Siirry sisältöön

Arvokiinteistöt

Kesärannan julkisivu.

Senaatilla on keskeinen rooli valtion rakennusperinnön vaalimisessa. Hallinnassamme on noin 600 virallisesti suojeltua rakennusta. Tämän lisäksi Senaatilla on useita vastuusuojelustatuksen saaneita kohteita, joita hoidamme ja korjaamme samojen periaatteiden mukaisesti kuin virallisestikin suojeltuja kohteita. Huolehdimme valtion kiinteistöjen arvon säilymisestä vastuullisesti. Hoidon periaatteet olemme kirjanneet arvokohteiden toimintaohjeeseemme. Suojeluun liittyvissä asioissa toimimme tiiviissä yhteistyössä Museoviraston kanssa. Julkaisemme kotisivuillamme kattavasti arvokohteista tehtyjä rakennushistoriaselvityksiä ja muita raportteja.

Elvytystä museoita ja linnoja korjaamalla

Korona vaikutti kaikkien elämään lähes koko vuoden ajan. Moni museo ja julkinen laitos jouduttiin pitämään suljettuna ja korjaushankkeita siirtämään. Senaatti-kiinteistöissä päätettiin kuitenkin pitää pyörät pyörimässä mahdollisuuksien mukaan. Korjausmäärärahoja suunnattiin elvytysmielessä muun muassa juuri museoihin ja linnoihin. Tuleville vuosille suunniteltuja kunnossapitotöitä voitiin aikaistaa, koska Senaatti on kilpailuttanut restaurointikohteille osaavat arkkitehdit ja konservointi- sekä restaurointiurakoitsijat. Töitä oli mahdollista tehdä suljetuissa kohteissa kävijöitä häiritsemättä.

Moni töistä on alun perinkin suunniteltu tehtäväksi usean vuoden aikana, koska laadukas restaurointityö on hidasta käsityötä. Esimerkiksi Kansallismuseon ikkunoita on kunnostettu vuodesta 2017 lähtien. Tänä vuonna ikkunankorjausta voitiin tilata kolminkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna.

Askaisissa sijaitsevassa Louhisaaren kartanolinnassa päästiin aloittamaan Merilinnan kunnostus vuoden etuajassa. Myös Kaarinassa Kuusiston kartanolle ja linnanraunioille johtavan tien kunnostustyöt yhteistyössä Metsähallituksen kanssa voitiin aloittaa suunniteltua aikaisemmin.

Hämeen linnassa vallihautatyömaalle saatiin lisärahoituksen ansiosta toinen työryhmä tälle vuodelle ja Turun linnan muurinkorjaustöitä saatiin jatkettua jo syksyllä. Esilinnassa pystytään tekemään lisäksi korjauksia, jotka olivat alkuperäisen suunnitelman mukaan tarkoitus tehdä ensi vuonna.

Monessa pienemmässä museossa, kuten Ilmajoella sijaitsevassa Yli-Lauroselan talomuseossa kunnostustöitä saatiin edistettyä suunniteltua nopeammin. Ainolassa Järvenpäässä pystyttiin päärakennuksen julkisivumaalauksen ja ikkunankorjauksen lisäksi latomaan rinteiden tukimuureja uudelleen ja korjaamaan maakellarin katto.

Hvitträskin päärakennuksessa Kirkkonummella jatkettiin tiilikaton korjausta. Vesivuodon johdosta paljastui, että 1970-luvun asuun jätetyssä museokylpyhuoneessa oli tallella paljon varhaisempia kerroksia. Tästä käynnistyi kylpyhuoneen restaurointi- ja konservointityö, joka valmistuu 2021 keväällä.

Arppeaumissa konservointia ja leijuva veistos

Heijastettu veistos Arppeanumin aulassa.
Arppeanumin porraskäytävän valaistushankkeen sivuprojektina syntyi ala-aulaan leijuva veistos. Yliopistomuseon aikana ala-aulassa ollut Wissenschaft -veistos (suom. Tiede) oli muuttanut pois museon mukana ja jättänyt tyhjän paikan aulaan. Valosuunnittelija Heli Nikusen johdolla veistos palasi koloonsa heijastuksena.

Muissakin kuin museokohteissa voitiin monia suunniteltuja korjauksia nopeuttaa. Helsingin Senaatintorin laidalla sijaitsevan Arppeanumin porraskäytävän konservointia jatkettiin koko vuosi, samoin porraskäytävän ikkunoiden kunnostamista.

Säätytalolla tapahtui

Säätytalon työmaa-aita, joka on koristeltu lasten maalauksilla.

Säätytalo näkyi koko vuoden uutisissa, kun hallitus kokoontui sinne päättämään uusista koronatoimista. Tästä huolimatta saatiin Säätytalon ulkoportaat saumattua ja työmaa järjestettyä niin, että kulku pääoville pysyy koko ajan avoinna.

Säätytalolla käynnistyi myös koko vuoden erikoisin työmaa, kun puistikossa sijaitsevaa suihkulähdettä ryhdyttiin kunnostamaan. Suihkulähde on valmistunut 1893 ja sen rakennusmateriaalina on käytetty silloin varsin uutta materiaalia eli betonia. Tutkimuksissa paljastui, että osa rakenteesta on valettu paikalla, mutta osa valmistettu verstaalla elementteinä.

Betonisen 1800-luvun lopun suihkulähteen kunnostamisesta lähestyttiin tutkien ja kokeillen. Aiheesta tehtiin muun muassa diplomityö, lukuisia kuntotutkimuksia ja mittausdokumentointi sekä rakennushistoriaselvitys. Itse korjaustyötä lähestyttiin hitaasti edeten ja metodeja kokeillen moniammatillisella yhteistyöllä.

Työmaa alkoi iloisella lastentapahtumalla, kun viereisen leikkipuiston lapset pääsivät maalamaan työmaa-aitaan kuviansa. Vuoden loppuun mennessä oltiin vihdoin saatu korjattua ensimmäiset suihkulähdettä alta päin kannattelevat ruoteet. Oman lisänsä työmaahan on tuonut se, että suihkulähteen alla olevasta holvitilasta otetaan Säätytalon tuloilma.

Suihkulähdetyömaan ohella tehtiin Säätytalon etelänurkkaan koemaalaus, jossa tutkittiin julkisivujen kunnostusta sekä teknisestä että restaurointifilosofisista näkökohdista. Tämä valmistelee muutaman vuoden päästä edessä olevaa julkisivujen kokonaiskunnostusta.

Vastuusuojelun koeponnistus Kiasmassa

Kiasma ulkokuva. Rakennustelineet.
Kiasmassa alkoi vuoden 2020 lopulla peruskorjaus, jossa muun muassa uudistetaan vesikatto ja sisätiloja. Peruskorjaus tehdään Kiasman arkkitehtuuria kunnioittaen.

 

Senaatilla on jo vuodesta 2004 lähtien ollut ajatuksena, että myös uudemmat arkkitehtuurikohteet ja laajemmat modernit kokonaisuudet voivat olla kulttuurihistoriallisesti arvokkaita ja niitä tulisi kohdella ikään kuin ne olisivat suojeltuja. Viime vuosina tässä on ryhdytty käyttämään termiä vastuusuojelu, ts. omistaja kokee oman vastuunsa suojelusta, vaikka virallista suojelustatusta ei olisikaan.

Vuonna 2020 käynnistettiin pilottiprojekti koskien nykytaiteen museon Kiasmaa (valmistunut 1998). Projektin tavoitteena on ollut määritellä, mitä vastuusuojelu voisi käytännössä merkitä, millaisia selvityksiä ja prosesseja kulttuurihistoriallisen arvon määritteleminen näin uudessa rakennuksessa voisi vaatia ja millaisia olisivat käytännön hoito-ohjeet.

Projektiryhmässä ovat olleet mukana Senaatin asiantuntijan lisäksi Kansallisgallerian ja Museoviraston asiantuntijat. Lisäksi konsultteina ovat toimineet rakennuksen alkuperäinen projektiarkkitehti Timo Kiukkola sekä käynnissä olevan peruskorjaushankkeen pääsuunnittelija Simo Freese.

Tavoitteeksi asetettiin heti alussa Kiasman vastuusuojelua koskeva raportti, joka toimisi mallina vastaavissa kohteissa. Työryhmä on kokoontunut vuoden mittaan n. kuusi kertaa ja keskustelu on ollut todella vilkasta. Raportti on lähes valmis, mutta etenkin sopivan tasoisen hoito-ohjeistuksen laatiminen on osoittautunut haastavaksi.

Pönttöjä Ainolaan

Mies puussa asentamassa lepakkopönttöä.
Ainolan metsässä oli jouduttu aikaisempina vuosina kaatamaan lahopuita kävijöiden turvallisuuden vuoksi. Tätä korvaamaan teetettiin metsään 15 lepakonpönttöä eli päiväpiiloa lepakkotutkija Ville Vaskon ohjeiden mukaan.

Tammenterhotalkoot Königstedtin kartanolla

Königstedtin kartanon isot tammet tuottavat tammenterhoja ongelmaksi saakka. Terhoja joudutaan keräämään nurmikolta kasoittain. Lopulta keksittiin kysyä Korkeasaaresta eläinten ruokintakeskuksesta, tarvittaisiinko terhoja siellä. Syksyllä 2020 toimitettiin Korkeasaareen 200 kg tammenterhoja villisikojen herkuksi. Terhot kerättiin ja seulottiin Senaatin Etelä-Suomen alueen työntekijöiden talkootapahtumassa.