Siirry sisältöön

Kustannustehokkaita tekoja ilmastonmuutoksen torjunnassa

Uusi tapa hankkia lämpöenergiaa taajamien ulkopuolella sijaitseviin kohteisiin on kustannustehokasta ja ympäristömyötäistä. Lähdimme tavoittelemaan liiketoimintamallia, jolla saisimme pienennettyä lämmöntuotannon hiilijalanjälkeä merkittävästi ja ulkoistettua tuotannon kustannustehokkaasti.

Valtiohallinnon eri organisaatioiden käytössä on lukuisa määrä pienempiä kiinteistöjä haja-asutusalueella, joiden lämmöntuotanto on perinteisesti hoidettu paikallisesti omalla kevyttä polttoöljyä käyttävillä kattiloilla. Haja-asutusalueella toimivat valtioasiakkaistamme muun muassa Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos, Tulli, Rikosseuraamuslaitos, Luonnonvarakeskus ja erilaiset tutkimuslaitokset, joiden toiminta on paikkaan sidottua.

Kilpailutimme koko Suomen haja-asutuskohteidemme lämmöntuotannon kolmena maantieteellisenä kokonaisuutena, jolloin saimme luotua kaikista kilpailutettavista kokonaisuuksista volyymiltään niin suuria, että lämpö saadaan hankittua kuhunkin kohteeseen kustannustehokkaasti. Reunaehdoksi kilpailussa asetettiin se, että tuotetusta energiasta vähintään 70 % täytyy tuottaa uusitutuvilla polttoaineilla

Projektin lopputuloksena vuoden 2018 loppuun mennessä ympäri Suomea Senaatti-kiinteistöjen hallinnoimille alueille on rakennettu lähes 40 pellettilaitosta, joiden yhteenlaskettu lämmöntuotanto on noin 20 000 MWh vuodessa. Uusiutuvan energian osuus käytetyistä lämmityspolttoaineista on näissä laitoksissa noin 99 %, ja keskimääräinen kustannussäästö polttoöljyllä tuotettuun lämpöenergiaan verrattuna on noin 30%. Projektin lähestyessä nyt loppuaan toteutuksien osalta, voidaan todeta, että konsepti on jo osoittanut tehokkuutensa niin toiminnallisesta, taloudellisesta kuin ympäristönkin näkökulmasta.

pellettilaitos

Projekti otti ensi askeleet jo vuonna 2012

Aloimme jo vuonna 2012 kartoittaa markkinoita tavoitteenamme pienentää lämmöntuotannon hiilijalanjälkeä merkittävästi ja ulkoistaa sen tuotanto kustannustehokkaasti.

Kartoittaessamme potentiaalista toimittajamarkkinaa, totesimme ettei alalla juurikaan ollut toimijoita tämän tyyppisessä segmentissä. Lämpöyrittäjyys on Suomessa ollut perinteisesti paikallista toimintaa. Lämpöyhtiöiden edustajien kanssa käydyissä keskustelussa kävi ilmi, etteivät he mielellään lähtisi toisen kunnan alueelle, vaikka nykyteknologia mahdollistaa laitosten etäkäytön ja laitosten huoltovälitkin ovat pidentyneet huomattavasti aivan lähivuosina. Niinpä jouduimme ensin markkinoimaan ideaamme lämpöyhtiöille ja saimme vajaan parin vuoden keskustelujen jälkeen riittävän suuren joukon lämpöyrittäjiä kiinnostumaan alustavasta konseptistamme, jotta meillä oli edellytykset aloittaa lämmöntuotannon kilpailutukset. Samanaikaisesti meidän oli myytävä ajatuksemme myös asiakkaillemme, joista suuri osa oli tottunut hoitamaan rakennusten lämmityksen omana toimintanaan.

Päädyimme kilpailuttamaan lämmöntuotannon kolmena maantieteellisenä tarpeeksi suurena kokonaisuutena, jolloin lämpö saadaan hankittua kuhunkin kohteeseen kustannustehokkaasti. Kustannustehokkuus muodostuu valitussa toimintamallissa laitehankintojen ja polttoaineen hankinnan mittakaavaeduista sekä polttoaineen jakelun ja ylläpidon logistisesta tehokkuudesta. Kilpailutukset tehtiin yhteistyössä Puolustushallinnon Rakennuslaitoksen kanssa, jonka lakisääteinen tehtävä on muun muassa hankkia energiaa Puolustushallinnon käytössä oleviin kohteisiin.

Tilaajan tavoitteena kilpailutukseen lähdettäessä olivat seuraavat lähtökohdat: Kilpailut käydään teknologianeutraalisti eli tilaaja ei määritellyt lämmön tuotantoon käytettävää teknologiaa, vaan tarjottavan teknologian sai valita kohdekohtaisesti siten että saavutettiin maksimaalinen kustannustehokkuus. Reunaehdoksi asetettiin kuitenkin se, että tuotetusta energiasta vähintään 70% täytyy tuottaa uusitutuvilla polttoaineilla jokaisessa kilpailuun osallistuneessa kohteessa. Toimitusvarmuuden näkökulmasta lämmöntuotantokapasiteetti tuli kahdentaa ja jokaisen kilpailuun osallistuneen kohteen lämmönhinnoittelun tuli perustua kohteen ominaisuuksiin ja volyymiin, jolloin lämmöntuotannon kustannuksissa ei tapahtunut subventiota eri valtioasiakkaiden välillä. Muuttuvassa maailmassa sopimuksista rakennettiin joustavat siltä varalta, että asiakkaidemme toiminta yksittäisessä kohteessa päättyisi ennen 12 vuoden sopimuskauden päättymistä ja valtio luopuisi kyseisestä kiinteistöstä. Kilpailutuksiin valittavien kohteiden valinta tästä näkökulmasta osoittautuikin projektin haastavimmaksi tehtäväksi.

Ensimmäisen kilpailutuksen taloudelliset tulokset ja lämpölaitosprojektien käytännön toteutukset olivat niin vaikuttavia, että päätimme jatkaa projektia heti seuraavana vuonna Länsi-Suomen alueella. Viimeinen eli Pohjois-Suomen alue kilpailutettiin loppuvuodesta 2016.

Projekti on nyt saatu päätökseen ja sen tulokset ovat hieno esimerkki konkreettisesta ja suunnitelmallisesta työstä ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Takaisin Päästöt ilmaan -sivulle