Janne Marttinen, kiinteistökehityspäällikkö

Parempien asuinympäristöjen visionääri

Kompromissien löytäminen haastaa ja inspiroi

Kiinteistökehityspäällikkö, maanmittausinsinööri Janne Marttinen kehittää parempia asuin- ja elinympäristöjä kaupunkien ja sidosryhmien kanssa. Kun Marttinen suunnittelee yhdessä kaavoittajien ja konsulttien kanssa uutta maankäyttöä, tulevaisuuden ennustaminen ja kompromissien etsiminen ovat parasta ja haasteellisinta.

Mistä olet erityisen kiinnostunut työssäsi?

Kehitämme valtion tarpeettomiksi jääneitä kohteita ja myymme ne hyötykäyttöön. Saan olla mukana ideoimassa ja miettimässä, kuinka rakentamattomat tai vähän rakennetut alueet kytketään ympäröivään kaupunkiin ja kuinka muodostamme niille mahdollisimman hyviä elinympäristöjä.

Rakennusten elinkaari on vähintään 50 vuotta, joten meidän on reagoitava tuleviin muutoksiin jo nyt. Pyrimme ennakoimaan, miten ihmisten elämä, liikkuminen ja työskentely muuttuvat tulevaisuudessa. Esimerkiksi etätyön vakiintuminen vähentää toimistorakennusten käyttöä. Erilaiset teknologiat ja muutokset tavoissa liikkua taas vaikuttavat liikennejärjestelyihin. Jos moniasuminen yleistyy, ihmiset eivät välttämättä enää asu vain yhdessä paikassa. Työni vaatii kokonaisuuksien hallintaa, päämäärätietoisuutta ja pitkäjänteisyyttä.

Kenen kanssa teet töitä?

Teen tiivistä yhteistyötä konsulttien ja kunnan eri yksiköiden ja sidosryhmien, kuten ympäristöviranomaisten, asukkaiden, kiinteistösijoittajien ja rakentajien kanssa. Neuvottelen muun muassa erilaisista maankäyttövaihtoehdoista ja maankäyttösopimuksista. Tiimitukea on aina saatavilla myös Senaatin omalta parinkymmenen hengen kiinteistökehitys- ja myyntitiimiltä.

Mikä kohde on jäänyt erityisen hyvin mieleesi?

Koska kehitysprojektit ovat pitkäkestoisia, en ole vielä saattanut loppuun projekteja, jotka olisin itse aloittanut tyhjältä pöydältä. Vantaan Kielotien kohde on kuitenkin mielestäni hyvä esimerkki onnistuneesta kaavakehityskohteesta. Kohdetta toteutetaan parhaillaan, ja sain kunnian tehdä projektin viimeisen kiinteistökaupan Senaatin osalta.

Käsissäni on myös Senaatin Asema-alueet Oy:n asemanseutujen kehitysprojekteja seitsemällä eri radanvarsipaikkakunnalla ympäri Suomen, muun muassa Hanko, Kirkkonummi, ja Oulu. Asemanseutujen kehittäminen on kiinnostavaa ja haasteellista. Jokaisella kohteella on omat ainutlaatuiset piirteensä. Asemanseuduilla on merkittävä vaikutus lähiympäristöönsä ja siihen, miltä kaupungit tulevat näyttämään.

3 periaatetta, jotka ohjaavat työtäsi?

Ohjenuoranani ovat kestävän kehityksen periaatteet, jotka jakautuvat ekologiseen, taloudelliseen, sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävään kehitykseen.

• Ekologinen kestävä kehitys. Luonto on huomioitava hankkeissa siten, että hanke joko parantaa ympäristöä tai ei ainakaan huononna sitä. Kaikissa kohteissa ei välttämättä ole merkittäviä luontoarvoja kuten vesistöjä, mutta rakentamisen tulee kuormittaa ympäristöä mahdollisimman vähän.
• Taloudellinen kestävä kehitys. Jotta alue oikeasti toteutuu, hankkeen on oltava taloudellisesti kannattava. Kun kehitämme tarpeettomiksi jääneitä kohteita ja myymme ne hyötykäyttöön, tuemme valtiontaloutta.
• Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävä kehitys. Kehittämillämme alueilla täytyy olla hyvä elää ja työskennellä. Jokaisella sidosryhmällä on oma näkemyksensä hyvästä elinympäristöstä. Kompromissien löytäminen onkin sekä haastavaa että inspiroivaa.

Milloin aloitit Senaatissa ja missä olit tätä ennen?

Olen työskennellyt Senaatilla kaksi vuotta. Sitä ennen toimin hankekehitystehtävissä Pohjola Rakennus Suomi Oy:n projekteissa sekä maankäyttöasiantuntijana ja asemakaavainsinöörinä Espoon kaupungilla. Maanmittausinsinööriksi valmistuin Metropolian Ammattikorkeakoulusta (YAMK).