Kestävä rakentaminen
Rakentamisen ympäristövaikutusten minimointia ja kestävää rakennuttamista kehitetään Senaatti-kiinteistöissä aktiivisesti.
Vuonna 2017 Senaatissa otettiin käyttöön uusi RT-ympäristötyökalu. Kyseessä on Suomen olosuhteisiin sopiva, rakennushankkeiden kestävän kehityksen huomioiva ja todentava luokitusjärjestelmä, jonka kehittämiseen Senaatti on aktiivisesti osallistunut. Järjestelmän tärkeimmät arviointikriteerit ovat rakennuksen ylläpidettävyys, energiatehokkuus, ympäristöasiat rakennuksen elinkaaren aikana sekä sisäilman laatu ja terveellisyys.
Vuonna 2017 järjestelmää hyödynnettiin neljässä hankkeessa, joista yhdessä pilotoitiin lisäksi elinkaaren hiilijalanjäljen laskentaa.
Case: Tietomallien avulla paremmin toimivia rakennuksia ja kestävää rakentamista
Senaatti-kiinteistöt pilotoi tietomallipohjaista rakentamisen hiilijalanjälkilaskentaa tutkimusprojektin yhteydessä.
Lue koko caseVuoden 2018 tavoitteena on, että työkalu otetaan käyttöön kaikissa alkavissa yli miljoonan euron hankkeissa, joissa tehdään muutoksia rakennuksen sisäolosuhteisiin vaikuttaviin järjestelmiin. Hankkeille asetetaan jo hankesuunnitteluvaiheessa tavoitteet, joiden avulla hankkeita ohjataan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
Lue lisää investitointitoiminnasta täältä.
Rakentamisen ympäristövaikutusten ja työturvallisuuden tunnusluvut perustuvat Senaatti-kiinteistöjen rakennushankkeiden tietokantaan. Lähtökohtaisesti kaikki yli miljoonan euron rakennushankkeet raportoivat kvartaaleittain energian- ja vedenkulutuksestaan, syntyneistä jätteistä sekä TR-tuloksista ja tapaturmista. Vuoden 2017 aikana yhteensä 9 uudishanketta ja 29 korjaushanketta raportoivat toiminnastaan.
Rakennus- ja purkujätteen hallinta
Senaatin tavoitteena on saavuttaa jäteasetuksen mukaisesti 70 % materiaalihyötykäyttöaste rakennus- ja purkujätteen osalta. Senaatti-kiinteistöjen rakennushankkeissa syntyi vuonna 2017 yhteensä 18 900 tonnia jätettä, josta 86 % päätyi materiaalihyötykäyttöön. Muutos jätemäärässä vuoteen 2016 nähden johtuu vuonna 2016 tehdystä suuren rakennuksen purusta.
Vuosi | Kaatopaikka tai tuntematon jatkokäsittely [%] | Energiahyötykäyttö [%] | Materiaalihyötykäyttö [%] | Senaatin tavoite materiaalihyötykäytölle [%] |
---|---|---|---|---|
2014 | 16 | 16 | 68 | 70 |
2015 | 7 | 25 | 68 | 70 |
2016 | 5 | 5 | 90 | 70 |
2017 | 8 | 7 | 86 | 70 |
Jätelaji | Jätteen määrä |
---|---|
Betoni | 10826 |
Rakennussekajäte | 2570 |
Metallit ja niiden seokset | 1528 |
Muut betonin tiilten laattojen ja keramiikan seokset | 2202 |
Tiilet | 964 |
Puu | 508 |
Muut | 308 |
Rakentamisen energian- ja vedenkulutus sekä hiilidioksidipäästöt
Rakentamisen kokonaisenergiankulutus Senaatti-kiinteistöjen työmailla vuonna 2017 oli noin 5 000 MWh, josta aiheutui hiilidioksidipäästöjä noin 1 400 tonnia. Kokonaisvedenkulutus työmailla oli noin 4 200 kuutiota.
Työturvallisuus rakennustyömailla
Rakennustyömaiden turvallisuutta seurataan Senaatti-kiinteistöissä TR-mittausten eli työturvallisuuden havainnointimenetelmän avulla. Tavoitteeksi asetettu vähintään 95 % TR-taso saavutettiin vuonna 2017. Vuoden aikana seurannan piirissä olleilla työmailla tapahtui urakoitsijoilla yhteensä 14 tapaturmaa ja 12 läheltä piti -tilannetta. Tapaturmataajuus oli 18 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden, mikä alittaa Senaatin tavoitteen eli alle 20 työtapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden.
Kaikissa Senaatin rakennushankkeissa otettiin käyttöön Senaatin kehittämä rakennuttajan työturvallisuusasiakirjapohja. Asiakirjaan on kirjattu rakennuttajan työturvallisuuteen liittyvät vaatimukset sekä tahtotila, joiden edellytetään ilmenevän urakoitsijan laatimassa hankekohtaisessa työturvallisuussuunnitelmassa. Työturvallisuusasiakirjan mallipohja on myös vapaasti ladattavissa Senaatin materiaalipankissa.
Vuosi | Tapaturmataajuus | Tapaturmataajuuden tavoite |
---|---|---|
2014 | 42 | 20 |
2015 | 17 | 20 |
2016 | 26 | 20 |
2017 | 18 | 20 |
Valtio ohjaa rakennuttamista
Senaatin toimintaa ohjaa Valtioneuvoston periaatepäätös energiatehokkuuden ja ympäristövaikutusten huomioimisesta julkisissa hankinnoissa. Uudisrakentamisessa tavoitteenamme on kaikkien rakennusten lähes nollaenergiataso vuoden 2018 jälkeen. Uudistavassa peruskorjaamisessa tavoitteenamme on energiankulutuksen vähentäminen 15 prosentilla Valtioneuvoston määrittelemistä vaatimuksista.