Siirry sisältöön

Energia ja vesi

Senaatti-kiinteistöt pyrkii aktiivisesti energiankäytön tehostamiseen seurannan, valvonnan, sopimusmallien ja ohjeistuksen avulla. Energiasäästö on tavoitteena senaattilaisten henkilökohtaisissa tuloskorteissa sekä kiinteistönhoidon palkkio- ja sanktio-sopimuksissa. Rakennusautomaation etävalvonta on otettu käyttöön lähes kaikissa soveltuvissa kohteissa parantamaan kohteiden sisäolosuhteita ja energiatehokkuutta.

Senaatti-kiinteistöt on sitoutunut toimitilakiinteistöjen energiatehokkuussopimukseen (TETS) vuosille 2017-2025. Uuden sopimuskauden energiasäästön välitavoite vuodelle 2020 on yhteensä 16 800 MWh ja vuodelle 2025 yhteensä 31 500 MWh. Arviolta puolet säästötavoitteesta toteutetaan vuosi- ja peruskorjauksien yhteydessä tehtävillä energiansäästötoimenpiteillä ja loput käyttöteknisillä tehostamistoimilla sekä parantamalla tilatehokkuutta. Ensimmäisen toteutusvuoden toimenpiteet ja säästöt raportoidaan kevään 2018 aikana.

TETS-raportoinnin yhteydessä seurataan myös EU:n energiatehokkuusdirektiivin mukaista keskushallinnon rakennuksissa toteutunutta säästöä, josta on kolmen ensimmäisen vuoden (2014-2016) aikana saavutettu 90 %.

Lämmön ja sähkön ominaiskulutuksissa laskua

Senaatti-kiinteistöjen tavoitteena 2010–2016 oli vähentää ylläpitämiensä kiinteistöjen ominaisenergiankulutusta (kWh/brm2) 6 %. Tavoitetta jatkettiin vuodelle 2017. Sähkön ominaiskulutuksen osalta tavoite saavutettiin, mutta lämmön ominaiskulutuksen osalta siihen ei aivan päästy. Energian ominaiskulutus on laskenut kaikkiaan 5 % viimeisen 7 vuoden aikana. Tavoitteet päivitetään vuoden 2018 aikana strategiakaudelle 2019-2022.

Tilatehokkuuden parantaminen on Senaatti-kiinteistöjen tärkein energiansäästötoimenpide ja sillä on suora vaikutus kokonaisenergiankulutukseen ja päästöihin. Tilatehokkuuden parantaminen kuitenkin nostaa jonkin verran energian ominaiskulutusta.

Kaikkien ylläpidettyjen kiinteistöjen lisäksi seurataan kuukausittain määrättyjen kiinteistöjen energiankulutusta ylläpitoprosessien tehokkuuden arvioimiseksi ja kehittämiseksi. Tälle kiinteistökannalle vuonna 2017 asetettu tavoite oli 1 % ominaisenergiankulutuksen vähentäminen edelliseen vuoteen verrattuna. Tähän tavoitteeseen ei päästy. Energiansäästötavoite on kytketty myös kiinteistönpidon palkkio/sanktio-malliin, jolla palveluntarjoajat on saatu sitoutumaan yhteisiin tavoitteisiin.

Energian kokonaiskulutus laski

Senaatti-kiinteistöjen kokonaisenergiankulutus laski 4 % vuodesta 2016. Kokonaisenergiankulutuksessa on mukana Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden lisäksi pääomavuokrakohteiden energiankulutus sekä Senaatti-kiinteistöjen rakennuttamien kohteiden työmaiden energiankulutus.

Senaatti-kiinteistöjen kokonaisenergiankulutus vaihtelee vuosittain johtuen muun muassa kiinteistökannassa tapahtuvista muutoksista, tilatehokkuuden parantumisesta sekä rakentamisen volyymista. Vuonna 2017 kokonaisenergiankulutuksen lasku johtuu pääosin Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden bruttopinta-alan pienenemisestä.

Senaatti-kiinteistöjen suora energiankulutus muodostuu aluelämpölaitosten lämmöntuotannosta, joka vuonna 2017 tuotettiin öljyllä, maakaasulla ja puupelleteillä. Epäsuora energiankulutus koostuu ostetusta sähköstä sekä kaukolämmöstä ja -kylmästä, pääomavuokrakohteiden aluelämmöstä sekä rakentamisen energiankulutuksesta.

Energiankulutuksen jakautuminen
Energia 2016 (GWh) 2017 (GWh) Muutos 2016-2017
Suora energia (primäärienergia) 19 18 -6 %
Öljy 16 15 -7 %
Maakaasu 1 1 -2 %
Pelletit 2 2 -3 %
Epäsuora energia 1 354 1 298 -4 %
Ostettu sähkö 567 554 -2 %
– uusiutuva osuus 317 308 -3 %
– uusiutumaton osuus 250 245 -2 %
Ostettu lämpö 771 733 -5 %
– pääomavuokralaisten aluelämpö, uusiutuva 35 55 55 %
– pääomavuokralaisten aluelämpö, uusiutumaton 93 83 -11 %
– ostettu kaukolämpö 642 595 -7 %
ostettu kaukokylmä 6 6 -5 %
Rakentaminen 10 5 -50 %

Veden ominaiskulutus laski

Senaatti-kiinteistöjen tavoitteena on, ettei ylläpidetyn kiinteistökannan ominaisvedenkulutus nouse edellisen vuoden tasosta. Vuonna 2017 ominaisvedenkulutus laski yhden prosentin.

Ratkaisuja vedenkulutuksen vähentämiseen mietitään jatkuvasti. Uudis- ja peruskorjauskohteissa panostetaan hankinnoissa vähän vettä kuluttaviin kalusteisiin.

Vuoden 2016 veden ominaiskulutuksen tason nousua selittää seitsemän vankilan siirtyminen osaksi Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämiä kohteita. Vedenkulutus vankiloissa on yleensä noin 2,5-kertainen Senaatin muiden kohteiden keskimääräiseen kulutukseen verrattuna.

Case: Henkilötyövuosiin pohjautuva energiankulutuslaskenta Senaatin omissa tiloissa

Senaatin omassa käytössä olevien toimitilojen tilatehokkuus on vuosien 2014 - 2017 parantunut noin 40 %.

Lue koko case