Siirry sisältöön

Investoinnit

kuvassa rakennuttajapäällikkö Merikasarmin rakennustyömaalla.

Valtioneuvoston kanslian Merikasarmin uudistus Helsingin Katajanokalla on edennyt työmaavaiheeseen.

 

Senaatti-kiinteistöt peruskorjaa ja uudistaa valtion toimitiloja asiakastarpeiden mukaisesti. Senaatin investoinnit ovat viime vuosina painottuneet vahvasti kiinteistöjen peruskorjauksiin ja työympäristöjen kehittämiseen. Investointeja ohjaavat valtion toimitilastrategian mukaiset tavoitteet.

Valtion linjausten mukaisesti uudisrakentamisen sijaan pyritään aina ensisijaisesti hyödyntämään olemassa olevaa rakennuskantaa. Mikäli valtiolla ei ole tarjota sopivaa tilaa, hyödynnetään myös yksityisten markkinoiden vapaita toimitiloja.

Senaatin investoinnit olivat 309,1 milj. euroa.

Investoinnit jakautuivat:

  • perusparannukset ja -korjaukset 181,3 milj. euroa
  • uudisrakennukset 69,8 milj. euroa
  • rahastosuoritukset kiinteistöosakeyhtiöille 4,5 milj. euroa
  • käyttöomaisuuden ostot 20,5 milj. euroa

Lisäksi investointeihin sisältyy 3,0 milj. euroa Maakuntien tilakeskus Oy:n ja 30,0 milj. euroa Senaatin Asema-alueet Oy:n pääomitusta. Investointikehykseen laskettavien investointien määrä oli 294,2 milj. euroa. Tähän kuuluvat em. investointierät, mutta ei niihin sisältyvät maankäyttömaksut ja varainsiirtoverot.

Investoinnit ja liikevaihto 2015-2019 [milj. euroa]
Vuosi Liikevaihto Investoinnit
2015 622 268
2016 599 258
2017 621 238
2018 638 240
2019 647 309

Vuoden 2019 aikana valmistuneet suurimmat rakennushankkeet olivat:

  • Kaaritalon laboratoriomuutokset, Helsinki (10 M€)
  • Säkylän kasarmi peruskorjaus, Säkylä (9 M€)
  • Karjalan prikaatin sotilaskodin peruskorjaus, Kouvola (7,35 M€)
  • Turun poliisitalon tilamuutoshanke, Turku (7 M€) ja
  • Kansallisarkiston julkisivukorjauksen, Helsinki (6 M€).

Suurimmat työmaavaiheeseen edennet hankkeet vuonna 2019 olivat Valtioneuvoston kanslian Merikasarmin peruskorjaus, THL:n oikeuslääketieteen uudisrakennus ja Suomalais-venäläisen koulun puurakenteinen uudisrakennus. Kaikkia edellä mainittuja hankkeita toteutetaan allianssimallilla. THL:n ja Suomalais-venäläisen koulun uudisrakennukset perustuvat suunnittelukilpailujen tuloksiin.

Uusinvestoinnit ja peruskorjaukset ja -parannukset (milj. euroa)
Vuosi Peruskorjaukset ja -parannukset Uudisrakennusinvestoinnit Tytäryhtiöiden pääomitus *
2015 177 91
2016 154 104
2017 175 62
2018 144 96
2019 186 90 33
Investointimenojen kehitys 2015-2019 [milj. euroa]
Vuosi milj. euroa
2015 268
2016 258
2017 238
2018 240
2019 309
Investointien jakautuminen toimialoittain 31.12.2019 (milj. euroa)
Toimiala Kiinteistöomaisuus
Puolustus ja turvallisuus 123
Ministeriöt ja erityiskiinteistöt 85
Toimistot 71

Toimialoista entinten investoi puolustus- ja turvailisuus yhteensä 123 milj. euroa, mikä oli 53 % toimialan liikevaihdosta. Ministeriöt ja  erityiskiinteistöjen investoinnit olivat 85 milj. euroa, mikä oli 42 % toimialan liikevaihdosta. Toimistot-toimialan investoinnit olivat 71 milj. euroa, mikä oli 34 % liikevaihdosta.

Investointien jakautuminen alueittain 31.12.2019 (milj. euroa)
Alue Investoinnit
Etelä-Suomi 144
Länsi-Suomi 59
Itä-Suomi 44
Pohjois-Suomi 32

Eniten investointeja 144 milj. euroa tehtiin Etelä-Suomen alueella, jossa myös suurin osa Senaatin hallinnoimista kiinteistöistä sijaitsee. Länsi-Suomen alueella investoinnit olivat 59 milj. euroa, Itä-Suomen alueella 44 milj. euroa ja Pohjois-Suomen alueella 32 milj. euroa.

Digitaalisuuteen ja ympäristövastuuseen liittyvät tavoitteet

Investointirahojen käytön seuraamiseksi ja tulevien vuosien rahoitustarpeen arvioimiseksi Senaatti on laatinut strategisen investointisuunnitelman hankkeittain neljäksi vuodeksi eteenpäin.

Talouden näkökulmasta vuoden 2019 yhtenä keskeisenä tavoitteena oli eduskunnan osoittaman investointivaltuuden optimaalinen käyttö. Tähän liittyen otettiin käyttöön investointien johtamiseen kehitetty toiminnanohjaussovellus Rakha.  Sovelluksen ansiosta rakennushankkeeseen liittyvä tieto on saatavilla keskitetysti yhdestä paikasta saman alustan kautta. Tavoitteena on laadukkaampi ja ajantasaisempi tieto ja sitä kautta tehokkaampi investointivaltuuden hallinta. Järjestelmää kehitetään edelleen käytöstä saadun palautteen lähtökohdista.

Hiilijalanjälkilaskentaa pilotoitiin

Investointeihin liittyvää ympäristövastuuta edistettiin hiilijalanjälkilaskennan pilotoinneilla, kahdella tilamuutoshankkeen kiertotalouspilotilla, kahdella purkukartoitusmenettelyn kokeilulla ja proaktiivisella aurinkoenergiaohjelmalla.

Näitä aloitteita laajennetaan vuonna 2020, jolloin hiilijalanjälkilaskenta tulee pakolliseksi kaikissa uudishankkeissa, purkumateriaalien kierrätysasteen nostamiselle laaditaan tavoitteet ja hankkeiden kiertotaloudelle laaditaan ohjeet.

Lue tarkemmin Senaatin hiilijalanjälkilaskennan pilotista.

Rakennuttamisen kotouttaminen

Vuoden 2020 tavoitteena on Senaatin rakennuttamisen resurssin kasvattaminen sekä suorin rekrytoinnein että trainee-ohjelmalla.