Vuokraus ja palvelut
Senaatti-kiinteistöt vuokraa toimitiloja valtionhallinnolle ensisijaisesti valtion omasta kiinteistökannasta, mutta myös yksityisiltä markkinoilta silloin, kun sopivaa tilaa ei ole valtiolla tarjolla. Toimitilaratkaisut perustuvat valtion toimitilastrategian mukaisiin tavoitteisiin.
Valtion vuokrajärjestelmä uudistui vuonna 2016. Vuokrat ovat uudessa järjestelmässä omakustannusperusteisia. Se tarkoittaa, että vuokraan kohdistetaan kiinteistöjen kustannukset, kuten ylläpito ja investoinnit ja omalle pääomalle määritelty vaihtoehtoiskustannus, mikä on valtion lainanoton korkokustannusten neljän vuoden keskiarvo. Valtion toimitila-asiat on keskitetty Senaatti-kiinteistöjen vastuulle. Käytännössä valtion organisaatiot voivat vuokrata tiloja vain Senaatti-kiinteistöjen kautta.
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) ja Deloitte julkaisivat vuonna 2018 raportit, joissa otettiin kantaa Senaatin toimintaan ja valtion vuokrajärjestelmään.
Deloitte: Valtion vuokrajärjestelmän toimivuuden arviointi, pdf
Valtiontalouden tarkastusvirasto: Valtion liiketoiminnan järjestäminen, pdf
Senaatin toiminta ja valtion vuokrajärjestelmä ovat eduskunnan tarkastusvaliokunnan, VTV:n ja Deloitten mukaan perusteiltaan kunnossa.
VTV:n tarkastuksen mukaan Senaatin toiminta on avointa, toimintamuoto liikelaitoksena on sen tehtävän näkökulmasta perusteltu ja liikelaitosmuotoisuus tuottaa valtiolle myös konsernitason hyötyjä.
Deloitten raportissa todettiin vuokrajärjestelmän toteuttavan valtion kokonaisetua ja eduskunnana tavoitteita. Raportti sisälsi myös joitain vuokrajärjestelmän parannusehdotuksia, ja lisäksi Senaatti on itse tunnistanut kehitysalueita. Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli ehdotuksia syyskuun kokouksessaan.
Sovittujen muutosten seurauksena valtioasiakkaiden vuokrauksen tulos laskee lähes nollaan vuoden 2020 alussa annettavan vuokranalennuksen jälkeen.
Senaatti-kiinteistöjen vuoden 2018 vuokraustoiminnan liikevaihto oli 638,5 (620,8) milj. euroa. Liikevaihto kasvoi 2,2 % vuodesta 2017.
Senaatilla on noin 2 900 toimitilavuokraopimusta ja vuokrattavia tiloja 5,9 milj. neliömetriä. Eniten sopimuksia on toimistot -toimialalla ja vuokratuloista lähes puolet tulee Etelä-Suomen alueelta pääosin pääkaupunkiseudulta.
Vuosi | Vuokraustoim.liikevaihto (milj. euroa) | Vuokrakate (milj. euroa) |
---|---|---|
2014 | 625 | 363 |
2015 | 622 | 358 |
2016 | 599 | 319 |
2017 | 621 | 326 |
2018 | 638 | 286 |
Alue | Liikevaihto (milj. euroa) |
---|---|
Etelä-Suomi | 285 |
Länsi-Suomi | 172 |
Itä-Suomi | 116 |
Pohjois-Suomi | 65 |
Toimiala | Liikevaihto (milj. euroa) |
---|---|
Puolustus ja turvallisuus | 231 |
Ministeriöt ja erityiskiinteistöt | 200 |
Toimistot | 207 |
Yhteensä | 11,05 | 9,98 | 15,96 | 15,69 | 13,71 | 13,01 |
Puolustus ja turvallisuus | Ministeriöt ja erityiskiinteistöt | Toimistot | ||||
euroa / kk | 2018 | 2017 | 2018 | 2017 | 2018 | 2017 |
Etelä-Suomi | 7,52 | 5,74 | 18,97 | 18,67 | 16,28 | 15,46 |
Länsi-Suomi | 10,72 | 9,32 | 13,41 | 12,77 | 12,45 | 12,19 |
Itä-Suomi | 13,02 | 12,08 | 9,10 | 8,94 | 13,40 | 11,83 |
Pohjois-Suomi | 7,26 | 7,51 | 10,07 | 10,04 | 10,036 | 9,92 |
Senaatti-kiinteistöjen eri toimialojen välillä vuokratasoissa on eroja, mikä johtuu muun muassa siitä, että rakennukset eroavat toisistaan iältään, arkkitehtuuriltaan, kunnoltaan, käyttötarkoitukseltaan ja sijainniltaan.
Toimitilojen käyttöaste hyvällä tasolla
Toimitilojen vajaakäyttöaste pysyi lähes edellisen vuoden tasolla. Se oli edelleen hyvällä tasolla 5,9 (6,0) %.
Valtionhallintoon kuuluvien asiakkaiden osuus vuokraustoiminnan ja palveluiden liikevaihdosta joulukuussa oli 91,2 %. Liikelaitoksena Senaatti-kiinteistöt voi vuokrata ja tarjota palveluitaan ensisijaisesti valtionhallinnolle.
Vuosi | Vajaakäyttöaste |
---|---|
2014 | 6.1 |
2015 | 6.7 |
2016 | 6.8 |
2017 | 6 |
2018 | 5.9 |
Toimiala | Vajaakäyttöaste |
---|---|
Puolustus ja turvallisuus | 4.5 |
Ministeriöt ja erityiskiinteistöt | 9.7 |
Toimistot | 6.9 |
Toimitilapalveluilla on kysyntää
Senaatti-kiinteistöt myi kertomusvuonna palveluita kaikkiaan 17,1 (15,3) milj. eurolla. Myytävät palvelut muodostuvat pääosin toimitilapalveluista. Merkittävimmät toimitilapalvelut ovat puhtaus- (10,5 milj. euroa) sekä aula- ja turvallisuuspalvelut (5,6 milj. euroa), jotka muodostavat toimitilapalveluiden liikevaihdosta 94 %.
Case: Uusi ikkunanpesurobotti surisee Senaatin pilotissa
Senaatti-kiinteistöt seuraa tiiviisti, mitä robottimarkkinoilla tapahtuu ja testaa, miten siivousrobotteja voidaan hyödyntää toimitilapalvelujen kehittämisessä. Nyt pilotoinnissa on ikkunanpesurobotti.
Lue koko artikkeliVuosi | milj. euroa |
---|---|
2014 | 13.3 |
2015 | 14.3 |
2016 | 14.7 |
2017 | 15.3 |
2018 | 17.1 |
Kertomusvuonna Senaatti panosti sähköisiin toimitilapalveluihin ja erityisesti sähköisen tilavarausjärjestelmän kehittämiseen. Varausjärjestelmä on käytössä valtakunnallisesti kaikissa Senaatin yhteiskäyttöisissä kokouskeskuksissa. Suurin yksittäinen asiakas on ministeriöt, joiden omia neuvottelutiloja hallinnoidaan tilavarausjärjestelmän avulla. Jatkossa järjestelmää kehitetään siten, että se tuottaa enemmän tietoa myös tilojen käytöstä. Myös järjestelmän mobiilisovellusta testataan vuonna 2019.
Muita Senaatin sähköisiä toimitilapalveluja ovat muun muassa kiinteistöjen ajankohtaiseen tiedottamiseen käytettävät infonäytöt, tilavarausjärjestelmän lisäpalveluna tarjottavat ovenpieli- ja koontinäytöt sekä virtuaaliset aulapalvelut.
Toimitilapalveluiden kysyntä kasvaa tulevaisuudessa, kun asiakkaat siirtävät toimitiloihin liittyviä palveluita Senaatille hoidettaviksi.
Palveluiden keskittämisellä saavutetaan yleensä suoria kustannussäästöjä, minkä lisäksi palveluiden tuottaminen keskitetysti mahdollistaa palveluiden kestävän hankinnan ja kehittämisen sekä ympäristönäkökulman huomioimisen yhteistyössä palvelutuottajien kanssa. Myös palveluiden sisällön muuttaminen kesken sopimuskauden asiakkaan tarpeiden muuttuessa pyritään järjestämään joustavasti.
Palveluiden kilpailuttamisessa sekä palveluiden laadun kehittämisessä Senaatti-kiinteistöt toimii yhteistyössä Hansel Oy:n kanssa.