Siirry sisältöön

Taloudelliset tavoitteet ja tulokset

  • Kokonaistulos 157 milj. euroa ja ylitti 42 milj. euron tavoitteen
  • Vuokraustoiminnan tulos 78 milj. euroa ylitti tavoitteen 12 milj. eurolla
  • Kiinteistöjen myyntien tulos oli 79 milj. euroa, tavoitteen oltua 49 milj. euroa.
  • Kiinteistöjen toteutunut myynti oli 172 milj. euroa.
  • Toimitilasäästöt toteutuneet suunniteltua nopeammin. Vuoden aikana sovittiin asiakkaiden kanssa noin 21 milj. euron vuotuisista säästöistä toimitilakustannuksiin. Tavoite oli 14 milj. euroa.
Tulos ja liikevaihto 2013-2017, [milj. euroa]
Vuosi Tulos Liikevaihto
2013 122 590
2014 137 625
2015 199 622
2016 175 599
2017 157 621
Liikevaihto työntekijää kohden 2013–2017
Vuosi Henkilöstön lukumäärä Liikevaihto / työntekijä 1000 euroa
2013 273 2161
2014 281 2225
2015 309 2013
2016 318 1882
2017 348 1784

Vuokraustoiminnan tulos oli 77,6 (66,8) milj. euroa, ja se ylitti budjetin 12,2 milj. eurolla. Vuokraustoiminnan liikevaihto kasvoi hieman ja oli 602,6 (582,2) milj. euroa. Liikevaihto vuokraustoiminnan osalta ylitti budjettitavoitteen 13,7 milj. eurolla. Tämä johtui pääosin edelleenvuokrauksen kasvusta, kun aikaisemmin virastojen ja laitosten yksityisiltä markkinoilta vuokraamat tilat ovat siirtyneet Senaatin hallinnoimiksi.

Vuokraustoiminnan suurimmat säästöt syntyivät kiinteistöjen hoitokuluista ja nettorahoituskuluista. Hoitokulujen alitus johtui pääosin korjauksista ja kiinteistökehityksestä. Nettorahoituskulujen alitukseen keskeisin syy oli alhainen korkotaso.

Palvelujen myynti kasvoi hieman edellisvuodesta ja oli 18,2 (16,4) milj. euroa. Lue tarkemmin:  Vuokraus ja palvelut

Kiinteistöjä ja osakkeita myytiin 171,5 milj. eurolla. Tavoitteeksi oli asetettu 140 milj. euroa. Hyvään euro- ja kappalemääräiseen myyntiin vaikutti mm. otollinen kiinteistömarkkinatilanne. Lue tarkemmin kiinteistöjen myynneistä.

Tuloutus valtiolle

Senaatti-kiinteistöt maksoi kertomusvuonna tuloutusta valtiolle 125 (120) milj. euroa.

Vuoden 2017 tuloksesta Senaatti tulouttaa 135 milj. euroa, mikä 50 milj. euroa enemmän kuin oli budjetoitu.  Hyvän tuloutuksen mahdollistaa kiinteistöjen ennakoitua paremmin sujunut myynti.

Senaatti tulouttaa vuosittain omistajalleen eli valtiolle voiton tuloutuksen, jossa huomioidaan myös kiinteistöjen myynneistä saadut tuotot.

Sijoitetun pääoman tuotto ja omavaraisuusaste

Senaatti-kiinteistöjen koko toiminnan sijoitetun pääoman tuotto oli 4,3 (4,7) %. Vuokraustoiminnan sijoitetun pääoman tuotto oli 2,5 (2,4) %.

Vuokraustoiminnan in-house toiminnan oman pääoman tuotto oli 2,1 %, mikä ylitti valtion uuden vuokrajärjestelmän mukaisen tavoitteen (1,5%). Keskeisin syy ylitykseen olivat alhaisen korkotason vuoksi syntyneet säästöt nettorahoituskuluissa, jotka alittivat budjetin 9,8 milj. eurolla.

Omavaraisuusaste on pysynyt erinomaisena ja li 65,2 (62,4) %.  Nettovelkaantumisaste oli 50 (53) %.

Omavaraisuus- ja nettovelkaantumisaste, [%]
Vuosi Omavaraisuusaste Nettovelkaantumisaste
2013 66 49
2014 64 52
2015 62 55
2016 62 53
2017 65 50
Sijoitetun pääoman tuotto ja omavaraisuusaste, [%]
Vuosi SIPO-% OPO-%
2013 3.9 4
2014 4.2 4.5
2015 5.4 6.8
2016 4.7 6.1
2017 4.3 5.4

Korolliset velat (valtio- ja rahalaitoslainat) olivat vuoden lopussa 1 520,7 (1 689,7) milj. euroa. Lainoista valtion lainaa oli 1 153,3 (859,3) milj. euroa ja rahoituslaitoksilta 367,4 (830,3) milj. euroa.

Senaatti-kiinteistöt lyhensi vuonna 2017 valtion lainoja yhteensä 318,3 (289,1) milj. euroa ja muita lainoja 462,9 (245,9) milj. euroa. Valtiolainojen korkoja maksettiin 10,6 milj. euroa ja rahoituslaitosten lainojen korkoja 4,2 milj. euroa, yhteensä 14,8 (21,0) milj. euroa. Takausmaksuja valtiolle maksettiin 3,0 (4,9) milj. euroa. Vuoden aikana otettiin Valtiokonttorilta uutta lainaa 610 milj. euroa.

Säästötavoitteet toteutuvat ennakoitua nopeammin

Valtiokonttori ja Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) halusivat uudistaa työtapojaan ja tehostaa tilankäyttöä. Muutto saman katon alle yhteisten palvelujen käyttäjiksi pudotti merkittävästi kustannuksia. Säästöt toimitilakuluissa ovat 1,6 milj. euroa vuodessa.

 

Senaatti-kiinteistöjen tavoitteena on tuottaa asiakkailleen tarjoamansa palvelut ja työympäristöratkaisut kustannustehokkaasti valtion kokonaisetu huomioiden. Strategisena tavoitteena on saavuttaa valtiolle 100 miljoonan euron vuosittaiset säästöt toimitilakustannuksissa kahdeksassa vuodessa, vuoteen 2022 mennessä.

Tehokkaat tilaratkaisut tuovat mittavat säästöt

Senaatti-kiinteistöt seuraa systemaattisesti vuosittain muun muassa vuokrissa ja tilatehokkuudessa saavutettuja tuloksia.

Vuonna 2017 toimitiloissa, joissa asiakkaan työympäristöä oli kehitetty yhteisessä tilaratkaisuprojektissa, oli tilatehokkuus (m2/henkilötyövuosi) parantunut 29 %. Toimitilakustannukset henkilötyövuotta kohden (€/HTV) alenivat 16 %.

Senaatti-kiinteistöt mittaa syntyneitä säästöjä kolmen toiminnan kautta:

  1. Vuokrasäästöt: Ratkaisuprojektien kautta syntyneet säästöt vuokralaiselle.
  2. Kiinteistöjen myynnin kautta syntyneet säästöt.
  3. Muut toimitilasäästöt, kuten energiatehokkuusprojektit, rakennusten purut ja toimitilapalvelusopimusten muutokset.
Sovitut säästöt  M€
 M€
Säästöt vuonna 2017
Ratkaisuprojektit 19,7
Kiinteistöjen myynti 1,5
Muut toimitilasäästöt
Sovitut säästöt yhteensä 21,2
Säästötavoite vuonna 2017 14

HTH-tietopalvelu – valtion tilat kattavasti raportoinnin piirissä

Hallinnon tilahallinnan (HTH) -tietopalvelu kokoaa kaikki valtionhallinnon käyttämät tilat ja niihin liittyvät vuokrasopimukset sekä tilojen käytön kustannukset yhteen järjestelmään.

Vuoden 2017 aikana HTH-tietopalvelu otettiin käyttöön Puolustusvoimissa, Puolustushallinnon rakennuslaitoksessa ja Rajavartiolaitoksella. Palvelun piirissä on lähes kaikki budjettivaltion tilat.

Kertomusvuonna palvelua kehitettiin siten, että virastoissa voidaan raportoida käyttösidonnaisten tilojen eli erityistilojen toiminnalliset osakokonaisuudet tarkemmin ja syntynyttä tietoa pystytään hyödyntämään tilojen johtamisessa.  Vastaavasti toimistotilojen osalta palvelua kehitettiin siten, että jatkossa toimistotilastrategian mukaisten toimistotilojen osuutta päästään raportoimaan niin virastojen, hallinnonalojen kuin koko valtionhallinnon osalta.