Siirry sisältöön

Asemanseuduilta vauhtia kestävään kaupunkikehitykseen

Miksi asemanseutuja tulisi kehittää? Miten niiden kehittämisestä hyötyvät niin kunta kuin kuntalaiset? Ja miten Senaatin Asema-alueet Oy voi toimia asema-alueiden kestävän kehittämisen kumppanina?

Asemanseudut vetovoimaisina, hyvinvointia tuottavina kestävän kehityksen alustoina

Viime vuosina asemanseuduista käyty keskustelu on kiihtynyt, ja niiden potentiaali osana ratkaisua kuntien moniin haasteisiin on nähty entistä selkeämmin. Tähän on monta syytä. Asemanseutujen rooli ja merkitys ovat muuttuneet vuosien varrella: moni ratapiha on jäänyt vähälle käytölle logistiikan siirtyessä yhä enemmän kumipyörille. Samalla kaupungistuminen on vain kiihtynyt ja asemien rooli ihmisten arjen keskeisinä solmukohtina on korostunut entisestään työssäkäyntialueiden laajetessa [1]. Monet asemanseudut ovat kuitenkin jääneet muun kaupungin, ja maailman, kehityksestä jälkeen, vaikka asemanseutujen rooli ja sijainti tarjoavat oivat edellytykset kehittää kaupunkia kestävästi.

Asemanseuduilla on potentiaalia olla paljon muutakin kuin logistiikan hermokeskuksia ja pakollisia pysähdyspaikkoja: ne voivat toimia vetovoimaisina, hyvinvointia tuottavina kestävän kehityksen alustoina, joiden hyödyt säteilevät laajalle.

6 hyvää syytä panostaa asemanseutujen kehittämiseen

Näytä kautta piilota teksti aiheesta 1. Ensivaikutelmalla on väliä. Asemanseudut ovat ensikosketus kaupunkiin.
Näytä kautta piilota teksti aiheesta 2. Asemanseudut ovat luontainen alusta luoda uusia mahdollisuuksia liikkua ympäristöystävällisesti sekä muuttaa liikkumistottumuksia
Näytä kautta piilota teksti aiheesta 3. Asemanseudut ovat tuhannen taalan paikkoja luoda monipuolista, monitoimintoista, tiivistä ja kaupunkimaista ympäristöä
Näytä kautta piilota teksti aiheesta 4. Asemanseudut ovat paikkoja kohtaamisille. Siellä liikkuvat asukkaat, vierailijat, työntekijät ja yrittäjät ja asiakkaat
Näytä kautta piilota teksti aiheesta 5. Asemanseuduille rakentaminen on kestävää ympäristön ja resurssien käytön näkökulmasta
Näytä kautta piilota teksti aiheesta 6. Asemanseudut yhdistävät kaupunginosia

Senaatin Asema-alueet Oy kumppanina asemaseutujen kehittämisessä

Senaatin Asema-alueet Oy toimii kaupunkien ja kuntien kestävän kaupunkikehityksen kumppanina asemanseuduilla. Meidän tehtävämme on kehittää omistamiamme maita asemanseuduilla. Pääasiassa kehittäminen tapahtuu kaavallisen kehittämisen keinoin. Yhteistyö ja kumppanuus ovat toimintamme ydintä.

Asemanseutujen kehittämisessä toimijajoukko on laaja ja heidän intressinsä usein risteäviä. Erityisen haastavaa on se, että maanomistus asema-alueilla on tyypillisesti hajautunutta ja eri osapuolilla on erilaisia käsityksiä kehittämisen tavoitteista ja aikatauluista. On tärkeää ottaa kaikki toimijat mukaan kehittämiseen heti prosessin alussa.

Senaatin Asema-alueet Oy:llä on laaja käytännön tuoma kokemus suunnittelu- ja kehittämisprosessista sekä yhteisen tahtotilan muodostamisesta. Voimme auttaa yhteistyöprosessien läpiviennissä, niin että kaikki toimijat ovat sitoutuneita kehitykseen.

Kuten kaupunkikehittämiskohteet yleensä, myös asemanseudut ovat kaikki omanlaisiaan. Uniikit lähtökohdat tuovat omat haasteensa kehittämiseen, mutta Senaatin Asema-alueiden aiemmista projekteista jalostetut opit ja prosessit tarjoavat erinomaiset lähtökohdat kehittämiselle. Meillä on käytettävissämme koko Senaatti-kiinteistöjen asiantuntemus. Onnistuneen asemanseutujen kehittämisen tuomat hyödyt eivät rajaudu ainoastaan niiden välittömään ympäristöön, vaan ne voivat leviävät koko ympäröivään alueeseen.

Lähdeluettelo

  1. Hynynen, A. & Kolehmainen, J. (2016). Asemanseudut ja osaamisvetoisen kaupunkikehittämisen kolmas aalto. Yhdyskuntasuunnittelu 2016:4 vol 54
  2. Steer Davies Glease. (2011). The Value of Station Investment Research on Regenerative Impacts.
  3. Meriläinen, A & Kunnas, J. (2014). Kehittämismallit ja -keinot rautatieasemien ja asema-alueiden palvelujen ja ympäristön parantamiseksi. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 8/2014
  4. Liikenne- ja viestintäministeriö. (2015) Pää pilvissä, jalat maas – Uuden liikennepolitiikan klubin futuriikki. https://www.lvm.fi/-/paa-pilvissa-jalat-maas-748714
  5. Muessig, A. (2020). 5 Key points to seeding mobility culture change. Blogpost in gehlpeople.com. https://gehlpeople.com/blog/5-key-points-to-seeding-mobility-culture-change/
  6. Strandell, A. (2017). Asukasbarometri 2016 – Kysely kaupunkimaisista asuinympäristöistä. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 1/2017.
  7. Tervo, H. (2016). Do People Follow Jobs of Do Jobs Follow People?: The Case of Finland in an International Context. Journal of Regional Analysis and Policy 46:1, 95–109.
  8. Ristimäki, M., Tiitu, M., Helminen, V., Nieminen, H., Rosengren, K., Vihanninjoki, V., Rehunen, A., Strandell, A., Kotilainen, A., Kosonen, L., Kalenoja, H., Nieminen, J., Niskanen, S. & Söderström, P. (2017). Yhdyskuntarakenteen tulevaisuus kaupunkiseuduilla – Kaupunkikudokset ja vyöhykkeet. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 4/2017.
  9. Rehunen, A., Strandell, A., Tiitu, M., Nissinen A. & Helminen, V. (2019). Yhdyskuntarakenne luo edellytykset kestävälle liikkumiselle ja päästövähennyksille. Talous ja yhteiskunta 1/2019.
  10. Kuitunen, S. (2019) Olisiko jo sosiaalisesti kestävien kaupunkien aika? – Selvitys sosiaalisen kestävyyden käsitteestä, tulkinnoista ja määrittelystä kaupunkien kehittämisessä. Kuntoutussäätiön työselosteita 60/2019.
  11. Ympäristöministeriö. (2015). Ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus – Näkökulmia kuntakaavoitukseen. Suomen ympäristö 3/2015. Ympäristöministeriö.
  12. Hirvola, A. (2016). Turvallinen kaupunki – näkökohtia rakennetun ympäristön suunnitteluun ja toteutukseen. Suomen ympäristö 4/2016. Ympäristöministeriö