Siirry sisältöön

Senaattilaiset

Senaatti-kiinteistöjen henkilöstön määrä kasvoi vuoden 2017 aikana 30:lla ja oli vuoden lopussa 348.

Henkilöstön lukumäärän kasvu johtui etenkin Senaatin vahvistuvasta roolista valtion palvelukeskuksena, joka on tuonut mukanaan uusia tehtäviä. Merkittävin henkilöstön kasvu oli turvallisuuspalveluissa.

Lisäksi rakennuttamisessa suuria hankkeita johdetaan yhä enemmän itse Senaatin omana työnä ja ulkopuolisia rakennuttajakonsultteja käytetään aiempaa vähemmän. Tästä huolimatta yli 90 % Senaatin työtehtävistä ostetaan edelleen toimittajakumppaneilta.

Suurin osa työsuhteista vakinaisia ja kokoaikaisia

Senaatti-kiinteistöjen henkilöstöstä suurin osa eli noin 96 % on vakituisessa työsuhteessa. Kokoaikaisia on 96 % henkilöstöstä. Henkilöstöstä yli 40 % on 50-vuotiaita tai sitä vanhempia. Tämä johtuu siitä, että tehtävät ovat vaativia asiantuntijatehtäviä, joissa ohjataan isoa joukkoa palvelutuottajia ja toimittajakumppaneita edellyttäen vankkaa työkokemusta.

Henkilöstömäärän kehitys 2013–2017
Vuosi Lukumäärä
2013 273
2014 281
2015 309
2016 318
2017 348

Luvuissa on mukana myös viisi Maakuntien tilakeskus Oy:lle töitä tekevää henkilöä, joille maksettiin Senaatti-kiinteistöjen kautta palkkaa vuonna 2017.

Henkilöstö alueittain, [%]
Alue Henkilöstö
Etelä-Suomi 64
Länsi-Suomi 17
Itä-Suomi 11
Pohjois-Suomi 8
Henkilöstön ikärakenne 2017
Ikäluokitus Lukumäärä
alle 25 vuotta 2
25-50 vuotta 199
yli 50 vuotta 147

Lähtövaihtuvuus pieneni edellisistä vuosista ja oli 3,74 %. Vuonna 2017 eläkkeelle siirtyi kuusi työntekijää. Keskimääräinen eläkkeelle jäämisikä oli 63,7 vuotta.   Kaikkiaan Senaatista lähti 13 henkilöä, joista miehiä oli 9 ja naisia 8.

Vaihtuvuus alueittain, 2017
Alue Lähteneet Tulleet
Etelä-Suomi 5 23
Länsi-Suomi 5 11
Itä-Suomi 1 4
Pohjois-Suomi 2 3

Uusia henkilöitä aloitti vuoden aikana 41, joista miehiä oli 21 ja naisia 20.

 

Henkilöstön sukupuolijakauma 2017
Sukupuoli Jakauma
Miehiä 51
Naisia 49

Johtoryhmän viidestätoista jäsenestä kolme oli naisia. Senaatti-kiinteistöjen hallituksen viidestä jäsenestä kaksi oli naisia.

Henkilöstö tehtäväryhmän ja sukupuolen mukaan, [%]
Vuosi Miehet Naiset
Johto- tai asiantuntijatehtävät 98 70
Toimeenpanevat tehtävät 2 30

Rekrytoinnissa pyritään henkilöstön tasapainoiseen sukupuoli- ja ikärakenteeseen sekä toiminnan kannalta parhaaseen osaamis- ja koulutusrakenteeseen.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tavoitteiden toteutumista seurataan aktiivisesti

Senaatti-kiinteistöjen johto on sitoutunut tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen. Tasa-arvosuunnitelmaan kirjattujen toimenpiteiden noudattamista seuraa ja valvoo neuvottelukunta, joka käy myös vuosittain läpi tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tilanteen.

Neuvottelukunnassa käsitellään palkkatietoja kolmen vuoden välein.

Toimenpiteitä tasa-arvon edistämiseksi 2016–2017

Henkilöstön yhtäläistä mahdollisuutta edetä työurallaan lisätään hyödyntämällä, monipuolistamalla ja syventämällä osaamista sekä laatimalla jokaiselle senaattilaiselle henkilökohtaisen kehittymissuunnitelman tulos- ja kehityskeskusteluissa.

Senaatissa ylläpidetään nykyistä hyvää tilannetta, jossa työolot sopivat naisille ja miehille sekä kaikille ikäryhmille. Tilannetta seurataan muun muassa henkilöstötutkimustulosten avulla. Yksiköiden tasa-arvoisuuteen kiinnitetään huomiota myös kysymällä henkilöstöltä, miten tasa-arvoisuus koetaan eri yksiköissä.

Senaatin erilaisiin työryhmiin ehdotetaan ja nimetään tasapuolisesti sekä naisia että miehiä sekä seurataan miesten ja naisten osuutta pysyvimmissä työryhmissä.

Palkkaus perustuu tehtävän vaativuuteen ja siinä suoriutumiseen

Jokaisella senaattilaisella on mahdollisuus vaikuttaa omaan ansioonsa työsuorituksellaan ja osaamisellaan. Työtekijälle voidaan maksaa kertapalkkio erittäin hyvästä suorituksesta tai osaamisesta. Koko henkilöstö on myös tulospalkkion piirissä, ja kaikilla on mahdollisuus saada omaan tuloskorttiinsa henkilökohtaisia tavoitteita. Tuloskorttiin asetetaan jokaiselle strategialähtöisiä tavoitteita vähintään 60 %.