Siirry sisältöön

Muutosten vuosi oli täynnä isoja onnistumisia

Poikkeuksellinen koronavuosi sujui meillä Senaatissa jopa hämmästyttävän hyvin, eikä pandemia vähentänyt suorituskykyämme.

Olen ylpeä senaattilaisten sitoutuneisuudesta, innostuneisuudesta ja ahkeruudesta. Tätä paloa on totisesti poikkeusoloissa tarvittu! Virtuaalityöskentelyyn siirtyminen oli meille helppoa, mutta toki on tylsää, kun emme edelleenkään pääse tapaamaan toisiamme emmekä asiakkaitamme.

Olemme kovasti yrittäneet tehdä pieniäkin tekoja, jotta jokaisella senaattilaisella olisi hyvät työskentelyolosuhteet etänä. Koronan aikana taloon tulleiden puolesta harmittaa, että työkavereihin tutustuminen on ollut heille hankalaa, mutta sama ilmiö koskee tietysti nyt kaikkia organisaatioita.

Pystyimme viemään vuonna 2020 kaikki keskeiset hankkeet onnistuneesti läpi – ja tässä onnistuimme tekemällä vahvasti yhdessä niin asiakkaidemme kuin kumppaniemme kanssa. Saimme myös sekä asiakas- että henkilöstötyytyväisyystutkimuksista parhaat tulokset kautta aikojen.

Taakse jääneen vuoden suuri ponnistus oli Puolustuskiinteistöt-tytärliikelaitoksen perustaminen

Vuoden 2021 alussa voimaan tulleen uuden konsernirakenteemme ja toimintansa aloittaneen Puolustuskiinteistöt-liikelaitoksen aktiivinen suunnitteluvaihe kesti puolitoista vuotta ja siihen osallistui noin sata henkilöä Senaatista, Rakennuslaitokselta, Puolustusvoimista, valtiovarainministeriöstä ja puolustusministeriöstä.

Tekemisen yhteishenki suuressa hankkeessa oli erinomainen ja syntynyt malli hyvä. Uskon, että pystymme palvelemaan puolustushallinnon tarpeita ja kiinteistöjen hoitoa entistä pitkäjänteisemmin ja paremmin. Tänä vuonna keskitymme toden teolla käynnistämään uuden toimintamallin ja vakiinnuttamaan sen osaksi meidän ja Puolustusvoimien arkea.

Monet pitkään jonossa seisoneet hankkeet pääsevät nyt eteenpäin

Viime vuonna meillä oli käynnissä yli 300 työympäristöjen kehittämisprojektia. Ylitimme säästötavoitteemme, joka oli seitsemän miljoonaa euroa: saimme aikaan yli kymmenen miljoonan säästöt valtion tilakustannuksiin.

Tälle vuodelle eduskunta antoi meille historian suurimman investointivaltuuden, 480 miljoonaa euroa. Aiemmin investointitasomme on ollut keskimäärin 250 miljoonaa euroa vuodessa, joten rakennushankekantamme on nyt ennätyksellisen suuri.

Valtuuksien korottamisen ansiosta voimme investoida useisiin kriittisiin korjaus- ja rakennusprojekteihin. Esimerkiksi poliisin ja Rajavartiolaitoksen useat 1960–70-luvun tilat ovat käyttöikänsä päässä, ja olemme laatineet yhdessä askelmerkit tarvittavien investointien toteuttamisesta.

Teemme aktiivisesti erilaisia asiakastyytyväisyystutkimuksia, ja viime vuonna asiakastyytyväisyys parani kaikilla mittareilla. Loimme pari vuotta sitten asiakaskokemuksen johtamisjärjestelmän, ja se näkyy nyt saamassamme palautteessa ja arvioissa. Keskeistä strategiassamme on auttaa asiakkaitamme onnistumaan, ja siksi kuuntelemme heitä tarkasti jatkossakin.

Olen erityisen iloinen, että olemme pystyneet ohjaamaan sisäolosuhdeongelmiin hyvin resursseja

Julistimme kaksi vuotta sitten nollatoleranssin sisäilmaongelmille. Panostamme erityisen vahvasti ennakoiviin toimenpiteisiin: mikäli ongelmia ilmenee, toimimme nopeasti ja voimakkaasti. Olemme päässeetkin ongelmiin käsiksi entistä aikaisemmin ja panostaneet kiinteistöjen kunnossapitoon – käytämme siihen rahaa yli kaksinkertaisen määrän neliötä kohden yksityissektoriin verrattuna.

Myös kokemus sisäolosuhteiden paranemisesta näkyy asiakastyytyväisyydessä. Kukin meistä senaattilaisista voikin olla työhönsä tässä kohtaa hetken tyytyväinen – mutta emme ole missään nimessä vielä maalissa sisäolosuhdekysymyksissä tai asiakastyytyväisyydessä. Meidän pitää kiinnittää vieläkin ponnekkaammin huomiota heihin, jotka ovat tyytymättömiä.

Jo nyt tiedämme, että pandemia aiheuttaa pysyviä muutoksia työskentelytapoihin

Koronan vaikutukset tilakantaamme tulevat olemaan suuria. Keskeinen kysymys on, millä tavalla ihmiset tulevaisuudessa valtiolla työskentelevät. Olemme tutkineet tätä erilaisin selvityksin, kyselyin ja seuraamalla trendejä maailmalta.

Kiinnostavaa korona-ajassa on ollut havaita se, että lähes kaikissa virastoissa pystytään tekemään etätöitä. Monipaikkaisuus jääkin hyvin vahvasti uudeksi työntekemisen tavaksi. Erään kyselyn mukaan valtion työntekijät haluavat tehdä jatkossa keskimäärin 2,7 päivää viikossa etänä.

On mielenkiintoinen asetelma, kuinka paljon toimistotilojen tarve vähenee. Rohkeimmat arvioivat, että se puolittuisi vuosikymmenen loppuun mennessä.

Toimintaamme muokkaa käynnissä oleva valtion toimitilastrategian päivittäminen – sen rinnalla päivitämme omaa strategiaamme. Keskiössä ovat tilojen turvallisuus, terveellisyys ja yhteiskäyttöisyys. Olemme saaneet ensimmäisiä erinomaisia kokemuksia yhteiskäyttöisistä tiloista Porvoon Verohallinnolta ja Maanmittauslaitokselta, ja useita muita investointeja on käynnissä.

Investoinnit ovat myös tärkeä keino torjua ilmastonmuutosta

Kehittämällä ja tehostamalla tilankäyttöä voimme saavuttaa merkittäviä säästöjä esimerkiksi energiankulutuksessa. Rakennettu ympäristö aiheuttaa noin 40 prosenttia kaikista syntyvistä päästöistä, joten Suomen suurimpana kiinteistönomistajana vastuumme on suuri.

Valtio on sitoutunut hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä, ja me haluamme olla edelläkävijänä ja suunnannäyttäjänä kestävän kehityksen edistämisessä. Olemme tehneet jo vuosia huomattavia energiansäästötoimenpiteitä, esimerkiksi siirtymällä biopohjaisiin polttoaineisiin ja uusiutuviin energianlähteisiin. Parhaillaan meillä on käynnissä erittäin laaja aurinkosähköprojekti.

Sen lisäksi, että pienennämme hiilijalanjälkeä, kasvatamme siis hiilikädenjälkeä panostamalla toimenpiteisiin, jotka tuottavat päästötöntä energiaa. Valtaosa rakennusten aiheuttamista päästöistä syntyy rakentamisen yhteydessä. Kun investointitasomme on nyt puolen miljardin luokkaa, pystymme vaikuttamaan merkittävästi näiden päästöjen pienenemiseen.

Yhteiskuntavastuu on pohjana kaikelle toiminnallemme. Meille Senaatissa olennaista on, että valtion työntekijöiden käyttämät tilat ovat terveellisiä, turvallisia, kustannustehokkaita ja tukevat toimintaa mahdollisimman hyvin.

Rakastumme kiinteistöihimme ainoastaan silloin, kun niillä on kansallista ja kulttuurihistoriallista arvoa. Suurin ympäristötekomme nimittäin on, että valtiolla on käytössään vain juuri ne tilat, jotka se tarvitsee.

Tänä vuonna haluan erityisesti kiittää koko henkilöstöä sitoutuneisuudesta ja hienosta jaksamisesta poikkeusoloissa ja rakennemuutoksen keskellä!

Jari Sarjo