Siirry sisältöön

Jätteet ja pilaantuneet maa-alueet

Mies leikkaa Kiasman sinkkipellin saumoja auki.

Senaatin kiertotalouden painopistealueet ylläpitokohteissa ovat jätteiden vähentäminen ja hyödyntämisaste sekä rakennus- ja purkukohteissa materiaalien hyötykäyttö.

Jätteiden määrä Senaatin ylläpitämissä kohteissa väheni

Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämissä kohteissa jätettä syntyi vuonna 2020 noin 3,6 kg huoneistoneliötä kohden (vuonna 2019 noin 3,95 kg). Yhteensä jätettä syntyi 8 315 tonnia, joka on noin 9 % edellisvuotta vähemmän (9 112 t vuonna 2019).

Suurimmat Senaatin toiminnasta aiheutuvat jätejakeet ovat sekajäte, biojäte, paperi, pahvi ja kartonki.

Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämissä kohteissa syntyneet jätteet jakeittain vuonna 2020 (kokonaisjätemäärä 8 315 t/a)


Kaikkien jätteiden kokonaishyötykäyttöaste oli 99 %, josta materiaalihyötykäyttöaste vuonna 2020 oli 23 % (22 % vuonna 2019). Jätteet hyödynnetään ensisijaisesti materiaalina, mutta mikäli materiaalihyödyntäminen ei ole mahdollista, jätteet hyödynnetään energiana. Jätteen polttamisesta saatu energia hyödynnetään sähköksi ja lämmöksi. Biojätteen lopullista hyödyntämismuotoa ei aina tiedetä ja se tilastoidaan hyödynnettäväksi “materiaalina tai energiana”. Kokonaisjätemäärän lisäksi syntyi 15 t (0,2 %) vaarallisia jätteitä, jotka käsitellään ja hyödynnetään erikseen.

Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden ominaisjätekertymä ja jatkokäsittelytapa 2015 - 2020

Green Office -ympäristöjärjestelmä kannustaa jätteiden lajitteluun

Kannustamme omaa henkilökuntaamme ja vuokralaisiamme jätteiden vähentämiseen ja lajitteluun muun muassa WWF Green Office -ympäristöjärjestelmän avulla. Uudet työnteon tavat monitilaympäristöissä kannustavat myös paperittomaan toimistoon.

Vastaamme asiakkaiden toiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen sekä kiinteistöjen ylläpidossa ja korjauksissa syntyvien vaarallisten jätteiden jätehuollon järjestämisestä lainsäädännön ja kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. Asiakkaat huolehtivat pääsääntöisesti oman toimintansa aiheuttamista erityisistä jätteistä kuten tietosuojajäte ja vaaralliset jätteet, joten nämä jätteet eivät sisälly Senaatin raporttiin.

Jätteiden hallinta rakennus- ja purkukohteissa

Senaatin tavoitteena 2020 oli saavuttaa jäteasetuksen mukaisesti 80 % materiaalihyötykäyttöaste rakennus- ja purkujätteen osalta (70 % vuonna 2019). Senaatin rakennushankkeissa syntyi vuonna 2020 yhteensä 12 830 tonnia jätettä (22 020 tonnia vuonna 2019), josta 86 % päätyi materiaalihyötykäyttöön (89 % vuonna 2019).

Jätemäärät perustuvat työmaiden toimittamiin tietoihin ja hyötykäyttöasteet yhdistelmään työmaiden raportoimia hyötykäyttöasteita sekä hyötykäyttöasteiden oletuksia, riippuen jätetyypistä.

Senaatin työmailla lajiteltiin jätteitä yhteensä 14 eri jätejakeeseen. Lisäksi maa- ja kiviaineksia syntyi rakentamisessa yhteensä 866 tonnia. Maa- ja kiviainekset päätyvät työmailta tyypillisesti maantäyttöön.

Rakennus- ja purkujätteen jatkokäsittely 2015-2020

Rakennus- ja purkujätteen kokonaismäärä

Raportoidun jätteen määrä on laskenut merkittävästi vuodesta 2019, koska vuonna 2019 oli muutama isompi purkuhanke, joista syntyi runsaasti jätettä.

Rakennus- ja purkujätteen jätejakeet vuonna 2020 (kokonaisjätemäärä 12 830 t/a)

Pilaantuneet maa-alueet

Ympäristöriskien tunnistaminen, niiden torjunta ja ympäristövahinkojen korjaaminen ovat merkittäviä kustannusten aiheuttajia. Senaatin PIMA-toiminnan tavoitteena on estää ympäristövahinkojen syntyminen kustannustehokkaasti oikeilla ja oikein mitoitetuilla toimenpiteillä. Puhdistuksilla maan arvoa voidaan jossain tapauksissa myös lisätä.

Pilaantuneiden maiden selvityksiin, tutkimuksiin ja kunnostustoimenpiteisiin käytettiin vuonna 2020 noin 3,2 miljoonaa euroa. Toimenpiteitä tehtiin 77 eri kohteessa.

Senaatti on aiempina vuosina kartoittanut kattavasti kohteet, joissa on epäilty riski maaperän pilaantumisesta tai pilaantuma on todettu. Pilaantuneiden maiden riskirekisteri on päivitetty ja sitä on täydennetty kartoittamalla Senaatin vuokralaisten ympäristölupia ja lisäämällä ne osaksi rekisteriä. Tavoitteena päivitystyössä oli parantaa maanomistajan ympäristö- ja kustannusriskien hallintaa. Tietoja voidaan hyödyntää jatkossa kohteiden jatkotoimenpiteitä suunniteltaessa.

Kokonaisvaltaista vastuuta pilaantuneista maa-alueista

Senaatin on oltava selvillä hallinnassaan olevien alueiden tilasta, alueilla harjoitetusta toiminnasta ja toiminnan aiheuttamista riskeistä maaperälle ja pohjavedelle. Kun maa-alueita myydään tai vuokrataan, varmistamme, että maaperän tilaa koskevat merkinnät tehdään aluetta koskeviin kauppakirjoihin ja vuokrasopimuksiin.

Senaatti ylläpitää rekisteriä pilaantuneille maille tehtävistä toimista, jonka avulla hallinnoidaan maa-alueiden tunnistukseen, kartoitukseen ja puhdistukseen liittyviä dokumentteja. Rekisteri pitää sisällään myös tiedot Senaatin kohteisiin myönnetyistä ympäristöluvista ja niitä koskevista velvoitteista.

Senaatilla on käytössä myös kustannusarviointityökalu kohteille, joissa ei ole syytä epäillä ympäristöteknistä riskiä, mutta joissa riskiä voidaan kuitenkin pitää mahdollisena. Työkalu auttaa kustannusriskien hallinnassa matemaattisia mallinnuksia hyödyntäen.

Haitta-aineet rakennuksissa

Rakennuksissa saattaa esiintyä rakennusmateriaaleja, aineita tai kasvustoja, jotka ovat haitallisia rakennusten käyttäjille, niitä hoitaville tai korjaaville ihmisille. Näitä on joutunut rakennuksiin aikaisemmissa rakennusvaiheissa tai rakennusten käytön aikana. Jotta haittariskit poistetaan tai minimoidaan, haitta-aineet tutkitaan ja ne poistetaan rakennuksista erillistoimenpiteinä tai rakennushankkeiden osana.

Senaatti on kartoittamassa kohteet, joissa on epäilty riski haitta-aineiden olemassa olosta tai niiden esiintyminen on todettu. Tästä tiedosta muodostuu ylläpidettävä haitta-ainerekisteri.

Rakennusten haitta-aineiden selvityksiin, tutkimuksiin ja kunnostustoimenpiteisiin käytettiin vuonna 2020 noin 0,4 miljoonaa euroa. Toimenpiteitä tehtiin 30 eri kohteessa.