Jätteet
Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämissä kohteissa jätettä syntyi vuonna 2018 noin 4,4 kg huoneistoneliötä kohden. Suurimmat Senaatin toiminnasta aiheutuvat jätejakeet ovat sekajäte, biojäte, paperi, pahvi ja kartonki. Jätettä syntyi edellisvuotta enemmän, yhteensä 9 806 tonnia. Huoneistoneliötä kohden lasketun jätemäärän kasvua selittää osittain tilatehokkuuden sekä jäteraportoinnin kattavuuden parantuminen.
Jätteen hyötykäyttöaste vuonna 2018 oli 98 %, joka on kymmenen prosenttiyksikköä edellisvuotta enemmän.
Nousu selittyy ennen kaikkea sillä, että lähes kaikki sekajäte päätyy energiahyötykäyttöön. Jätteet pyritään hyödyntämään ensisijaisesti materiaalina, mikä on nostanut myös materiaalina hyötykäytettyä osuutta. Mikäli se ei ole mahdollista, jätteet poltetaan ja saatu energia hyödynnetään sähköksi ja lämmöksi.
Biojätteen lopullista hyödyntämismuotoa ei aina tiedetä ja se tilastoidaan hyödynnettäväksi “materiaalina tai energiana”. Kokonaismäärästä noin 0,1 % oli vaarallisia jätteitä, jotka käsitellään ja hyödynnetään erikseen.
Green Office -ympäristöjärjestelmä kannustaa jätteiden lajitteluun
Kannustamme omaa henkilökuntaamme ja vuokralaisiamme jätteiden vähentämiseen ja lajitteluun muun muassa WWF Green Office -ympäristöjärjestelmän avulla. Myös uudet työnteon tavat kannustavat paperittomaan toimistoon. Jätteiden lajittelua syntypaikalla pyritään edistämään jatkuvasti. Senaatin Helsingin toimistolla aloitettiin esimerkiksi muovin ja pienkartongin erilliskeräys vuonna 2018.
Vastaamme asiakkaiden toiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen sekä kiinteistöjen ylläpidossa ja korjauksissa syntyvien vaarallisten jätteiden jätehuollon järjestämisestä. Asiakkaat huolehtivat oman toimintansa aiheuttamista erityisistä jätteistä, kuten tietosuojapaperista ja vaarallisista jätteistä, joten nämä jätteet eivät sisälly raportoimiimme lukuihin.
Rakennus- ja purkujätteen hallinta
Senaatin tavoitteena on saavuttaa jäteasetuksen mukaisesti 70 % materiaalihyötykäyttöaste rakennus- ja purkujätteen osalta. Senaatti-kiinteistöjen rakennushankkeissa syntyi vuonna 2018 yhteensä noin 5 700 tonnia jätettä, josta 76 % päätyi materiaalihyötykäyttöön. Lisäksi maa- ja kiviaineksia syntyi rakentamisessa yhteensä 4 700 tonnia. Kuluvana vuonna materiaalihyötykäyttöastetta on tarkoitus nostaa osana kiertotalouden yhteiskuntavastuuohjelmaamme.
Tavoitteena on rakennus- ja purkujätteen materiaalihyödyntämisen lisääminen vähintään 85 % tasolle.
Tavoitteen viestiminen yhteistyökumppaneille ja kierrätysasteen seuranta ovat tärkeässä roolissa tavoitteen saavuttamiseksi.
Vuoden 2016 korkeaa jätemäärää selittää suuren toimistorakennuksen purku Helsingissä.
Senaatti-kiinteistöjen työmailla lajiteltiin jätteitä yhteensä 14 eri jätejakeeseen. Suurimmat työmailla syntyvät jätejakeet ovat betoni ja tiilet sekä muut betonin, tiilten, laattojen ja keramiikan seokset sekä puu.
