Toimialan kehittämiseen osallistuminen

Senaatti-kiinteistöjen kehitystoimintaa ohjaa ja koordinoi strategia, kehittäminen ja tiedonhallinta -yksikkö. Sen tehtävänä on koordinoida erityisesti tulevaisuuden toimintaa luotaavia projekteja ja ottaa kantaa toimintaprosessien ja muiden yksiköiden kehittämisehdotuksiin ja henkilöstöltä tuleviin aloitteisiin.

Kehittämistoiminta perustuu Senaatti-kiinteistöjen liiketoimintastrategiaan ja arvoihin. Senaatti käytti toiminnan kehittämiseen ilman oman henkilöstön kuluja 1,0 milj. euroa (1,3), mikä on 0,2 % (0,2) liikevaihdosta. Pääosa kehitystoiminnasta tehdään sisäisissä projekteissa, joihin useimmiten liittyy tietotyökalujen ja toimintatapojen kehittämistä.

Tietotyön tuottavuus keskiössä

Senaatin tutkimus- ja kehitystoiminta suuntautui toimintavuonna vahvasti digitalisaatioon liittyviin palveluihin ja työkaluihin, tietotyöhön ja uusiin työn tekemisen tapoihin sekä sisäolosuhteiden ennakoivaan laadunhallintaan. Esimerkkinä on sähköisen allekirjoituksen käyttöönotto vuokrasopimuksille.

Digitalisaatio mullistaa niin asiakkaiden kuin toimialan käytäntöjä, mikä näkyy myös Senaatin kehittämistoiminnassa ja sen painopistealueissa. Olimme mukana toista kertaa järjestettävässä Slushin oheistapahtumassa ReCoTechissa.

Prosessianalytiikan osaamista kehitettiin yhdessä asiakkaiden kanssa. Prosessianalytiikkaa käytetään asiakkaiden toiminnallisten muutosten vaikutusten arvioimiseen. Hämeenlinnan naisvankilan suunnittelu on esimerkki hankkeesta, jossa on hyödynnetty prosessianalytiikan ja toimintakonseptoinnin tuotoksia. Toimintavuonna uudistettiin myös keskeisiä tiedonhallinnan kokonaisuuksia sekä tehtiin turvapalvelujen lanseeraukseen liittyviä valmisteluja.

Rakennushankkeissa uusi ympärisöluokitus käyttöön

Yhteiskunta­vastuun näkökulmasta keskeisiä kehityskohteita olivat rakennushankkeiden uuden ympäristöluokitusvälineen käyttöönotto, sisäolosuhteiden hallinta sekä suojeltujen arvorakennusten korjausmenetelmien kehittäminen. Lisäksi tehtiin luontoselvityksiä ja kehitettiin niiden käyttökelpoisuutta kiinteistöjen johtamisessa.

Yhteistyötä  ja aktiivista verkostoitumista

Vuonna 2017 Senaatti oli mukana yhdessä EU-konsortiohankkeessa sekä vajaassa kymmenessä tutkimus- ja kehityshankkeessa, joiden toteutuksesta vastasi ulkopuolinen taho, esimerkiksi yliopisto.

Senaatin liiketoiminnan kannalta tärkeät kehittämisen aihealueet ovat useasti myös koko kiinteistö- ja rakennusalalle keskeisiä, kuten asiakaskokemuksen parantaminen, rakennuttamisprosessin uudistaminen, energiaseurannan ja -tehokkuuden parantaminen sekä sisäilman laatu,

Senaatti toimii kehitystyössään avoimessa yhteistyössä alan toimijoiden kanssa ja jakaa myös itse toimialan käyttöön oman kehitystyönsä tuloksia.

Senaatti on vuonna 2017 osallistunut aktiivisesti toimialansa ohjelmiin, hankkeisiin ja verkostoihin sekä lukuisiin kehitys- ja verkottumistilaisuuksiin. Esimerkkeinä Yritysvastuuverkosto FIBS, Finnish Green Building Council (FiGBC) ja KTI Oy:n toimialan benchmarking-selvitykset.

Olemme toimineet aktiivisesti myös kansainvälisissä vertaisverkostoissa. Vuonna 2017 saatiin päätökseen kansainvälinen EU-hanke, jossa kehitettiin uusia rakennuttamisen ja suunnittelun ohjauksen mallipohjaisia työkaluja.

Senaattilaiset ovat toimineet useammassa toimialan johto- ja seurantaryhmässä, joista esimerkkeinä ovat Raklin ja Rakennustietosäätiön hallitukset, toimialajärjestöjen toimikunnat, sekä kansainvälisen Pure-net vertaisverkoston johtoryhmän jäsenyys.

 

• 
•