Energia, vesi ja päästöt
Osana tavoitteellista yhteiskuntavastuutyötään, Senaatti-kiinteistöt on sitoutunut vähentämään toiminnastaan syntyviä ympäristö- ja ilmastovaikutuksia ja toimimaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Ympäristötyön painopistealueet – ilmastonmuutoksen hillitseminen, elinkaariajattelun toteuttaminen kiinteistöjen ylläpidossa ja rakentamisessa sekä tilojen optimaalinen ja tehokas käyttö ovat integroitu osaksi Senaatin johtamista ja liiketoimintaa.
Energiatehokkuutta ja hiilineutraalisuutta tukevia toimenpiteitä edistetään aktiivisesti Senaatin jokapäiväisessä toiminnassa.
Senaatti-kiinteistöjen pitkän aikavälin tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalisuus valtion omistamissa kiinteistöissä vuoteen 2035 mennessä. Osana pitkäjänteistä yhteiskuntavastuutyötään, Senaatin ylläpitämien kiinteistöjen hiilidioksidipäästöjä on vähennetty merkittävästi panostamalla energiatehokkuuteen, kasvattamalla uusiutuvan energian osuutta kokonaisenergiankulutuksessa ja parantamalla tilatehokkuutta. Vuoden 2020 aikana Senaatti laatii hiilineutraalisuustiekartan, joka sisältää yksityiskohtaisia toimenpiteitä asetetun hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseksi.
Tavoitteena kiinteistöalan edelläkävijä energiatehokkuustoimenpiteissä
Senaatissa ylläpidettyjen kiinteistöjen sekä työympäristöjen kokonaisenergiankulutusta seurataan säännöllisesti ja lähtökohtaisena tavoitteena on parantaa energiatehokuutta vuosittain. Järjestelmällinen ja aktiivinen energiatehokkuustyö vähentää myös toiminnasta syntyviä päästöjä. Ylläpidettävien kohteiden energian ominaiskulutus on laskenut kaikkiaan 3 % viimeisen 4 vuoden aikana.
Senaatin vuoden 2019 merkittävimmät energiatoimenpiteet sisälsivät aurinkosähköohjelman laatimisen, uusien työympäristöjen käyttöönottoja, tilojen käyttöasteen parantamista, tiloista luopumisia, ylläpidon ja rakennusautomaation optimointia ja öljylämmityksen vähentämistä. Lisäksi tehostimme aktiivisesti energiankäyttöä ylläpidon, seurannan, valvonnan, sopimusmallien ja ohjeistusten avulla.
Energiasäästö on tavoitteena myös kiinteistönhoidon palkkio- ja sanktiosopimuksissa.
Vuonna 2020 aurinkosähkövoimaloita asennetaan noin kuuteen kohteeseen, ja jokaisen Senaatin uudis- ja peruskorjaushankkeen yhteydessä arvioidaan, voidaanko aurinkopaneeleita asentaa kohteeseen.
Senaatti on sitoutunut toimitilakiinteistöjen energiatehokkuussopimukseen (TETS) vuosille 2017-2025
Osana energiajohtamistaan Senaatti on sitoutunut toimitilakiinteistöjen energiatehokkuussopimukseen (TETS) kaudelle 2017-2025 ja sitoutunut vähentämään 7,5 % vuoden 2016 energiankulutuksesta.
Sopimuskauden energiasäästön välitavoite vuodelle 2020 on yhteensä 16 800 MWh ja vuodelle 2025 yhteensä 31 500 MWh. TETS-raportointi tehdään keväisin, joten vuoden 2019 tulokset ovat vielä tarkastelun alla.
Toisena toteutusvuotena (2018) raportoitiin noin 100 energiatehokkuustoimenpidettä, joista saatu energiansäästö oli yhteensä 5 114 MWh (4 134 MWh vuonna 2017).
Noin 60 % säästöistä syntyi teknisistä korjaustoimenpiteistä, noin 20 % tilatehokkuuden lisäämisestä ja loput käyttöteknisistä toimenpiteistä. TETS-raportoinnin yhteydessä seurataan myös EU:n energiatehokkuusdirektiivin mukaista keskushallinnon rakennuksissa toteutunutta säästöä. Vuosien 2014 – 2018 aikana saavutettu säästö ylittää vuodelle 2020 asetetun säästötavoitteen (8 225 MWh).
Energian kokonaiskulutus pysyi ennallaan
Senaatti-kiinteistöjen kokonaisenergiankulutus pysyi edellisvuoden tasolla. Kokonaisenergiankulutuksessa on huomioitu Senaatin ylläpitämien kohteiden lisäksi pääomavuokrakohteiden sekä Senaatin rakennuttamien kohteiden työmaiden energiankulutus. ‘
Kokonaisenergiankulutukseen vaikuttavat energiatehokkuuden ja sääolosuhteiden lisäksi muun muassa kiinteistökannassa tapahtuvat muutokset, tilatehokkuuden parantuminen sekä muutokset rakentamisen volyymissa.
Senaatti-kiinteistöjen suora energiankulutus (Scope 1) muodostuu aluelämpölaitosten lämmöntuotannosta, joka vuonna 2019 tuotettiin öljyllä, maakaasulla ja puupelleteillä. Epäsuora energiankulutus (Scope 2 ja 3) koostuu ostetusta sähköstä sekä kaukolämmöstä ja -kylmästä, sekä pääomavuokrakohteiden aluelämmöstä ja rakentamisen energiankulutuksesta.
| Vuosi | Epäsuora energiankulutus / Rakentaminen | Epäsuora energiankulutus / Senaatti-kiinteistöjen omistamissa kiinteistöissä kulutettu sähkö ja lämpö | Suora energiankulutus / Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämät aluelämpölaitokset |
|---|---|---|---|
| 2014 | 42 | 1394 | 17 |
| 2015 | 72 | 1250 | 17 |
| 2016 | 11 | 1344 | 19 |
| 2017 | 5 | 1293 | 20 |
| 2018 | 1 | 1287 | 24 |
| 2019 | 7 | 1285 | 27 |
Lämmön ja sähkön ominaiskulutukset
Sähkön ominaiskulutus laski vuonna 2019 Senaatin ylläpitämissä kohteissa edelliseen vuoteen verrattuna lähes 3 %, kun taas lämmön ominaiskulutus kasvoi malitillisesti, noin 1 %
| Vuosi | Lämmön ominaiskulutus [kWh/brm²] | Lämmön ominaiskulutuksen tavoite [kWh/brm²] |
|---|---|---|
| 2013 | 121.8 | 120.6 |
| 2014 | 119.3 | 119.3 |
| 2015 | 121.2 | 118.1 |
| 2016 | 121.1 | 116.8 |
| 2017 | 118.9 | 119.9 |
| 2018 | 117.7 | 118.7 |
| 2019 | 119 | 117.5 |
| Vuosi | Sähkön ominaiskulutus [kWh/brm²] | Sähkön ominaiskulutuksen tavoite [kWh/brm²] |
|---|---|---|
| 2014 | 88.2 | 90.1 |
| 2015 | 88.5 | 89.2 |
| 2016 | 88.2 | 88.3 |
| 2017 | 87.7 | 87.3 |
| 2018 | 85.7 | 86.436 |
| 2019 | 83.5 | 85.554 |
Kaikkien ylläpidettyjen kiinteistöjen lisäksi seurataan kuukausittain pääomavuokralaisten energiankulutusta. Tälle kiinteistökannalle vuonna 2019 asetettu tavoite oli energiankulutuksen vähentäminen prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2019 energiankulutus oli 457 840 MWh (442 010 MWh vuonna 2018), eli energiankulutus kasvoi yli 3 %.
Uusiutuva energia
Osana hiilineutraalisuustyötään Senaatti on siirtynyt käyttämään yhä enenevässä määrin uusiutuvista energianlähteistä peräisin olevaa energiaa.
Vuonna 2019 Senaatti hankki kiinteistöihinsä 100 % uusiutuvista energianlähteistä peräisin olevaa sähköä. Lisäksi raportointivuoden aikana uusiutuvan kaukolämmön osuutta kasvatettiin entisestään ja sen osuus ylläpidettyjen kiinteistöjen kokonaislämmöstä pääkaupunkiseudulla oli 99 % (60 % vuonna 2018), mikä on lähellä tavoiteltua 100 %.
Uusiutuvan energian laajempi hankinta on vaikuttanut merkittävästi Senaatin kokonaispäästöihin ja raportointivuoden aikana saavutettiin edellisvuoteen verrattaessa yli 12 % päästövähennys.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Tilkanmäen kampuksella siirrytään vuodesta 2020 alkaen ympäristöystävälliseen kaukojäähdytykseen. Samalla sähköntuotannossa aletaan hyödyntää katoille rakennettavien aurinkopaneelien tuottamaa energiaa. Uudistukset vaikuttavat olennaisesti kampuksen hiilijalanjälkeen ja tukevat siten muun muassa EU:n ilmastopolitiikan asettamia tavoitteita.
”Siirtyminen kaukojäähdytykseen on ekologinen teko ja kaupunkialueella taloudellisesti järkevä ratkaisu”, talotekniikan asiantuntijamme Teppo Malm kertoo.
Konkreettisia tekoja Tilkanmäellä hiilijalanjäljen pienentämiseksi
| Vuosi | Suorat (scope 1) | Epäsuorat (scope 2) | Muut epäsuorat (scope 3) |
|---|---|---|---|
| 2014 | 5210 | 164619 | 134579 |
| 2015 | 3203 | 137685 | 113397 |
| 2016 | 4443 | 131115 | 99247 |
| 2017 | 4162 | 119575 | 87971 |
| 2018 | 3453 | 67695 | 56600 |
| 2019 | 3078 | 55609 | 53095 |
Suorat hiilidioksidipäästöt (Scope 1) sisältävät Senaatin ylläpitämän 24 aluelämpölaitoksen päästöt. Epäsuorat hiilidioksidipäästöt (Scope 2) sisältävät Senaatin ylläpitämiin kohteisiin ostetun energian tuotannosta aiheutuvat päästöt. Muut epäsuorat päästöt (Scope 3) sisältävät pääomavuokrakohteisiin ostetun energian tuotannosta aiheutuvat päästöt, rakentamisen päästöt ja työmatkustamisen päästöt.
Kokonaispäästöistä noin puolet aiheutui kokonaisvuokrakohteisiin ostetusta kaukolämmöstä ja 44 % pääomavuokrakohteiden lämmityksestä.
| Päästöt (toimittajakohtaiset) | [t] CO2 |
|---|---|
| Scope 1: Senaatin ylläpitämien kohteiden aluelämpölaitosten kulutus | 3078 |
| Scope 2: Ostettu kaukokylmä | 409 |
| Scope 2: Ostettu kaukolämpö | 55199 |
| Scope 2: Ostettu sähkö | 0 |
| Scope 3: Työmatkustaminen | 422 |
| Scope 3: Pääomavuokrakohteiden sähkö ja lämpö | 49424 |
| Scope 3: Rakentaminen | 3249 |
Vuonna 2019 Senaatin ylläpitämän kiinteistökannan ominaishiilidioksidipäästöt laskivat lähes 20 % edellisvuoteen verrattuna.
| Vuosi | Ominaispäästöt [kg CO₂/brm²] |
|---|---|
| 2014 | 42 |
| 2015 | 37.6 |
| 2016 | 34.1 |
| 2017 | 31.4 |
| 2018 | 18.2 |
| 2019 | 14.7 |
Työmatkustamisen päästöt
Green Office –ympäristöjärjestelmän mukaisesti Senaatti seuraa työmatkustamisesta aiheutuneita päästöjä. Henkilöstön työhön liittyvästä lentomatkustamisesta aiheutui matkanjärjestäjän laskennan mukaan noin 110 tonnia hiilidioksidipäästöjä, joka on noin 17 % edellisvuotta enemmän.
Henkilöstömme työhön liittyvien ajokilometrien aiheuttamat hiilidioksidipäästöt olivat yhteensä noin 303 tonnia eli noin 750 kg henkilöä kohden. Työhön liittyvien ajokilometrien aiheuttama kokonaispäästömäärä on noin 10 % vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Työsuhdeautojen CO₂ -päästöjen keskiarvo vuonna 2019 oli 127 g/km. Tämä alittaa työsuhdeautoille asettamamme CO₂ -päästörajan, joka on 150 g/km.
Kannustamme henkilöstöämme käyttämään Skype-pikaviestintäohjelmaa sekä videoneuvottelujärjestelmiä fyysisen matkustamisen sijaan.
Veden ominaiskulutus laski
Senaatti-kiinteistöjen tavoitteena on, ettei ylläpidetyn kiinteistökannan ominaisvedenkulutus nouse edellisen vuoden tasosta.
Vuonna 2019 ominaisvedenkulutus laski lähes 4 % vuoteen 2018 verrattuna ja kokonaisvedenkulutus oli alle 2 miljoonaa kuutiota (1,98). Kokonaisvedenkulutus työmailla oli 3 447 kuutiota.
Ratkaisuja vedenkulutuksen vähentämiseen mietitään jatkuvasti. Uudis- ja peruskorjauskohteissa panostetaan hankinnoissa vähän vettä kuluttaviin kalusteisiin.
| Vuosi | Veden ominaiskulutus [l/brm²] | Veden ominaiskulutuksen tavoite [l/brm²] |
|---|---|---|
| 2014 | 310.3 | 316 |
| 2015 | 311 | 310 |
| 2016 | 342.9 | 342.9 |
| 2017 | 339.5 | 342.9 |
| 2018 | 333.1 | 339.5 |
| 2019 | 321.4 | 333.1 |
Vuoden 2016 veden ominaiskulutuksen tason nousua selittää seitsemän vankilan siirtyminen osaksi Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämiä kohteita. Vedenkulutus vankiloissa on yleensä noin 2,5-kertainen Senaatin muiden kohteiden keskimääräiseen kulutukseen verrattuna.
