Siirry sisältöön

Toimintaympäristö

Senaatti-kiinteistöjen toimintaympäristössä keskeinen muutostekijä on työn murros, joka vie kohti monipaikkaista, yhteisöllistä ja yhteiskäyttöistä työympäristöä. Muutos on entistä korostuneempi koronapandemian tuoman uuden tilanteen johdosta. Keskeisiä muutoksen ajureita ovat myös uusien teknologioiden ja verkostomaisen toimintatavan tuomat mahdollisuudet sekä hiilineutraalisuuteen liittyvät toimenpiteet ja pitkäntähtäimen suunnitelmat.

Myös julkisen sektorin taloudelliset muutospaineet jatkuvat. Koronapandemia on lisännyt valtion rakenteelliseen uudistumiseen paineita ja toimistotilojen tarpeen odotetaan vähenevän rajusti tulevaisuudessa. Tämä tarkoittaa isoja ja joskus vähän pienempiäkin tilajärjestelyitä, korjaushankkeita ja myös uudisrakentamista.

Vuoden 2020 merkittävin muutos liittyi puolustushallinnon kiinteistöjärjestelmän uudistamiseen hallitusohjelman mukaisesti.

Uusi, puolustushallinnon kiinteistöistä vastaava Puolustuskiinteistöt-liikelaitos aloitti toimintansa vuoden 2021 alussa osana Senaatti-konsernia. Uudistuksen tavoitteena on kehittää puolustushallinnon kiinteistöjen hoitoa ja hallintaa palvelemaan puolustushallinnon tarpeita entistä paremmin. Puolustuskiinteistöt tuottaa tilapalvelut Puolustusvoimille ja sen määrittämille kumppaneille ja vastaa, että maanpuolustukseen tarkoitetut tilat ovat käyttövalmiina kaikissa turvallisuustilanteissa. Puolustuskiinteistöt on Senaatti-kiinteistöjen tytärliikelaitos.

Muutoksen yhteydessä 1.1.2021 Puolustushallinnon rakennuslaitoksessa ja Senaatissa Puolustusvoimien tila-asioista vastaava henkilöstö siirtyi perustettuun Puolustuskiinteistöt-liikelaitokseen vanhoina työntekijöinä. Lisäksi osa nykyisen Rakennuslaitoksen henkilöstöstä siirtyy työskentelemään Senaatti-konsernin yhteisiin palveluihin. Uudessa liikelaitoskonsernissa on yhteensä noin 1200 työntekijää.

Yhteiset työympäristöt yleistyvät

Valtionhallinnossa työskennellään entistä enemmän yli hallinnonrajojen yhteiskäyttöisissä tiloissa, ja digitalisaation tuomat mahdollisuudet muuttavat väistämättä työympäristöjä ja työnteon tapoja valtiolla.

Case: Yhteiskäyttöisyys ja kiertotalous toteutuvat Porvoon virastotalossa

Case: Yhteiskäyttöisyys ja kiertotalous toteutuvat Porvoon virastotalossa
Porvoossa aukesi loistava mahdollisuus ottaa käyttöön täysin yhteiskäyttöiset tilat, kun sekä Verohallinnolla että Maanmittauslaitoksella oli tarve uudistaa työympäristöjään. Virastot ryhtyivät pilottiin vahvassa yhteistyössä Senaatin kanssa, ja nyt tilat tarjoavat viihtyisän työympäristön 95 henkilölle.
”Kahden viraston raja-aitojen kaatamisessa oli paljon asioita, joita ratkoimme yhteistyössä Senaatin kanssa ensimmäistä kertaa. Aina vastaukset eivät löytyneet helposti, mutta niiden etsiminen yhdessä oli mukavaa. Monet valtion virastot tutkailevat nyt tarkasti malliamme”, toimitilapäälliköt Veron Olli Aalto ja MML:n Elina Aaltonen kertovat.
Lue lisää

 

Alueellistamisen eli virastojen siirtämisen sijaan puhutaan nyt paikkariippumattomasta työstä, jossa korostuu työn organisointi monipaikkaisuutta ja paikkariippumattomuutta hyödyntäen.

Valtiolla on useampi aiheeseen liittyvä strategia valmistelussa. Esimerkkinä monipaikkaisen työn strategia (MOPA).

Muutokset tarkoittavat yhä useammin myös kokonaan tai osittain tyhjeneviä tiloja ja kiinteistöjä. Viime vuosina valtionhallinnon muutosten vuoksi kiinteistöjä on vapautunut myyntiin aiempaa enemmän.

Myös turvallisuuteen liittyvät näkökulmat on otettava huomioon entistä tarkemmin. Tämä heijastuu Senaatin toimintaan, jossa asiakkaille tuotettavat turvallisuuteen liittyvät palvelut ovat kasvaneet merkittävään rooliin.

Valtion kiinteistöt hiilineutraaleiksi

Senaatti-kiinteistöjen toiminnassa erityisesti ilmastonmuutoksen torjuntaan ja hyvään sisäilmaan liittyvät näkökulmat korostuvat tulevaisuudessakin.

Kestävän kehityksen yksi keskeisistä näkökohdista on ilmastonmuutos. Uudessa hallitusohjelmassa linjataan tavoitteeksi, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Merkittävin osa valtion suorista päästöistä syntyy kiinteistöistä.

Vuonna 2020 Senaatti aloitti hiilineutraalisuusohjelman laatimisen valtion kiinteistöjä varten.

Keskeisiä toimenpiteitä ovat energiatehokkuus rakentamisessa, korjauksissa ja ylläpidossa. Myös kiertotalouden näkökulma vahvistuu entisestään, ja rakentamisessa Senaatti on tehnyt ensimmäisiä tähän liittyviä kokeilujaan Porvoon verotoimiston uudistushankkeessa.

Senaatti on nostanut strategiassaan sisäolosuhdeongelmien nollatoleranssin keskeiseksi tavoitteekseen. Tavoitteena on siirtyä ongelmien korostamisesta terveyttä ja hyvinvointia edistäviin tiloihin. Haluamme olla rakentamassa rakentavaa keskustelukulttuuria eri osapuolten kesken. Panostukset ennaltaehkäisevään toimintaan ovat merkittävät, ja ennakoivat toimenpiteet rakennetaan yhdessä käyttäjien kanssa.

Läpinäkyvä ja oikeudenmukainen vuokramalli

Vuoden 2016 alussa otetiin käyttöön valtiolla omakustannusperusteinen vuokrajärjestelmä. Tehtyjen muutosten seurauksena valtiolla on yhtenäinen vuokrajärjestelmä, joka perustuu kuluihin ja jonka seurauksena Senaatin valtioasiakkaiden vuokrauksen tulos laskee lähes nollaan vuoden 2020 toteutetun vuokranalennuksen jälkeen. Uusi järjestelmä on hyvä tapa jakaa kiinteistöihin kohdistuvat kustannukset läpinäkyvästi ja ennakoivasti.  Vuokrien on oltava sellaisella tasolla, että kiinteistöt pystytään pitämään hyvässä kunnossa jatkossakin, sillä niillä pitää pystyä kattamaan kiinteistöjen peruskorjaukset ja ylläpito, kuten pienkorjaukset, kiinteistövero, huoltotyöt, jätehuolto, lämmitys ja sähkö.