Laura Schrey, kiinteistökehityspäällikkö

Kiinteistöjen potentiaalin elvyttäjä

Työni voi vaikuttaa arkielämäämme yli sata vuotta.

Nautin yhteistyöstä eri alojen ammattilaisten kanssa. Tuloksena syntyy pala kerrallaan muuttuvaa kaupunkia, kun valtion käytöstä poistuneille kiinteistöille etsitään asemakaavoituksen kautta uusi käyttötarkoitus ja uudet omistajat.

Mistä olet erityisen kiinnostunut työssäsi?

Pidän erityisesti eri ammattikuntien kanssa työskentelystä. Moniammatillisessa yhteistyössä oppii katsomaan kohteita monesta näkökulmasta ja arvioimaan ratkaisuja vaikkapa liikennesuunnittelijan, kaupungin kaavoittajan tai rakennusliikkeen kannalta. Parhaita ovat hetket, jolloin tiimityöskentely vie koko porukan mukanaan ja kaikista huokuu innostus siihen, että saamme yhdessä jotain hienoa aikaiseksi. Projektit saattavat kestää vuosikausia, joten kaavakehitys vaatii sinnikkyyttä, ja osakokonaisuuksien valmistumisesta kannattaa iloita.

Yksikkömme tehtävänkuva poikkeaa Senaatin päätehtävästä. Kiinteistökehitys- ja myyntiyksikön tavoite on myydä kiinteistöjä, joita valtio ei enää omaan käyttöönsä tarvitse. Arvioimme jokaisen kohteen erikseen kiinteistökehityspotentiaalin näkökulmasta. Joskus asemakaavaa kannattaa muuttaa ennen kohteen myyntiä, ja silloin projekti päätyy kiinteistökehityspäällikön pöydälle. Välillä kehitettävät kohteet koskevat yksittäisiä tontteja, välillä taas laajempia aluekokonaisuuksia.

Senaatti ei toteuta kaavoja, vaan etsimme tonteille toteuttajat, jotka voivat olla esimerkiksi rakennusliikkeitä. Lopputuloksena syntyy rakennuksia ja kaupunkitiloja uusine toimintoineen, ja näin työmme voi vaikuttaa arkielämäämme jopa seuraavan sadan vuoden ajan.

Yleistynyt etätyöskentely ja valtion toimijoiden tilatarpeiden muutokset tuottavat yksiköllemme mukavasti lisää tehtävää! Samanaikaisesti vallitseva markkinatilanne on tuonut uudenlaista haastetta myynti- ja kehityskohteisiimme.

Kenen kanssa teet töitä?

Yksiä tärkeimmistä yhteistyötahoista kiinteistökehityshankkeissa ovat kunnat ja kaupungit, jotka vastaavat alueensa kaavoituksesta. Kaavakehityksen alkuvaiheessa käymme keskustelun kaavoituksen lähtökohdista, kuten vaikkapa tutkittavasta tehokkuudesta, käyttötarkoituksesta ja muista pääratkaisuista, ja sovimme tavoiteaikataulun kaavan laatimiselle. Myös viranomaistahot, kuten Museovirasto, ovat joskus neuvotteluissamme. Kaavakehityshankkeissa kaikkea ei tarvitse osata itse, vaan apunamme on eri alojen asiantuntijoita, kuten arkkitehtejä sekä luonto-, maaperä-, liikenne- ja kiinteistökehityskonsultteja.

Usein otamme tulevat ostajat mukaan kaavakehityshankkeisiin. Siten varmistamme, että asemakaavasta tulee varmasti hankkeelle sopiva ja kaikki näkökulmat huomioidaan myös toteutuksen kannalta. Teen siis töitä myös rakennusliikkeiden, rakennuttajien ja kiinteistöjen loppukäyttäjienkin kanssa. Hyödynnän myös laaja-alaista osaamista Senaatin organisaation sisällä. Meillä on mukavaa työskennellä, kun kaikki auttavat auliisti toisiaan!

Mikä kohde on jäänyt erityisen hyvin mieleesi?

Tällä hetkellä yksi kiinnostavimmista kohteistani on Oulun vanha lääninvankila, joka on vapautunut myyntiin vankilatoimintojen muuttaessa uuteen moderniin vankilaan. Alueella on ollut vankilatoimintoja yli 200 vuotta. Kiinteistön ensimmäinen rakennus valmistui kruununvankilaksi peltomaisemaan vuonna 1700-luvun loppupuolella! Kaupunki ympärillä on näinä vuosina kehittynyt, ja nyt meillä onkin keskustassa sijaitseva puistomainen, kulttuurihistoriaa huokuva, väljästi rakennettu keidas, jonne on suunniteltu miljööseen sopivaa täydennysrakentamista.

On kiehtovaa pohtia, millaisia tarinoita ja elämänkohtaloita vankila-alueeseen kytkeytyy. Historia onkin alkanut kiinnostaa minua yhä enemmän Senaatilla työskentelyn aikana, kun saamme olla tekemissä moninaisten, usein suojeltujen, rakennusten kanssa. On hienoa päästä näkemään, minkälaiseksi alue tulevaisuudessa uusien omistajien ja toimijoiden myötä lopulta muotoutuu.

3 periaatetta, jotka ohjaavat työtäsi?

• Projektinhallinta. Kun eri vaiheissa olevia myynti- ja kehitysprojekteja on käynnissä samanaikaisesti, pitää lankojen pysyä tiukasti hyppysissä.
• Jatkuva oppiminen. Projekteissa on tärkeää hyödyntää eri ammattikuntien osaamista ja kasvattaa omaa ymmärrystään eri katsantokannoista. Pidän aina silmät ja korvat auki, sillä mitä enemmän ymmärtää muiden osapuolten näkemyksiä, sitä jouhevammin projektit etenevät. Vaikka muita kuunteleekin, täytyy itsellä olla punainen lanka mielessä.
• Yhteishenki ja ratkaisukeskeisyys. Jokainen hankkeisiin kuuluva toimija ja ammattikunta katsoo projektia omasta näkökulmastaan, joten työ on myös kompromissien etsimistä. On mietittävä, millaiset asiat ovat kunkin projektin kannalta olennaisimpia ja missä asioissa on mahdollista joustaa. Tärkeää on myös säilyttää porukassa hyvä yhteishenki ja tsempata ja kiittää aina tilaisuuden tullen!

Minusta

Aloitin kiinteistökehityspäällikkönä Senaatissa elokuussa 2020. Ennen sitä työskentelin maankäyttöinsinöörinä Espoon kaupungin tonttiyksikössä. Siellä vastasin asuntotonttien myynnistä ja vuokrauksesta. Olen toiminut myös Helsingin kaupungilla projekti-insinöörinä Länsisataman aluerakentamisprojektissa. Aloittaessani Helsingin kaupungilla projektialueeseen kuuluva Jätkäsaari oli tavarasataman jäljiltä tyhjää asfalttikenttää. Valmistuin Teknillisen korkeakoulun maanmittausosastolta Otaniemestä diplomi-insinööriksi vuonna 2006.