Energia ja vesi
Senaatti-kiinteistöt pyrkii aktiivisesti energiankäytön tehostamiseen seurannan, valvonnan, sopimusmallien ja ohjeistuksen avulla. Energiasäästö on tavoitteena senaattilaisten henkilökohtaisissa tuloskorteissa sekä kiinteistönhoidon palkkio- ja sanktio-sopimuksissa. Rakennusautomaation etävalvonta on otettu käyttöön lähes kaikissa soveltuvissa kohteissa parantamaan kohteiden sisäolosuhteita ja energiatehokkuutta.
Senaatti-kiinteistöt on sitoutunut toimitilakiinteistöjen energiatehokkuussopimukseen (TETS) vuosille 2017-2025. Uuden sopimuskauden energiasäästön välitavoite vuodelle 2020 on yhteensä 16 800 MWh ja vuodelle 2025 yhteensä 31 500 MWh. Arviolta puolet säästötavoitteesta toteutetaan vuosi- ja peruskorjauksien yhteydessä tehtävillä energiansäästötoimenpiteillä ja loput käyttöteknisillä tehostamistoimilla sekä parantamalla tilatehokkuutta. Ensimmäisen toteutusvuoden toimenpiteet ja säästöt raportoidaan kevään 2018 aikana.
TETS-raportoinnin yhteydessä seurataan myös EU:n energiatehokkuusdirektiivin mukaista keskushallinnon rakennuksissa toteutunutta säästöä, josta on kolmen ensimmäisen vuoden (2014-2016) aikana saavutettu 90 %.
Lämmön ja sähkön ominaiskulutuksissa laskua
Senaatti-kiinteistöjen tavoitteena 2010–2016 oli vähentää ylläpitämiensä kiinteistöjen ominaisenergiankulutusta (kWh/brm2) 6 %. Tavoitetta jatkettiin vuodelle 2017. Sähkön ominaiskulutuksen osalta tavoite saavutettiin, mutta lämmön ominaiskulutuksen osalta siihen ei aivan päästy. Energian ominaiskulutus on laskenut kaikkiaan 5 % viimeisen 7 vuoden aikana. Tavoitteet päivitetään vuoden 2018 aikana strategiakaudelle 2019-2022.
Tilatehokkuuden parantaminen on Senaatti-kiinteistöjen tärkein energiansäästötoimenpide ja sillä on suora vaikutus kokonaisenergiankulutukseen ja päästöihin. Tilatehokkuuden parantaminen kuitenkin nostaa jonkin verran energian ominaiskulutusta.
| Vuosi | Lämmön ominaiskulutus [kWh/brm²] | Lämmön ominaiskulutuksen tavoite [kWh/brm²] |
|---|---|---|
| 2012 | 123.5 | 121.8 |
| 2013 | 121.7839528 | 120.6 |
| 2014 | 119.3176118 | 119.3 |
| 2015 | 121.1879812 | 118.1 |
| 2016 | 121.1 | 116.8 |
| 2017 | 118.9 | 115.6 |
| Vuosi | Sähkön ominaiskulutus [kWh/brm²] | Sähkön ominaiskulutuksen tavoite [kWh/brm²] |
|---|---|---|
| 2012 | 90.7 | 92 |
| 2013 | 90 | 91.1 |
| 2014 | 88.2 | 90.1 |
| 2015 | 88.5 | 89.2 |
| 2016 | 88.2 | 88.3 |
| 2017 | 87.7 | 87.3 |
Kaikkien ylläpidettyjen kiinteistöjen lisäksi seurataan kuukausittain määrättyjen kiinteistöjen energiankulutusta ylläpitoprosessien tehokkuuden arvioimiseksi ja kehittämiseksi. Tälle kiinteistökannalle vuonna 2017 asetettu tavoite oli 1 % ominaisenergiankulutuksen vähentäminen edelliseen vuoteen verrattuna. Tähän tavoitteeseen ei päästy. Energiansäästötavoite on kytketty myös kiinteistönpidon palkkio/sanktio-malliin, jolla palveluntarjoajat on saatu sitoutumaan yhteisiin tavoitteisiin.
Energian kokonaiskulutus laski
Senaatti-kiinteistöjen kokonaisenergiankulutus laski 4 % vuodesta 2016. Kokonaisenergiankulutuksessa on mukana Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden lisäksi pääomavuokrakohteiden energiankulutus sekä Senaatti-kiinteistöjen rakennuttamien kohteiden työmaiden energiankulutus.
Senaatti-kiinteistöjen kokonaisenergiankulutus vaihtelee vuosittain johtuen muun muassa kiinteistökannassa tapahtuvista muutoksista, tilatehokkuuden parantumisesta sekä rakentamisen volyymista. Vuonna 2017 kokonaisenergiankulutuksen lasku johtuu pääosin Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden bruttopinta-alan pienenemisestä.
| Vuosi | Epäsuora energiankulutus / Rakentaminen | Epäsuora energiankulutus / Senaatti-kiinteistöjen omistamissa kiinteistöissä kulutettu sähkö ja lämpö | Suora energiankulutus / Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämät aluelämpölaitokset |
|---|---|---|---|
| 2012 | 28 | 1475 | 22 |
| 2013 | 69 | 1442 | 19 |
| 2014 | 42 | 1394 | 17 |
| 2015 | 72 | 1250 | 17 |
| 2016 | 11 | 1344 | 19 |
| 2017 | 5 | 1290 | 20 |
Senaatti-kiinteistöjen suora energiankulutus muodostuu aluelämpölaitosten lämmöntuotannosta, joka vuonna 2017 tuotettiin öljyllä, maakaasulla ja puupelleteillä. Epäsuora energiankulutus koostuu ostetusta sähköstä sekä kaukolämmöstä ja -kylmästä, pääomavuokrakohteiden aluelämmöstä sekä rakentamisen energiankulutuksesta.
Tästä näet kokonaisenergiankulutuksen jakautumisen tarkemmin.
| Energia | 2016 (GWh) | 2017 (GWh) | Muutos 2016-2017 |
|---|---|---|---|
| Suora energia (primäärienergia) | 19 | 18 | -6 % |
| Öljy | 16 | 15 | -7 % |
| Maakaasu | 1 | 1 | -2 % |
| Pelletit | 2 | 2 | -3 % |
| Epäsuora energia | 1 354 | 1 298 | -4 % |
| Ostettu sähkö | 567 | 554 | -2 % |
| – uusiutuva osuus | 317 | 308 | -3 % |
| – uusiutumaton osuus | 250 | 245 | -2 % |
| Ostettu lämpö | 771 | 733 | -5 % |
| – pääomavuokralaisten aluelämpö, uusiutuva | 35 | 55 | 55 % |
| – pääomavuokralaisten aluelämpö, uusiutumaton | 93 | 83 | -11 % |
| – ostettu kaukolämpö | 642 | 595 | -7 % |
| ostettu kaukokylmä | 6 | 6 | -5 % |
| Rakentaminen | 10 | 5 | -50 % |
Veden ominaiskulutus laski
Senaatti-kiinteistöjen tavoitteena on, ettei ylläpidetyn kiinteistökannan ominaisvedenkulutus nouse edellisen vuoden tasosta. Vuonna 2017 ominaisvedenkulutus laski yhden prosentin.
Ratkaisuja vedenkulutuksen vähentämiseen mietitään jatkuvasti. Uudis- ja peruskorjauskohteissa panostetaan hankinnoissa vähän vettä kuluttaviin kalusteisiin.
| Vuosi | Veden ominaiskulutus [l/brm²] | Veden ominaiskulutuksen tavoite [l/brm²] |
|---|---|---|
| 2012 | 315.7 | 325 |
| 2013 | 323.2 | 316 |
| 2014 | 310.3 | 316 |
| 2015 | 311 | 310 |
| 2016 | 342.9 | 342.9 |
| 2017 | 339.5 | 342.9 |
Vuoden 2016 veden ominaiskulutuksen tason nousua selittää seitsemän vankilan siirtyminen osaksi Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämiä kohteita. Vedenkulutus vankiloissa on yleensä noin 2,5-kertainen Senaatin muiden kohteiden keskimääräiseen kulutukseen verrattuna.
Case: Henkilötyövuosiin pohjautuva energiankulutuslaskenta Senaatin omissa tiloissa
Senaatin omassa käytössä olevien toimitilojen tilatehokkuus on vuosien 2014 - 2017 parantunut noin 40 %.
Lue koko case
