Siirry sisältöön

Kestävä rakentaminen ja kiertotalous

Teräsrakenteita nostetaan ilmaan nostokurjella.

Suomen valtion kunniahimoisena tavoitteena on olla kiertotalouden edelläkävijämaa vuoteen 2025 mennessä ja hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Senaatti tukee omilla toimillaan Suomen valtion tavoitteita ja on lähtenyt edistämään kiertotalouden periaatteita omassa toiminnassaan. Senaatin tavoitteena on nivoa ilmastovaikutusten ja kiertotalousnäkökulmien arviointi osaksi kaikkea päätöksentekoa sekä toimia kiertotalouden periaatteiden mukaisesti kaikessa toiminnassaan.

Asiaa on lähdetty viemään eteenpäin pilottihankkeiden ja green deal -sopimusten kautta. Myös senaattilaisten osaamiseen on panostettu järjestämällä kaikille aiheeseen liittyvä pakollinen koulutus. Kiertotalouden periaatteita käytiin kertomusvuonna läpi lisäksi asiakkaiden kanssa Green Office -tilaisuudessa, jossa teemana oli työpäivän ympäristövaikutukset: hiilineutraali kiertotalous ja kestävä arki.

Senaatti mukana green deal -sopimuksissa

Vuoden 2020 aikana Senaatti sitoutui kahteen vapaaehtoiseen green deal -sopimukseen, joiden tarkoituksena on etsiä ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja kiertotalouden edistämiseksi. Kestävä purkaminen -sopimus tähtää purkumateriaalikartoituksen käyttöönottoon merkittävästi purkua sisältävissä hankkeissa ja sitä kautta purkumateriaalien kierrätysasteen nostamiseen. Päästötön työmaa -sopimus asettaa velvoitteita ja hankintakriteereitä urakoihin työmaan päästöjen pienentämiseksi. Tavoitteena ovat ensin fossiilittomat työmaat ja lopulta sähkökäyttöiset koneet ja kuljetukset.

Rakentamisen ympäristövaikutusten tunnusluvut perustuvat Senaatin rakennushankkeiden tietokantaan. Lähtökohtaisesti kaikki yli miljoonan euron rakennushankkeet raportoivat kvartaaleittain energian- ja vedenkulutuksestaan, syntyneistä jätteistä sekä TR-tuloksista ja tapaturmista. Vuonna 2020 raportoinnin laajuus kattoi uudishankkeet, peruskorjaushankkeet sekä tilamuutoshankkeet. Vuoden 2020 aikana raportoi yhteensä 14 uudishanketta, 15 korjaushanketta ja 10 tilamuutoshanketta, mikä on huomattavasti enemmän kuin vuonna 2019.

Kohti vähähiilisempää rakentamista

Koulurakennuksen aula, jossa oppilaita.Suomalais-venäläisen koulun uudisrakennus valmistuu vuonna 2021. Uudisrakennuksen hiilijalanjälkeä on pystytty vähentämään merkittävästi ottamalla hiilijalanjälki huomioon suunnittelussa alusta alkaen.

Rakentamiseen kohdistuvilla päästövähennystoimenpiteillä on merkittävä vaikutus Senaatin hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamisessa.

Rakennuksen elinkaaren aikana aiheutuvat päästöt eli rakennuksen hiilijalanjälki ja rakennustyyppikohtaiset päästörajat on suunniteltu tulevan osaksi rakentamisen säädösohjausta viimeistään vuonna 2025.

Senaatti on aloittanut varautumisen tähän pilotoimalla hiilijalanjäljen laskentaa rakennushankkeissaan. Ensimmäisessä vaiheessa laskelmilla on haettu tuntumaa päästöjen nykytasoon sekä ymmärrystä siitä, mihin kohtiin keskittymällä päästöjä on mahdollista ohjata tulevaisuudessa pienemmiksi.

Vuonna 2020 hiilijalanjälkeä tarkasteltiin 15 rakennushankkeessa, mikä oli noin 5 kertaa enemmän kuin vuonna 2019 (3 kpl). Laskelmien perusteella on pystytty tunnistamaan keinoja, kuinka rakentamisen hiilijalanjälkeä voidaan pienentää sekä tunnistamaan uudis- ja korjausrakentamisen eroja. Pilotoinneista on kerätty toimintamallia rakennushankkeiden ohjaamiseen.

Rakentamisen kokonaisenergiankulutus Senaatin työmailla vuonna 2020 oli noin 15 042 MWh (6 917 MWh vuonna 2019), josta aiheutui hiilidioksidipäästöjä noin 2980 tonnia (3 249 tonnia vuonna 2019). Työmaiden energiankulutuksen päästökertoimia päivitettiin, minkä vuoksi päästöluvut ovat merkittävästi pienentyneet suhteessa viime vuoteen. Kulutuslukemat perustuvat työmaiden raportoimiin kulutuksiin, mitkä voivat perustua laskutustietoon, mittarilukemaan tai arvioon.

Vuonna 2021 Senaatti julkaisee hiilineutraalisuustiekartan, ottaa käyttöön hiilineutraalin rakentamisen ohjeen ja asettaa selkeät tavoitteet hankkeiden hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Hiilijalanjäljen laskenta tehdään vuonna 2021 kaikissa yli 2 miljoonan euron hankkeissa. Hankkeisiin pyritään vakiinnuttamaan toimintamalli, jolla hiilijalanjälkeä ohjataan.

Kiertotalouden edistäminen rakennushankkeissa

Senaatin kiertotaloustiekartan mukaisesti vuoden 2020 aikana otettiin käyttöön rakennuttamisen kiertotalousohje, joka ohjaa ja valmentaa rakennuttajia ja suunnittelijoita kiertotalouden huomioimiseen rakennushakkeissa. Tiekartan mukaisesti myös rakennusjätteen materiaalihyödyntämisasteen tavoite nostettiin 70%:sta 80%:iin (70% vuonna 2019). Toteutunut hyödyntämisaste vuonna 2020 oli jopa 86 %.

Case: Porvoon virastotalon työmaa toi kokemusta kiertotaloudesta
Senaatti-kiinteistöillä on käytössä rakennushankkeissaan kiertotalousohje. Heinäkuussa 2020 valmistunut Porvoon virastotalon tilamuutoshanke toi konkreettista kokemusta siitä, miten kunnianhimoiset kierrätys- ja kiertotaloustavoitteet toimivat käytännössä.
”Kiertotaloustoimien ansiosta rakennushankkeesta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt olivat 20 prosenttia pienemmät kuin ilman näitä toimenpiteitä”, Senaatti-kiinteistöjen ympäristövastuuasiantuntija Mirkka Rekola sanoo.
Lue Lisää

 

Senaatti osallistui ympäristöministeriön materiaalipassiprojektiin, jossa testattiin rakennuksen tietomalliin pohjautuvaa hollantilaista Madaster-materiaalipassia. Materiaalipassin tarkoitus on parantaa rakennusten materiaali- ja tuotetiedon hallintaa ja tiedon hyödyntämistä kiertotalouden liiketoiminnassa. Projekti jatkuu myös vuonna 2021.

Senaatti osallistui 2020 myös Finnish Green Building Councilin kiertotalousvalmennus -hankkeeseen, jossa käsiteltiin kiertotalouden huomioimista aivan toimitilahankkeiden alkuvaiheissa: työympäristökehittämisessä, tilaratkaisuvaihtoehtojen kartoittamisessa ja asiakasyhteistyössä. Valmennus johti sisäisten ohjeiden ja toimintamallien päivittämiseen.

Vuonna 2021 tullaan perehdyttämään urakoitsijoita ympäristövastuuasioista (esimerkiksi jätehuolto ja päästötön työmaa) ja kehittämään työmaaraportointia entisestään.

Lue rakennustyömaiden jätteidenhallinnasta täältä.
Lue rakennustyömaiden työturvallisuudesta täältä.

RTS-ympäristöluokitus ohjaa kestävää rakentamista

RTS-ympäristökriteerit sisältävän RT-ympäristötyökalun hyödyntämistä jatkettiin kokonaisvaltaisen kestävän kehityksen ohjaamiseksi soveltuvissa rakennushankkeissa ja tilamuutoksissa.

Kriteeristö sisältää vaatimuksia energiatehokkuudelle, elinkaaren ympäristövaikutuksille, sisäolosuhteille, ylläpidettävyydelle sekä kosteuden- ja puhtaudenhallinnalle. Suomalais-venäläinen koulu ja Hämeenlinnan naisvankila ovat ensimmäiset auditointiprosessissa olevat hankkeet. Molemmat saivat suunnitteluvaiheen väliauditoinnista 4 tähteä.

Rakentamisen vedenkulutus

Kokonaisvedenkulutus työmailla vuonna 2020 oli noin 6 926 kuutiota (3 447 kuutiota vuonna 2019). Kulutuslukemat perustuvat työmaiden raportoimiin kulutuksiin, mitkä voivat perustua laskutustietoon, mittarilukemaan tai arvioon. Vedenkulutuksen lisääntyminen johtui suuremmasta seurannassa olevien hankkeiden määrästä ja suuremmasta uudisrakennustyömaiden määrästä vuoteen 2019 verrattuna.