Jokioisten kartano

Myynnillä luodaan uusia mahdollisuuksia alueen kehittymiselle.

“Jokioisten vanhan kartanon alue on kulttuurihistoriallisesti erittäin merkkittävä alue ja on tärkeää, että nyt tyhjillään oleville rakennuksille saadaan uutta käyttöä. Tutkimme myynnin valmistelun yhteydessä alueen myyntiä niin yhtenä kokonaisuutena kuin erillisinä pienempiä alueina.”

Sirpa Rouhiainen
Myyntipäällikkö
Senaatti-kiinteistöt

Jokioisten kartanon alueiden myynnin valmistelu

Eduskunta myönsi vuoden 2019 viimeisen lisätalousarvioselvityksen yhteydessä Senaatti-kiinteistölle myyntiluvan Jokioisten kartanolle, sen alueella oleville rakennuksille ja 186 hehtaarin maa-alueille. Alueet rakennuksineen on suojeltu ja niiden myyntiä yhtenä tai pienempinä kokonaisuuksina tutkitaan myynnin valmistelun yhteydessä.

Vuodesta kahteen kestävän myynnin valmistelun aikana tehdään muun muassa vesi-, viemäri-, sähkö- ja lämpöverkostojen selvityksiä sekä rakennusten kuntoarvioita. Tämän lisäksi myytävällä alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa ja valmistelut rakennetun keskusta-alueen asemakaavoitusta varten on aloitettu yhteistyössä Jokioisten kunnan kanssa. Ensimmäisessä myyntivaiheessa tullaan keskittymään rakennettujen alueiden myyntiin ja rakentamattomat peltoalueet myydään tämän jälkeen. Tällä hetkellä Jokioisten kartanon mailla toimii Luonnonvarakeskus Luke, jolle jää peltoalueita tutkimustoimintaa varten Jokioisten ja Ypäjän alueille.

Luken tilantarpeet ovat vuosienvarrella muuttuneet ja toimintoja on keskitetty Jokioisilla sijaitsevalle kampukselle. Jokioisten kartanon alueen rakennusten käyttö on vähentynyt ja rakennukset ovat jääneet tyhjilleen vaiheittain viimeisten vuosien aikana. Valtion kiinteistöstrategian mukaan valtiolle tarpeettomista kiinteistöistä luovutaan ja omistukseen sidotut pääomat vapautetaan yhteiskunnan muihin tarpeisiin. Kohteet myydään avoimella tarjouskilpailulla ja Senaatti-kiinteistöt tiedottaa myynnin aloituksesta erikseen.

Kartanolla ainutlaatuinen historia

Jokioisten tilan historiaa on kirjattu jo 1500-luvulta lähtien. Tilasta muodostettiin säteri 1618. Omistukset vaihtuivat ja hajosivat useisiin käsiin kunnes se jälleen yhdistettiin 1764 ja maaherra Ernst Gustaf von Willebrand lunasti 1791 koko jättiläismäisen säteritilan itselleen.

Tilalla on ollut pienimuotoista teollisuustoimintaa jo 1600-luvulta asti, jolloin se palveli pääasiassa tilan omia tarpeita. Maaherra von Willebrand aloitti Jokioisissa ajan oloissa laajamittaisen tekstiili- ja rautateollisuuden.

Maaherra von Willebrand oli Jokioisten kartanon isännistä ensimmäinen, joka osallistui henkilökohtaisesti maaomaisuutensa hoitamiseen. Hänen aikanaan tilalla oli rakennustoiminta poikkeuksellisen mittavaa: 18 vuoden aikana toteutettiin yhteensä 30 rakennusta. Päärakennuksen lisäksi rakennettiin väen asuntoja, maatalouden hyötyrakennuksia ja perustetun teollisuuden edellyttämiä rakennuksia kuten saha, mylly, verkatehdas ja rautaruukki. Maaherra von Willebrandin pyrkimykset maanviljelyksen ja sen rakennusten suhteen tähtäsivät kokeilevien ja tavanomaisesta poikkeavien ratkaisujen löytämiseen.

Valtio lunasti 1.8.1918 koko Jokiläänin. Kauppaan sisältyi päätilan lisäksi 15 sivukartanoa, 430 torppaa, 208 mäkitupa-aluetta, 32 sukuoikeustilaa ja 12 verorälssitilaa, kokonaispinta-alan ollessa 32 000 hehtaaria. Vuoteen 1922 mennessä järjestettyjen maanomistusten jälkeen valtion omistukseen jäi Jokioisten kartanossa 9000 hehtaaria.

Lisätietoja:

Kulttuuriympäristöselvityksen alueinventointi 2017

Jokioisten kartanon rakennushistoriaselvitys