Sisäilma

Senaatti-kiinteistöjen tavoitteena on parantaa valtion työntekijöiden tyytyväisyyttä työskentelytiloihinsa ja panostaa sisäolosuhteiden hallintaan erityisesti ennaltaehkäisevästi, jotta sisäilmaongelmilta vältytään.

Vuoden 2018 aikana uudistettiin Senaatin strategia, jossa uutena keskeisenä tavoitteena on nollatoleranssi sisäolosuhdeongelmiin. Nollatoleranssi tarkoittaa, että panostamme sisäilmaongelmien ennaltaehkäisyyn, ja jos tästä huolimatta ongelmia ilmenee, toimimme sisäilmatoimintamallin mukaisesti entistä nopeammin ja voimakkaammin. Tähtäimenämme on sisäilmaongelmien ja niistä asiakkaalle aiheutuvien haittojen pikainen poistaminen.

Hyvät sisäolosuhteet lisäävät työn tehokkuutta ja edistävät työntekijöiden viihtymistä ja hyvinvointia. Niillä on myös kiinteistötaloudellisesti merkittävä rooli.

Sisäolosuhteet otetaan Senaatti-kiinteistöillä huomioon sekä toimitilojen suunnittelussa ja rakentamisessa että tiloja käytettäessä.

Merkittävä panostus sisäilmakorjauksiin

Senaatti-kiinteistöt käytti vuonna 2018 sisäilmakorjauksiin  yhteensä  38,7 miljoonaa euroa  (32 milj. euroa vuonna 2017). Tästä summasta kunnossapidon sisäilmatutkimuksiin ja -korjauksiin käytettiin 21,5 milj. euroa (14,1) ja investointeihin liittyviin sisäilmakorjauksiin 17,2 milj. euroa (17,9).

Sisäilmatoiminta keskittyi vuonna 2018 kolmeen painopistealueeseen:

• sisäilmaviestintä ja kouluttaminen
• ennakoivien rakennuskatsastusten piiriin kuuluvien kohteiden lukumäärän kasvattaminen
• sisäilmaltaan laadukkaiden hankkeiden toteuttaminen.

Vahva panostus sisäilmaviestintään ja kouluttamiseen

Järjestimme lukuisia sisäisiä ja myös ulkoisia sisäilmakoulutuksia ja keskustelutilaisuuksia, jotta laaditut sisäilmaohjeet ja ennakoinnin toimenpiteet saadaan osaksi arkista toimintaa.

Senaatti on panostanut oman henkilöstönsä valmiuksien ja osaamisen kehittämiseen järjestämällä kattavasti sisäilmakoulutuksia eri työntekijäryhmilleen. Asiakas-, rakennuttaja- ja kiinteistöpäälliköitä on koulutettu tehtäväkuviinsa liittyvistä sisäilmakysymyksistä.  Kaikille senaattillaisille on järjestetty pakollinen sisäilmaverkkokoulutus.

Olemme lisäksi kouluttaneet asiakkaitamme ja muita sidosryhmiä, kuten palveluverkostomme toimijoita sisäolosuhdeasioista ja Senaatin sisäilmatoiminnan käytännöistä.  Tilojen käyttäjille järjestimme sisäilmaklinikoita ja muita keskustelun mahdollistavia tilaisuuksia.

Jatkamme myös tiivistä yhteistyötä sisäilmakumppaneidemme kanssa. Sisäilmakonsulteille perustettiin sisäilmatietopankki, josta konsultit pääsevät käsiksi muun muassa Senaatin ohjeisiin ja heille tarkoitettuihin koulutusmateriaaleihin.

Osana uutta strategiaamme aloitimme uutena toimintamallina ja kokeiluna  siivoushenkilöstön kannustamisen palkitsemisen keinoin ilmoittamaan havaitsemistaan sisäolosuhdepoikkeamista.

Sisäilmaongelmien ennakointi rakennuskatsastusten avulla vauhdissa

Koska perinteiset kuntoarviot eivät tuottaneet riittävän systemaattista tietoa Senaatti-kiinteistöjen rakennusten sisäilmariskeistä, olemme ottaneet käyttöön itse kehittämämme rakennuskatsastusmallin. Viime vuonna katsastuksia tehtiin rakennuskantaamme jo täydellä teholla, yhteensä 151 kohteeseen, joissa kussakin on katsastettu yksi tai useampia rakennuksia. Rakennuskatsastuksissa kokoneet rakennusterveysasiantuntijat katsastavat kohteen rakenteet ja ilmanvaihdon 3-4 vuoden välein. Katsastusmallimme on herättänyt runsasta kiinnostusta kunta- ja kaupunkipuolella.

Pipatti P, Koponen R, Korpi A (2018): Tuloksia ja kokemuksia Senaatti-kiinteistöjen rakennuskatsastuksista. Sisäilmastoseminaari 2018. SIY raportti 36. ss. 197-202.

Osana ennakointityötä voimme seurata kohteiden sisäolosuhteita esimerkiksi lämpötilaa, hiilidioksidipitoisuutta ja/tai kosteutta nyt 108 kohteessa jatkuvasti.

Sisäilmaltaan laadukkaan rakennushankkeen toteuttaminen

Sisäilma-asioiden huomioimiseksi rakennushankkeissa Senaatti on viime vuosina tuottanut sisäisiä ohjeita, joiden käyttöönotto kaikissa rakennushankkeissa oli yksi vuoden 2018 tavoitteista. Näistä asioista järjestimme sisäolosuhteisiin ja viestintään liittyviä alueellisia koulutuksia rakennuttajapäälliköillemme. Valmistelimme myös aiheesta verkkokoulutuspaketin.

Kalusteiden materiaalipäästöjen hallinta oli myös yksi vuoden 2018 teemoista. Selvitimme omia ja kalustevalmistajien mahdollisuuksia alentaa kalustemateriaalipäästöt hyväksyttävälle tasolle jo ennen kuin tilankäyttäjät siirtyvät kalustettuihin tiloihin. Loimme tätä varten sisäisen ohjeistuksen kalusteista vaadittavista valmistusaine- ja päästötiedoista kalustevalintojen ohjaamiseksi.

Vuoden 2019 tavoitteet

Sisäolosuhdeongelmien nollatoleranssin toteuttamiseksi lisäämme sisäilma-asiantuntijoiden ja kiinteistöpäälliköiden määriä. Lisäksi varaudumme nopeaan toimintaan lisäämällä palveluksessamme olevien homekoirien määrää ja tarjoamalla sisäilmaongelmaepäilyissä asiakkaillemme tiettyjen sisäolosuhdetekijöiden välitöntä mittauspalvelua.

Tavoitteenamme on luoda valtion sisäilmatoimintamalli, joka on asiakkaidemme kanssa yhdessä läpikäyty ja hyväksymä.

Katsastukset jatkuvat vuonna 2019 ja kehitämme sisäolosuhderaportointia ja pitkän tähtäimen suunnitelmien toimenpiteitä.

Osallistumme Valtioneuvoston kanslian Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelman toteutukseen ja panostamme myös positiivisista sisäilmaonnistumisista viestimiseen sisäolosuhdeongelmien ympärillä vellovan epäluottamuksen ilmapiirin muuttamiseksi.