Riskienhallinta
Riskienhallinta on Senaatissa jatkuva prosessi. Sen avulla ennakoidaan, tunnistetaan ja torjutaan Senaatin toimintaa, toimintaympäristöä ja mahdollisuuksien tuloksellista hyödyntämistä uhkaavia tekijöitä, seurataan järjestelmällisesti riskienhallintatoimenpiteiden toteutumista sekä kehitetään toimintaa.
Senaatti-konsernin riskienhallintaa ohjaavat riskienhallintapolitiikka ja riskienhallintakäsikirja. Riskienhallintatyön koordinoinnin, ohjeistuksen ja organisoinnin päävastuu on osoitettu konsernin lakiasioista vastaavaan tukiyksikköön kuuluvalle Compliance-toiminnolle.
Senaatissa valmistauduttiin vuoden 2020 aikana laajasti Senaatti-konsernin perustamiseen ja samassa yhteydessä laadittiin liikelaitoskonsernille yhteinen uudistettu riskienhallintapolitiikka.
Riskienhallinnan organisoitumista päivitettiin siten, että liikelaitoskonsernille on luotu yhteinen riskienhallinnan ydinryhmä, johon on nimetty mukaan edustajia molemmista liikelaitoksista.
Vuoden 2021 aikana luodaan Puolustuskiinteistöille oma vuosikellon mukaiseen riskienhallintatyöhön osallistuva riskienhallintaverkosto sekä päivitetään Senaatin riskienhallintaverkosto vastaamaan uutta organisaatiorakennetta. Myös riskienhallinnan keskeinen käytännönohjeistus, riskienhallintakäsikirja, päivitetään koko konsernin tarpeita palvelevaksi ennen vuoden 2022 riskienhallintasuunnittelukierroksen käynnistymistä.
Loppuvuodesta 2020 laadittiin vuodelle 2021 vuosittainen Senaatti-tasoinen riskienhallintasuunnitelma, jonka Senaatin hallitus on hyväksynyt.
Vuoden 2020 riskienhallintatoiminta ja riskitoteuma
Senaatissa on tunnistettu vuoden 2020 keskeisiksi riskeiksi kolme riskiä, jotka on raportoitu Senaatin hallitukselle ja jotka heijastavat teemoineen Senaatin vuosille 2019-2022 vahvistettua strategiaa.
Sisäolosuhteiden stigman poistossa epäonnistutaan
Riskin hallinnassa on onnistuttu, eikä riski toteutunut. Asiakastyytyväisyystutkimuksen mukaan asiakkaiden tyytyväisyys Senaatin toimintatapaan sisäilma-asioiden hoidossa on hyvällä tasolla ja julkisuudessa käyty sisäilmakeskustelu on pysynyt asiallisena ja ratkaisukeskeisenä.
Senaatin liian alhainen reaktionopeus toimitilaratkaisujen tuottamiseen
Riskin hallinnassa on onnistuttu, eikä riski toteutunut. Asiakastyytyväisyys parani merkittävästi (NPS). Senaatti sopi toimintavuonna 309 ratkaisuprojektin toteuttamisesta, mikä on 20 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Päättäjätyytyväisyystutkimuksessa yhteyshenkilöiden tavoitettavuus ja reagointinopeus oli parantunut 0,12 ja se oli arvosanalla 3,91 yksi päättäjätyytyväisyystutkimuksen korkeimmaksi arvioituja osa-alueita.
Toimitilojen yhteiskäyttöisyys ei edisty
Riski ei toteutunut. Valtion toimitilastrategian mukaisten yhteiskäyttöisten tilojen toteutusta on saatu vietyä eteenpäin. Koronaviruspandemia on osaltaan merkittävästi vauhdittanut tarvetta siirtyä yhteiskäyttöisiin tiloihin. Valtion vuonna 2021 päivitettävässä toimitilastrategiassa tullaan asettamaan uudet vaativat tavoitteet yhteiskäyttöisyyden edistämiselle.