![\"Ty\u00f6ntekij\u00e4](\"https:\/\/www.senaatti.fi\/app_ykv_archive\/uploads\/sites\/10\/2021\/03\/Energia.jpg\")
<\/p>\n<\/p>\n
Osana pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 yhteiskuntavastuuty\u00f6t\u00e4 olemme v\u00e4hent\u00e4neet yll\u00e4pit\u00e4miemme kiinteist\u00f6jen hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti muun muassa panostamalla energiatehokkuuteen, kasvattamalla uusiutuvan energian osuutta kokonaisenergiankulutuksessa ja parantamalla tilatehokkuutta. Vuonna 2020 Senaatin kokonaisp\u00e4\u00e4st\u00f6t v\u00e4heniv\u00e4t noin 20 % edellisvuoteen verrattuna.<\/p>\n
Pitk\u00e4n aikav\u00e4lin tavoitteenamme on hiilineutraalisuus valtion omistamissa kiinteist\u00f6iss\u00e4 vuodesta 2035 alkaen. Vuoden 2021 aikana julkaisemme hiilineutraalisuustiekartan, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 yksityiskohtaisia toimenpiteit\u00e4 asetetun hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseksi.<\/p>\n
Senaatissa yll\u00e4pidettyjen kiinteist\u00f6jen sek\u00e4 ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6jen kokonaisenergiankulutusta seurataan s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti ja l\u00e4ht\u00f6kohtaisena tavoitteena on parantaa energiatehokuutta vuosittain. J\u00e4rjestelm\u00e4llinen ja aktiivinen energiatehokkuusty\u00f6 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 my\u00f6s toiminnasta syntyvi\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Yll\u00e4pidett\u00e4vien kohteiden energian ominaiskulutus on laskenut kaikkiaan 1,6 % viimeisen 5 vuoden aikana.<\/p>\n
Senaatin vuoden 2020 merkitt\u00e4vimm\u00e4t energiatoimenpiteet sis\u00e4lsiv\u00e4t aurinkos\u00e4hk\u00f6ohjelman toteuttamista, uusien ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6jen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoja, tilojen k\u00e4ytt\u00f6asteen parantamista, tiloista luopumisia, yll\u00e4pidon ja rakennusautomaation optimointia ja \u00f6ljyl\u00e4mmityksen v\u00e4hent\u00e4mist\u00e4. Lis\u00e4ksi tehostimme aktiivisesti energiank\u00e4ytt\u00f6\u00e4 yll\u00e4pidon, seurannan, valvonnan, sopimusmallien ja ohjeistusten avulla.<\/p>\n
Energias\u00e4\u00e4st\u00f6 on tavoitteena my\u00f6s kiinteist\u00f6nhoidon palkkio- ja sanktiosopimuksissa.<\/p>\n
Aurinkos\u00e4hk\u00f6ohjelmamme mukaisesti aurinkos\u00e4hk\u00f6paneeleita on asennettu 16 rakennuksen katoille eri puolille Suomea. Voimalat tuottavat vuodessa yhteens\u00e4 noin 600 MWh s\u00e4hk\u00f6energiaa, joka v\u00e4hent\u00e4\u00e4 saman verran kohteille ostettavaa s\u00e4hk\u00f6\u00e4.<\/p>\n
Osana energiajohtamistaan Senaatti on sitoutunut toimitilakiinteist\u00f6jen energiatehokkuussopimukseen (TETS) kaudelle 2017-2025 ja sitoutunut v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n 7,5 % vuoden 2016 energiankulutuksesta.<\/p>\n
Sopimuskauden energias\u00e4\u00e4st\u00f6n v\u00e4litavoite vuodelle 2020 on yhteens\u00e4 16 800 MWh ja vuodelle 2025 yhteens\u00e4 31 500 MWh. TETS-raportointi tehd\u00e4\u00e4n kev\u00e4isin, joten vuoden 2020 tulokset ovat viel\u00e4 tarkastelun alla. Vuonna (2019) raportoitiin noin 90 energiatehokkuustoimenpidett\u00e4, joista saatu energians\u00e4\u00e4st\u00f6 oli yhteens\u00e4 4234 MWh (5079 MWh vuonna 2018).<\/p>\n
Senaatti-kiinteist\u00f6jen kokonaisenergiankulutus laski viime vuoteen n\u00e4hden 10,7 %. Kokonaisenergiankulutuksessa on huomioitu Senaatin yll\u00e4pit\u00e4mien kohteiden lis\u00e4ksi p\u00e4\u00e4omavuokrakohteiden sek\u00e4 Senaatin rakennuttamien kohteiden ty\u00f6maiden energiankulutus. Vuodesta 2020 alkaen Senaatin yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4t kohteet sis\u00e4lsiv\u00e4t my\u00f6s Rikosseuraamuslaitoksen. Rajavartiolaitos on siirtynyt Senaatin yll\u00e4pit\u00e4miin kohteisiin jo aiemmin (2019).<\/p>\n
Kokonaisenergiankulutukseen vaikuttavat energiatehokkuuden ja s\u00e4\u00e4olosuhteiden lis\u00e4ksi muun muassa kiinteist\u00f6kannassa tapahtuvat muutokset, tilatehokkuuden parantuminen sek\u00e4 muutokset rakentamisen volyymissa.<\/p>\n
Senaatti-kiinteist\u00f6jen suora energiankulutus (Scope 1) muodostuu aluel\u00e4mp\u00f6laitosten l\u00e4mm\u00f6ntuotannosta, joka vuonna 2020 tuotettiin \u00f6ljyll\u00e4, maakaasulla ja puupelleteill\u00e4. Ep\u00e4suora energiankulutus (Scope 2 ja 3) koostuu ostetusta s\u00e4hk\u00f6st\u00e4 sek\u00e4 kaukol\u00e4mm\u00f6st\u00e4 ja -kylm\u00e4st\u00e4, sek\u00e4 p\u00e4\u00e4omavuokrakohteiden aluel\u00e4mm\u00f6st\u00e4 ja rakentamisen energiankulutuksesta. Vuonna 2020 Senaatti-kiinteist\u00f6jen suora energiankulutus pysyi edellisvuoden tasolla ollen 27 GWh. Senaatti-kiinteist\u00f6jen ep\u00e4suora energiakulutus oli suuruudeltaan 1\u00a0158 GWh vuonna 2020, mik\u00e4 on 10 % edellisvuotta v\u00e4hemm\u00e4n (1 292 GWh vuonna 2019). Energiankulutustietoja voi tarkastella tarkemmin oheisesta kuvaajasta ja taulukosta.<\/p>\n
Vuonna 2020 kaukokylm\u00e4\u00e4 k\u00e4ytettiin Senaatin yll\u00e4pit\u00e4miss\u00e4 kohteissa hieman edelt\u00e4v\u00e4\u00e4 vuotta enemm\u00e4n: yhteens\u00e4 9\u00a0429 MWh (8 009 MWh vuonna 2019). Kaukokylm\u00e4n aiheuttamat p\u00e4\u00e4st\u00f6t kuitenkin laskivat 75 % edellisvuoteen verrattuna kaukol\u00e4mm\u00f6n p\u00e4\u00e4st\u00f6kertoimen (kts. p\u00e4\u00e4st\u00f6kertoimet-osio) p\u00e4ivitt\u00e4misen my\u00f6t\u00e4 (vuonna 2020: 11 kg CO2\/MWh; vuonna 2019: 51 kg CO2\/MWh).<\/p>\n
Valtion ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 suuri osa teki maaliskuusta asti koronan takia enemm\u00e4n et\u00e4t\u00f6it\u00e4 ja t\u00e4m\u00e4 ty\u00f6tapojen muutos n\u00e4kyi k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4s\u00e4hk\u00f6n kulutuksen v\u00e4henemisen\u00e4. Koronan levi\u00e4misen est\u00e4miseen liittyen ilmanvaihtoa on k\u00e4ytetty kaikissa kohteissa normaalisti, vaikka k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t olisivat olleet v\u00e4h\u00e4isempi\u00e4. V\u00e4hentynyt k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4s\u00e4hk\u00f6n kulutus lis\u00e4si l\u00e4mmityskaudella l\u00e4mmitystarvetta pienentyneen hukkal\u00e4mm\u00f6n osalta.<\/p>\n
Kokonaisenergian ominaiskulutus laski 2,5 %* vuonna 2020 ja oli yhteens\u00e4 206 kWh\/brm2 (212 kWh\/brm2 vuonna 2019). S\u00e4hk\u00f6n ominaiskulutus laski vuonna 2020 Senaatin yll\u00e4pit\u00e4miss\u00e4 kohteissa edelliseen vuoteen verrattuna 8,6 % ja oli 76 kWh\/brm2 ja l\u00e4mm\u00f6n ominaiskulutus nousi 1,6 %* (vuonna 2020: 130 kWh\/brm2, vuonna 2019: 128 kWh\/brm2). Muutoksia selitt\u00e4\u00e4 osin koronan takia hiljentyneiss\u00e4 toimistotiloissa v\u00e4hentynyt k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4s\u00e4hk\u00f6n kulutus.<\/p>\n
Kaikkien yll\u00e4pidettyjen kiinteist\u00f6jen lis\u00e4ksi seurataan kuukausittain p\u00e4\u00e4omavuokralaisten energiankulutusta. T\u00e4lle kiinteist\u00f6kannalle vuonna 2020 asetettu tavoite oli energiankulutuksen v\u00e4hent\u00e4minen prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2020 energiankulutus oli 438 833 MWh (457 840 MWh vuonna 2019), eli energiankulutus laski 4,2 %.<\/em><\/p>\n Vuoden 2019 lukua on korjattu takautuvasti: s\u00e4\u00e4korjattu l\u00e4mm\u00f6n kulutus on huomioitu mitatun l\u00e4mm\u00f6nkulutuksen sijasta laskennassa. Vuonna 2020 normeerattu l\u00e4mm\u00f6n ominaiskulutus oli 130,1 kWh\/brm2, kun vuonna 2019 normeerattu l\u00e4mm\u00f6n ominaiskulutus oli 128,1 kWh\/brm2<\/p>\n Osana hiilineutraalisuusty\u00f6t\u00e4\u00e4n Senaatti on siirtynyt k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n yh\u00e4 enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin uusiutuvista energianl\u00e4hteist\u00e4 per\u00e4isin olevaa energiaa.<\/p>\n Vuonna 2020 Senaatti hankki kiinteist\u00f6ihins\u00e4 100 % uusiutuvista energianl\u00e4hteist\u00e4 per\u00e4isin olevaa s\u00e4hk\u00f6\u00e4. Lis\u00e4ksi Senaatti hankki hiilineutraalia kaukol\u00e4mp\u00f6\u00e4 p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla, Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4 ja Vaasassa. P\u00e4\u00e4st\u00f6tt\u00f6m\u00e4n kaukol\u00e4mm\u00f6n hankintaa selvitettiin ja vuoden 2021 alusta Senaatti ostaa hiilineutraalia kaukol\u00e4mp\u00f6\u00e4 kaikilta kaukol\u00e4mp\u00f6yhti\u00f6lt\u00e4, joilta sit\u00e4 on saatavilla.<\/p>\n Uusiutuvan energian laajempi hankinta on vaikuttanut merkitt\u00e4v\u00e4sti Senaatin kokonaisp\u00e4\u00e4st\u00f6ihin ja raportointivuoden aikana saavutettiin edellisvuoteen verrattaessa 19,7 % p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennys.<\/p>\n <\/p>\n Senaatti-kiinteist\u00f6jen yll\u00e4pit\u00e4mien kohteiden ominaishiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t eli p\u00e4\u00e4st\u00f6intensiteetti laski vuonna 2020 (12,1 kg\/brm2) verrattuna edelt\u00e4v\u00e4\u00e4n vuoteen (14,7 kg\/brm2). Laskennassa otettiin huomioon sek\u00e4 Senaatti-kiinteist\u00f6jen yll\u00e4pit\u00e4mien kohteiden suorat p\u00e4\u00e4st\u00f6t (Scope 1) tarkoittaen aluel\u00e4mp\u00f6laitosten p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ett\u00e4 ep\u00e4suorat p\u00e4\u00e4st\u00f6t (Scope 2) kattaen ostetun kaukokylm\u00e4n, kaukol\u00e4mm\u00f6n ja ostetun s\u00e4hk\u00f6n aiheuttamat p\u00e4\u00e4st\u00f6t.<\/p>\n Senaatin henkil\u00f6st\u00f6 on koko pandemian ajan tehnyt t\u00f6it\u00e4 monipaikkaisesti muualla kuin konttorilla. Fyysisen matkustamisen sijaan palaverit, tapaamiset ja seminaarit on j\u00e4rjestetty p\u00e4\u00e4asiassa digitaalisia ty\u00f6kaluja hy\u00f6dynt\u00e4en.<\/p>\n Green Office -ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4n mukaisesti Senaatti seuraa ty\u00f6matkustamisesta aiheutuneita p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Ty\u00f6matkustamiseen liittyv\u00e4t p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennykset ovat normaalitilanteeseen verrattuna korkeammat poikkeustilanteen ja laajamittaisen et\u00e4t\u00f6ihin siirtymisen takia. Senaatin matkustamisen kokonaisp\u00e4\u00e4st\u00f6t v\u00e4heniv\u00e4t vuoteen 2019 verrattuna 53 % ja olivat kokonaisuudessaan 196 t CO2 (422 t CO2 vuonna 2019). Vuonna 2020 henkil\u00f6st\u00f6n ty\u00f6h\u00f6n liittyv\u00e4st\u00e4 lentomatkustamisesta aiheutui matkanj\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n laskennan mukaan noin 23 tonnia hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, joka on noin 78 % edellisvuotta v\u00e4hemm\u00e4n (110 t CO2 vuonna 2019).<\/p>\n Henkil\u00f6st\u00f6mme ty\u00f6h\u00f6n liittyvien ajokilometrien aiheuttamat hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t olivat yhteens\u00e4 noin 173 tonnia eli noin 388 kg henkil\u00f6\u00e4 kohden. Ty\u00f6h\u00f6n liittyvien ajokilometrien aiheuttama kokonaisp\u00e4\u00e4st\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4 on noin 43 % v\u00e4hemm\u00e4n kuin edellisen\u00e4 vuonna (303 t CO2 eli noin 750 kg henkil\u00f6\u00e4 kohden vuonna 2019).<\/p>\n Ty\u00f6suhdeautojen CO\u2082 -p\u00e4\u00e4st\u00f6jen keskiarvo vuonna 2020 oli 130 g\/km. T\u00e4m\u00e4 alittaa ty\u00f6suhdeautoille asettamamme CO\u2082 -p\u00e4\u00e4st\u00f6rajan, joka on 150 g\/km.<\/p>\n Laskennan l\u00e4ht\u00f6aineistona k\u00e4ytettiin Senaatin toimittamaa kiinteist\u00f6raja-aineistoa ja Luken Monil\u00e4hteisen valtakunnan metsien inventointiaineistoa (MVMI). Senaatin kiinteist\u00f6jen pinta-ala on t\u00e4m\u00e4n aineiston perusteella 16700 hehtaaria, josta 73 % on MVMI aineiston mukaan mets\u00e4talousmaata.<\/p>\n Hiilivarasto tarkoittaa biomassaan sitoutunutta hiilim\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 hankkeessa hiilivarasto rajattiin kattamaan puuston biomassan hiilivarasto. Puuston biomassaan kuuluvat runko, oksat, lehdet ja neulaset, kanto ja juuret.<\/p>\n Senaatin yhteenlaskettu hiilivarasto on 430 000 tonnia hiilt\u00e4 eli 35 tonnia hiilt\u00e4 laskettuna hehtaaria mets\u00e4talousmaata kohden.<\/p>\n Hiilinielu on hiilivarasto, joka kasvaa. Puusto sitoo ilmasta hiilidioksidia kasvaessaan, mik\u00e4 kasvattaa sen hiilivarastoa. Mik\u00e4li varasto pienenee ajan kuluessa, sit\u00e4 kutsutaan hiilen tai hiilidioksidin l\u00e4hteeksi. Puuston hiilivarastoa voivat pienent\u00e4\u00e4 hakkuut, mets\u00e4tuhot tai luontainen kuoleminen. T\u00e4t\u00e4 hanketta suunniteltaessa ei tiedetty osoittautuvatko Senaatin mets\u00e4t nieluiksi vai l\u00e4hteiksi.<\/p>\n Tarkastelun perustella voitiin todeta, ett\u00e4 Senaatin kiinteist\u00f6jen puustonhiilivarasto on l\u00e4hell\u00e4 tasapainotilaa ja toimii pienen\u00e4 hiilinieluna. Hiilinielu on 6 000 tonnia eli 0,5 tonnia CO2ekv ha\/vuodessa.<\/p>\n Mets\u00e4varannon hiilivaraston ja hiilinielun kartoittamisen j\u00e4lkeen mets\u00e4varannolle voidaan asettaa hiilisidontatavoite. Senaatti tavoitteena on tehd\u00e4 jatkotarkastelu siit\u00e4, millaisilla mets\u00e4nhoidontoimenpiteill\u00e4 voidaan vaikuttaa puuston hiilivarastoon ja hiilinielun kasvattamiseen. Tarkastelua on mahdollista my\u00f6s laajentaa ottamalla mukaan maaper\u00e4n orgaaniseen aineeseen sitoutunut hiili, jolloin voidaan puhua mets\u00e4n kokonaishiilivarastosta.<\/p>\n Tarkastelua on mahdollista my\u00f6s laajentaa ottamalla mukaan maaper\u00e4n orgaaniseen aineeseen sitoutunut hiili, jolloin voidaan puhua mets\u00e4n kokonaishiilivarastosta.<\/p>\n Senaatti-kiinteist\u00f6jen tavoitteena on, ettei yll\u00e4pidetyn kiinteist\u00f6kannan ominaisvedenkulutus nouse edellisen vuoden tasosta.<\/p>\n Vuonna 2020 ominaisvedenkulutus laski 8,5 % vuoteen 2019 verrattuna ja kokonaisvedenkulutus oli siten alle 1,7 miljoonaa kuutiota. Kokonaisvedenkulutuksen laskun taustalla n\u00e4kyi koronapandemian aiheuttama poikkeusvuosi: esimerkiksi yleistynyt et\u00e4ty\u00f6 johti k\u00e4ytt\u00f6veden laskuun. Kokonaisvedenkulutus ty\u00f6mailla kasvoi 101 % edelt\u00e4v\u00e4\u00e4n vuoteen n\u00e4hden ja oli 6\u00a0926 kuutiota (3\u00a0447 m3 vuonna 2019).<\/p>\n Ratkaisuja vedenkulutuksen v\u00e4hent\u00e4miseen mietit\u00e4\u00e4n jatkuvasti. Uudis- ja peruskorjauskohteissa panostetaan hankinnoissa v\u00e4h\u00e4n vett\u00e4 kuluttaviin kalusteisiin.<\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Osana pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 yhteiskuntavastuuty\u00f6t\u00e4 olemme v\u00e4hent\u00e4neet yll\u00e4pit\u00e4miemme kiinteist\u00f6jen hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti muun muassa panostamalla energiatehokkuuteen, kasvattamalla uusiutuvan energian osuutta kokonaisenergiankulutuksessa ja parantamalla tilatehokkuutta. Vuonna 2020 Senaatin kokonaisp\u00e4\u00e4st\u00f6t v\u00e4heniv\u00e4t noin 20 % edellisvuoteen verrattuna. Pitk\u00e4n aikav\u00e4lin tavoitteenamme on hiilineutraalisuus valtion omistamissa kiinteist\u00f6iss\u00e4 vuodesta 2035 alkaen. Vuoden 2021 aikana julkaisemme hiilineutraalisuustiekartan, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 yksityiskohtaisia toimenpiteit\u00e4 asetetun hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseksi. Tavoitteena […]<\/p>\n","protected":false},"author":11,"featured_media":0,"parent":81,"menu_order":1,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-83","page","type-page","status-publish","hentry","senaatti_tsdg-ilmastotekoja","senaatti_tsdg-puhdas-vesi-ja-sanitaatio","senaatti_tsdg-edullista-ja-puhdasta-energiaa","senaatti_tsdg-kestavaa-teollisuutta-innovaatioita-ja-infrastruktuureja"],"acf":[],"yoast_head":"\nUusiutuva energia<\/h2>\n
Senaatti-kiinteist\u00f6jen hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t vuosina 2015-2020<\/h2><\/span>
<\/div><\/div>
\nSenaatin suorat hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t (scope 1) olivat vuonna 2020 yhteens\u00e4 2610 t CO2 kattaen vajaat 3 % kaikista p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4. Noin puolet kaikista p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 aiheutui Senaatin yll\u00e4pit\u00e4mien kohteiden ostoenergian tuotannosta (scope 2) ollen suuruudeltaan 44\u00a0668 t CO2. Loput 47% (42\u00a0429 t CO2) p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 olivat per\u00e4isin muista ep\u00e4suorista l\u00e4hteist\u00e4 (scope 3), sis\u00e4lt\u00e4en p\u00e4\u00e4omavuokrakohteisiin ostetun energian tuotannosta aiheutuvat p\u00e4\u00e4st\u00f6t, rakentamisen p\u00e4\u00e4st\u00f6t ja ty\u00f6matkustamisen p\u00e4\u00e4st\u00f6t.
\nSenaatti-kiinteist\u00f6n hiiliodioksiidip\u00e4\u00e4st\u00f6t (89 707 tCO2)<\/h2><\/span>
<\/div><\/div>\nSenaatti-kiinteist\u00f6jen yll\u00e4pit\u00e4mien kohteiden ominaishiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t 2015-2020<\/h2><\/span>
<\/div><\/div>\nTy\u00f6matkustamisen p\u00e4\u00e4st\u00f6t<\/h2>\n
Senaatin maiden puuston hiilivarasto ja hiilinielu<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/www.senaatti.fi\/app_ykv_archive\/uploads\/sites\/10\/2019\/03\/luonto09.jpg\")
Luonnonvarakeskus (Luke) laati Senaatin toimeksiannosta laskelman Senaatin hallinnassa olevien mets\u00e4alueiden puuston hiilivaraston ja hiilinielun osuudesta.<\/p>\nVeden ominaiskulutus laski<\/h2>\n
Senaatti-kiinteist\u00f6jen yll\u00e4pit\u00e4mien kohteiden veden ominaiskulutus 2015-2020<\/h2><\/span>
<\/div><\/div>
\nVuonna 2020 ominaisvedenkulutus laski ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa vuotta 2015 matalammalle tasolle, vaikka Rikosseuraamuslaitoksen (RISE) ja Rajavartiolaitoksen (RVL) kiinteist\u00f6t ovat siirtyneet osaksi Senaatin yll\u00e4pit\u00e4mi\u00e4 kohteita. Vedenkulutus vankiloissa oli vuonna 2020 l\u00e4hes 4-kertainen Senaatin muiden kohteiden keskim\u00e4\u00e4r\u00e4iseen kulutukseen verrattuna, mik\u00e4 johtuu p\u00e4\u00e4osin koronan aiheuttamasta poikkeusvuodesta.<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/www.senaatti.fi\/app_ykv_archive\/uploads\/sites\/10\/2021\/03\/Seuraava-iso-ilmastoaskel-otetaan-yhteiskytttiloissa-scaled-e1617705192676-1024x461.jpg\")
Hallituksen tavoitteena on saada Suomi hiilineutraaliksi vuoteen 2035 menness\u00e4. Senaatin vastuulla on valtion toimitilojen p\u00e4\u00e4st\u00f6tt\u00f6myys, ja tilojen toimijat vastaavat puolestaan oman toimintansa p\u00e4\u00e4st\u00f6tt\u00f6myydest\u00e4.
Valtion visiona on my\u00f6s p\u00e4\u00e4st\u00f6t\u00f6n ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4, joten toimistojen lis\u00e4ksi huomiota kiinnitet\u00e4\u00e4n nyt my\u00f6s et\u00e4ty\u00f6n ja monipaikkaisen ty\u00f6n ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksiin.
\u201dT\u00e4rkeimpi\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4k\u00f6kulmia et\u00e4t\u00f6iss\u00e4 ovat energia, ruoka sek\u00e4 j\u00e4tteiden lajittelu ja kierr\u00e4tys. Kotikonttorilla suurimpia positiivisia ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksia saa aikaan valitsemalla s\u00e4hk\u00f6sopimukseen vihre\u00e4n s\u00e4hk\u00f6n sek\u00e4 siirtym\u00e4ll\u00e4 kasvispainotteisempaan ruokavalioon\u201d, WWF Suomen asiakkuusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Helka Julkunen<\/strong> neuvoo.
Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/figcaption><\/figure>\n