Energia, vesi ja päästöt

Osana pitkäjänteistä yhteiskuntavastuutyötä olemme vähentäneet ylläpitämiemme kiinteistöjen hiilidioksidipäästöjä merkittävästi muun muassa panostamalla energiatehokkuuteen, kasvattamalla uusiutuvan energian osuutta kokonaisenergiankulutuksessa ja parantamalla tilatehokkuutta. Vuonna 2020 Senaatin kokonaispäästöt vähenivät noin 20 % edellisvuoteen verrattuna.

Pitkän aikavälin tavoitteenamme on hiilineutraalisuus valtion omistamissa kiinteistöissä vuodesta 2035 alkaen. Vuoden 2021 aikana julkaisemme hiilineutraalisuustiekartan, joka sisältää yksityiskohtaisia toimenpiteitä asetetun hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseksi.

Tavoitteena kiinteistöalan edelläkävijä energiatehokkuustoimenpiteissä

Senaatissa ylläpidettyjen kiinteistöjen sekä työympäristöjen kokonaisenergiankulutusta seurataan säännöllisesti ja lähtökohtaisena tavoitteena on parantaa energiatehokuutta vuosittain. Järjestelmällinen ja aktiivinen energiatehokkuustyö vähentää myös toiminnasta syntyviä päästöjä. Ylläpidettävien kohteiden energian ominaiskulutus on laskenut kaikkiaan 1,6 % viimeisen 5 vuoden aikana.

Senaatin vuoden 2020 merkittävimmät energiatoimenpiteet sisälsivät aurinkosähköohjelman toteuttamista, uusien työympäristöjen käyttöönottoja, tilojen käyttöasteen parantamista, tiloista luopumisia, ylläpidon ja rakennusautomaation optimointia ja öljylämmityksen vähentämistä. Lisäksi tehostimme aktiivisesti energiankäyttöä ylläpidon, seurannan, valvonnan, sopimusmallien ja ohjeistusten avulla.

Energiasäästö on tavoitteena myös kiinteistönhoidon palkkio- ja sanktiosopimuksissa.

Aurinkosähköohjelmamme mukaisesti aurinkosähköpaneeleita on asennettu 16 rakennuksen katoille eri puolille Suomea. Voimalat tuottavat vuodessa yhteensä noin 600 MWh sähköenergiaa, joka vähentää saman verran kohteille ostettavaa sähköä.

Osana energiajohtamistaan Senaatti on sitoutunut toimitilakiinteistöjen energiatehokkuussopimukseen (TETS) kaudelle 2017-2025 ja sitoutunut vähentämään 7,5 % vuoden 2016 energiankulutuksesta.

Sopimuskauden energiasäästön välitavoite vuodelle 2020 on yhteensä 16 800 MWh ja vuodelle 2025 yhteensä 31 500 MWh. TETS-raportointi tehdään keväisin, joten vuoden 2020 tulokset ovat vielä tarkastelun alla. Vuonna (2019) raportoitiin noin 90 energiatehokkuustoimenpidettä, joista saatu energiansäästö oli yhteensä 4234 MWh (5079 MWh vuonna 2018).

Energian kokonaiskulutus laski viime vuodesta

Senaatti-kiinteistöjen kokonaisenergiankulutus laski viime vuoteen nähden 10,7 %. Kokonaisenergiankulutuksessa on huomioitu Senaatin ylläpitämien kohteiden lisäksi pääomavuokrakohteiden sekä Senaatin rakennuttamien kohteiden työmaiden energiankulutus. Vuodesta 2020 alkaen Senaatin ylläpitämät kohteet sisälsivät myös Rikosseuraamuslaitoksen. Rajavartiolaitos on siirtynyt Senaatin ylläpitämiin kohteisiin jo aiemmin (2019).

Kokonaisenergiankulutukseen vaikuttavat energiatehokkuuden ja sääolosuhteiden lisäksi muun muassa kiinteistökannassa tapahtuvat muutokset, tilatehokkuuden parantuminen sekä muutokset rakentamisen volyymissa.

Senaatti-kiinteistöjen suora energiankulutus (Scope 1) muodostuu aluelämpölaitosten lämmöntuotannosta, joka vuonna 2020 tuotettiin öljyllä, maakaasulla ja puupelleteillä. Epäsuora energiankulutus (Scope 2 ja 3) koostuu ostetusta sähköstä sekä kaukolämmöstä ja -kylmästä, sekä pääomavuokrakohteiden aluelämmöstä ja rakentamisen energiankulutuksesta. Vuonna 2020 Senaatti-kiinteistöjen suora energiankulutus pysyi edellisvuoden tasolla ollen 27 GWh. Senaatti-kiinteistöjen epäsuora energiakulutus oli suuruudeltaan 1 158 GWh vuonna 2020, mikä on 10 % edellisvuotta vähemmän (1 292 GWh vuonna 2019). Energiankulutustietoja voi tarkastella tarkemmin oheisesta kuvaajasta ja taulukosta.

Vuonna 2020 kaukokylmää käytettiin Senaatin ylläpitämissä kohteissa hieman edeltävää vuotta enemmän: yhteensä 9 429 MWh (8 009 MWh vuonna 2019). Kaukokylmän aiheuttamat päästöt kuitenkin laskivat 75 % edellisvuoteen verrattuna kaukolämmön päästökertoimen (kts. päästökertoimet-osio) päivittämisen myötä (vuonna 2020: 11 kg CO2/MWh; vuonna 2019: 51 kg CO2/MWh).

Koronan vaikutukset energiankulutukseen

Valtion työntekijöistä suuri osa teki maaliskuusta asti koronan takia enemmän etätöitä ja tämä työtapojen muutos näkyi käyttäjäsähkön kulutuksen vähenemisenä. Koronan leviämisen estämiseen liittyen ilmanvaihtoa on käytetty kaikissa kohteissa normaalisti, vaikka käyttäjämäärät olisivat olleet vähäisempiä. Vähentynyt käyttäjäsähkön kulutus lisäsi lämmityskaudella lämmitystarvetta pienentyneen hukkalämmön osalta.

Lämmön ja sähkön ominaiskulutukset

Kokonaisenergian ominaiskulutus laski 2,5 %* vuonna 2020 ja oli yhteensä 206 kWh/brm2 (212 kWh/brm2 vuonna 2019). Sähkön ominaiskulutus laski vuonna 2020 Senaatin ylläpitämissä kohteissa edelliseen vuoteen verrattuna 8,6 % ja oli 76 kWh/brm2 ja lämmön ominaiskulutus nousi 1,6 %* (vuonna 2020: 130 kWh/brm2, vuonna 2019: 128 kWh/brm2). Muutoksia selittää osin koronan takia hiljentyneissä toimistotiloissa vähentynyt käyttäjäsähkön kulutus.

Kaikkien ylläpidettyjen kiinteistöjen lisäksi seurataan kuukausittain pääomavuokralaisten energiankulutusta. Tälle kiinteistökannalle vuonna 2020 asetettu tavoite oli energiankulutuksen vähentäminen prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2020 energiankulutus oli 438 833 MWh (457 840 MWh vuonna 2019), eli energiankulutus laski 4,2 %.

Vuoden 2019 lukua on korjattu takautuvasti: sääkorjattu lämmön kulutus on huomioitu mitatun lämmönkulutuksen sijasta laskennassa. Vuonna 2020 normeerattu lämmön ominaiskulutus oli 130,1 kWh/brm2, kun vuonna 2019 normeerattu lämmön ominaiskulutus oli 128,1 kWh/brm2

Uusiutuva energia

Osana hiilineutraalisuustyötään Senaatti on siirtynyt käyttämään yhä enenevässä määrin uusiutuvista energianlähteistä peräisin olevaa energiaa.

Vuonna 2020 Senaatti hankki kiinteistöihinsä 100 % uusiutuvista energianlähteistä peräisin olevaa sähköä. Lisäksi Senaatti hankki hiilineutraalia kaukolämpöä pääkaupunkiseudulla, Jyväskylässä ja Vaasassa. Päästöttömän kaukolämmön hankintaa selvitettiin ja vuoden 2021 alusta Senaatti ostaa hiilineutraalia kaukolämpöä kaikilta kaukolämpöyhtiöltä, joilta sitä on saatavilla.

Uusiutuvan energian laajempi hankinta on vaikuttanut merkittävästi Senaatin kokonaispäästöihin ja raportointivuoden aikana saavutettiin edellisvuoteen verrattaessa 19,7 % päästövähennys.

 

Senaatin suorat hiilidioksidipäästöt (scope 1) olivat vuonna 2020 yhteensä 2610 t CO2 kattaen vajaat 3 % kaikista päästöistä. Noin puolet kaikista päästöistä aiheutui Senaatin ylläpitämien kohteiden ostoenergian tuotannosta (scope 2) ollen suuruudeltaan 44 668 t CO2. Loput 47% (42 429 t CO2) päästöistä olivat peräisin muista epäsuorista lähteistä (scope 3), sisältäen pääomavuokrakohteisiin ostetun energian tuotannosta aiheutuvat päästöt, rakentamisen päästöt ja työmatkustamisen päästöt.

Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden ominaishiilidioksidipäästöt eli päästöintensiteetti laski vuonna 2020 (12,1 kg/brm2) verrattuna edeltävään vuoteen (14,7 kg/brm2). Laskennassa otettiin huomioon sekä Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden suorat päästöt (Scope 1) tarkoittaen aluelämpölaitosten päästöjä että epäsuorat päästöt (Scope 2) kattaen ostetun kaukokylmän, kaukolämmön ja ostetun sähkön aiheuttamat päästöt.

Työmatkustamisen päästöt

Senaatin henkilöstö on koko pandemian ajan tehnyt töitä monipaikkaisesti muualla kuin konttorilla. Fyysisen matkustamisen sijaan palaverit, tapaamiset ja seminaarit on järjestetty pääasiassa digitaalisia työkaluja hyödyntäen.

Green Office -ympäristöjärjestelmän mukaisesti Senaatti seuraa työmatkustamisesta aiheutuneita päästöjä. Työmatkustamiseen liittyvät päästövähennykset ovat normaalitilanteeseen verrattuna korkeammat poikkeustilanteen ja laajamittaisen etätöihin siirtymisen takia. Senaatin matkustamisen kokonaispäästöt vähenivät vuoteen 2019 verrattuna 53 % ja olivat kokonaisuudessaan 196 t CO2 (422 t CO2 vuonna 2019). Vuonna 2020 henkilöstön työhön liittyvästä lentomatkustamisesta aiheutui matkanjärjestäjän laskennan mukaan noin 23 tonnia hiilidioksidipäästöjä, joka on noin 78 % edellisvuotta vähemmän (110 t CO2 vuonna 2019).

Henkilöstömme työhön liittyvien ajokilometrien aiheuttamat hiilidioksidipäästöt olivat yhteensä noin 173 tonnia eli noin 388 kg henkilöä kohden. Työhön liittyvien ajokilometrien aiheuttama kokonaispäästömäärä on noin 43 % vähemmän kuin edellisenä vuonna (303 t CO2 eli noin 750 kg henkilöä kohden vuonna 2019).

Työsuhdeautojen CO₂ -päästöjen keskiarvo vuonna 2020 oli 130 g/km. Tämä alittaa työsuhdeautoille asettamamme CO₂ -päästörajan, joka on 150 g/km.

Senaatin maiden puuston hiilivarasto ja hiilinielu

Luonnonvarakeskus (Luke) laati Senaatin toimeksiannosta laskelman Senaatin hallinnassa olevien metsäalueiden puuston hiilivaraston ja hiilinielun osuudesta.

Laskennan lähtöaineistona käytettiin Senaatin toimittamaa kiinteistöraja-aineistoa ja Luken Monilähteisen valtakunnan metsien inventointiaineistoa (MVMI). Senaatin kiinteistöjen pinta-ala on tämän aineiston perusteella 16700 hehtaaria, josta 73 % on MVMI aineiston mukaan metsätalousmaata.

Hiilivarasto tarkoittaa biomassaan sitoutunutta hiilimäärää. Tässä hankkeessa hiilivarasto rajattiin kattamaan puuston biomassan hiilivarasto. Puuston biomassaan kuuluvat runko, oksat, lehdet ja neulaset, kanto ja juuret.

Senaatin yhteenlaskettu hiilivarasto on 430 000 tonnia hiiltä eli 35 tonnia hiiltä laskettuna hehtaaria metsätalousmaata kohden.

Hiilinielu on hiilivarasto, joka kasvaa. Puusto sitoo ilmasta hiilidioksidia kasvaessaan, mikä kasvattaa sen hiilivarastoa. Mikäli varasto pienenee ajan kuluessa, sitä kutsutaan hiilen tai hiilidioksidin lähteeksi. Puuston hiilivarastoa voivat pienentää hakkuut, metsätuhot tai luontainen kuoleminen. Tätä hanketta suunniteltaessa ei tiedetty osoittautuvatko Senaatin metsät nieluiksi vai lähteiksi.

Tarkastelun perustella voitiin todeta, että Senaatin kiinteistöjen puustonhiilivarasto on lähellä tasapainotilaa ja toimii pienenä hiilinieluna. Hiilinielu on 6 000 tonnia eli 0,5 tonnia CO2ekv ha/vuodessa.

Metsävarannon hiilivaraston ja hiilinielun kartoittamisen jälkeen metsävarannolle voidaan asettaa hiilisidontatavoite. Senaatti tavoitteena on tehdä jatkotarkastelu siitä, millaisilla metsänhoidontoimenpiteillä voidaan vaikuttaa puuston hiilivarastoon ja hiilinielun kasvattamiseen. Tarkastelua on mahdollista myös laajentaa ottamalla mukaan maaperän orgaaniseen aineeseen sitoutunut hiili, jolloin voidaan puhua metsän kokonaishiilivarastosta.

Tarkastelua on mahdollista myös laajentaa ottamalla mukaan maaperän orgaaniseen aineeseen sitoutunut hiili, jolloin voidaan puhua metsän kokonaishiilivarastosta.

Veden ominaiskulutus laski

Senaatti-kiinteistöjen tavoitteena on, ettei ylläpidetyn kiinteistökannan ominaisvedenkulutus nouse edellisen vuoden tasosta.

Vuonna 2020 ominaisvedenkulutus laski 8,5 % vuoteen 2019 verrattuna ja kokonaisvedenkulutus oli siten alle 1,7 miljoonaa kuutiota. Kokonaisvedenkulutuksen laskun taustalla näkyi koronapandemian aiheuttama poikkeusvuosi: esimerkiksi yleistynyt etätyö johti käyttöveden laskuun. Kokonaisvedenkulutus työmailla kasvoi 101 % edeltävään vuoteen nähden ja oli 6 926 kuutiota (3 447 m3 vuonna 2019).

Ratkaisuja vedenkulutuksen vähentämiseen mietitään jatkuvasti. Uudis- ja peruskorjauskohteissa panostetaan hankinnoissa vähän vettä kuluttaviin kalusteisiin.

Vuonna 2020 ominaisvedenkulutus laski ensimmäistä kertaa vuotta 2015 matalammalle tasolle, vaikka Rikosseuraamuslaitoksen (RISE) ja Rajavartiolaitoksen (RVL) kiinteistöt ovat siirtyneet osaksi Senaatin ylläpitämiä kohteita. Vedenkulutus vankiloissa oli vuonna 2020 lähes 4-kertainen Senaatin muiden kohteiden keskimääräiseen kulutukseen verrattuna, mikä johtuu pääosin koronan aiheuttamasta poikkeusvuodesta.

 

• 
• 
• 
• 
•