasti energiansäästöohjelman, joka tuotti hyviä tuloksia jo talven aikana. Yhdessä asiakkaidemme kanssa saimme aikaan merkittäviä säästöjä", Senaatin energiansäästöohjelman johtaja Sanna Jääskeläinen kertoo.
Puolustuskiinteistöjen siivouspäällikkö Päivi Seppäsen aloitteesta Kainuun prikaatissa otettiin useamman vuoden tauon jälkeen siivousoppitunnit uudestaan alokkaiden koulutusohjelmaan. Tammikuun saapumiserässä palveluksensa aloittaneet varusmiehet on nyt koulutettu taitaviksi kasarmien siivoojiksi. Asenne siivousta kohtaan…
Jasmin Johansson oli yksi Puolustuskiinteistöjen kesätyöntekijöistä ympäristöpalveluissa ja työskentelee luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi.
Monipuolisia kesätyötehtäviä Senaatilla riittää — niin myös kaikenikäisiä ja taustaisia osaajia. Linda Liljeström on yksi heistä.
Homma hoidossa! Tikkakosken paikallisyksikössä kesätyöntekijä Silja Ukskoski huolehti rakennusten kunnossapitotoimenpiteiden kartoittamisesta kesän ajan. Silja kertoo nyt, millaisissa merkeissä hänen työntäyteinen kesänsä meni.