Meidän jälkemme: Tilastollinen päätoimisto 1900-luvun alkupuoliskolla

Kuvassa on Rouva Lilli Orri ja yliaktuaari Gunnar Fougstedt käyttävät reikäkorttien taulukointikonetta arviolta vuosina 1950–1954. — Rouva Lilli Orri ja yliaktuaari Gunnar Fougstedt käyttävät reikäkorttien taulukointikonetta. Kuva on arviolta vuosilta 1950–1954 / Kuvaamo E. J. Viitasalo, Helsinki.

Elinkeinorakenteen muutokset, 1930-luvun lama ja sotien aiheuttama inflaatio loivat tarpeen laajentaa taloustilastointia 1900-luvun alkupuoliskolla. Samanaikaisesti väestön elinoloja ja sosiaalisia ongelmia haluttiin kuvata aiempaa tarkemmin. Taustalla vaikutti ajan tilasto-optimismi, jonka mukaan sosiaaliset haasteet ratkaistaan, kun ne ensin kuvataan tilastoissa.

Tilastointi kehittyi 1900-luvun alussa myös tekniikan osalta. Virastoon hankittiin vuonna 1923 ensimmäinen reikäkorttikoneisto, joka nopeutti käsin tehtyä työtä. Vuoden 1950 ensimmäistä yleistä väestönlaskentaa varten Tilastolliseen päätoimistoon oli hankittu uudet reikäkorttikoneet, jotka tilattiin 1948.