Siirry sisältöön

Vaikuttavuuden aikaansaamiseksi tuotettiin vankilaverkostoanalyysi

Kuvituskuva vankien kuntoutumisesta rikoksettomaan elämäänEsimerkkinä Senaatin tuesta asiakkaan toimitilajohtamiselle toimii Rikosseuraamuslaitoksen (Risen) syyskuussa 2018 käynnistämä vankilaverkostoanalyysi. Senaatin asiantuntijapalvelu toteutettiin Risen, Senaatin ja sen kumppaneiden asiantuntijoiden yhteistyöllä. Työ oli jatkoa vuosina 2017–2018 toteutetulle vankiloiden palveluiden ja toiminnan kehittämiselle, jossa keskiössä oli kuntouttavan vankeinhoidon vaikuttavuus ja sitä tukeva toimintakulttuuri.

Vankilaverkostoanalyysin tavoitteena oli arvioida, minkälaisella vankilaverkostolla saataisiin aikaan tavoiteltua vaikuttavuutta kaikkein tehokkaimmin. Vaikuttavuudella tarkoitetaan vankien parempaa kuntoutumista rikoksettomaan elämään ja sen myötä uusintarikollisuuden vähenemistä. Mikäli uusintarikollisuutta onnistutaan vähentämään, myös vankipaikkatarve pienenee. Analyysin tavoitteena oli määrittää paras vaihtoehto vuoden 2035 vankilaverkostoksi, jota lähdetään tavoittelemaan askel askeleelta.

Pohjana analyysille toimi Tilastokeskuksen väestöennuste sekä Risen asiantuntijoiden tuottama ennuste vankimäärän kehittymisestä. Hahmotelluissa verkostovaihtoehdoissa oli erilaisia määriä suljettuja vankiloita ja avovankiloita, eri kokoisina yksikköinä eri puolilla Suomea. Näiden ideatasolla olevien verkostovaihtoehtojen vaikutuksia analysoitiin. Arvioinnissa apuna toimi muun muassa vankiloiden vankiryhmäkohtaiseen volyymiennusteeseen ja tavoitetilan palvelukarttaan perustava toiminnan resurssitarvemallinnus.

Keskeistä tietoa analyysiin saatiin maantieteellistä saavutettavuustietoa tuottavasta paikkatietotyökalusta, keskitetystä tilatietokannasta sekä nykyisen vankilaverkoston toimitila- ja kiinteistöanalyysista. Jokaisessa vaihtoehdossa toiminnan vaikuttavuus asetettiin samalle, nykyistä oleellisesti korkeammalle, tavoitetasolle. Kustakin vaihtoehdosta raportoitiin vankiloiden tila- ja henkilökustannukset, vaikutus logistisiin kustannuksiin sekä saavutettavuus vankien, omaisten, sidosryhmien ja työvoiman näkökulmista. Myös kumppanien näkemyksiä alustaviin verkostovaihtoehtoihin kartoitettiin.

Vapautuneiden vankien yhteiskunnallisten vuosikustannusten arvioidaan olevan 1,5 Mrd€ luokkaa. Nykyistä paremmin kuntouttavan vankeinhoidon vuosittaisen säästöpotentiaalin yhteiskunnalle arvioidaan olevan 260–600 M€ luokkaa, minkä lisäksi inhimillinen arvo vangille ja heidän läheisilleen on luonnollisesti merkittävä. Lisäksi vankilaverkostoa uudistamalla on mahdollista saavuttaa säästöjä tiloihin ja logistiikkaan liittyvissä kustannuksissa.

Kokonaisuutena vankilaverkostoanalyysiin liittyvä työ valmistuu toukokuun 2019 aikana, kun työn tulokset luovutetaan uuden hallituksen käyttöön.

Takaisin Työympäristöjen kehittäminen -sivulle.