Yhteiskäyttöisyys yleistyy – 5 havaintoa työn muutoksesta
Työn tekeminen ja tilojen käyttö valtiolla on isojen muutosten edessä. Samaan aikaan kun työn tekeminen muuttuu paikasta riippumattomaksi, yhä useampi kansalainen asioi digitaalisesti.
Kuinka paljon sijainnilla on väliä tulevaisuuden työnteossa valtiolla? Miten digitaalisuus ja toisaalta kansalaisten digitaidot vaikuttavat työntekoon? Senaatti-areenassa keskusteltiin työn ja fyysisten työpaikkojen muutoksesta nyt ja tulevaisuudessa.
1. Yhteiskäyttöisyys tuo säästöjä ja luo mahdollisuuksia
Kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero avasi Senaatti-areenan puheenvuorollaan. Hän kertoi yhteiskäyttöisyyden tuovan tulevaisuudessa merkittäviä säästöjä ja uusia mahdollisuuksia valtiolle.
Valtiovarainministeriö arvioi, että 31 prosenttia kaikesta valtiohallinnolle tehtävästä työstä on riippumatonta paikasta, jossa työ tehdään. Ministeriön mukaan paikan merkitys on pieni erityisesti hallinto-, asiantuntija- ja tutkimustyössä.
Kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero arvioi, että paikkariippumattomuuden ansiosta eri hallinnonalojen toimipisteitä voidaan yhdistää lähitulevaisuudessa. Tämä tuo säästöjä ja uusia mahdollisuuksia valtiolle.
”Uusien tilojen kehittämisessä tärkeintä on yhteistyö tilojen käyttäjien kanssa. Heillä on paras ymmärrys organisaationsa erityistarpeista”, Paatero sanoi.
Kansanedustaja ja työelämäprofessori Anna-Kaisa Ikonen sanoi, että Suomen alueellinen kehitys on huomioitava muutoksia toteuttaessa. Toimitilojen yhteiskäyttöisyys eri viranomaisten kesken, digitaalisuus ja joustotyö luovat uusia mahdollisuuksia alueellistamiseen, joka kaipaa uudenlaista otetta virastojen siirtojen sijaan.
”Tällä hetkellä 40 prosenttia valtion työpaikoista on keskittynyt Uudenmaan alueelle. Valtion läsnäoloa tarvitaan kaikkialla Suomessa. Kun rakennamme toimipisteverkostoa uudestaan, meidän on mietittävä, miten työpaikat ja osaaminen jakautuvat koko maassa”, Ikonen sanoi.
Lue myös: Attilan virastojen väki kaipaa lisää yhteiskäyttöisyyttä
2. Yhteiskäyttöisyydestä synergiahyöty irti
Senaatti-areena on asiantuntijafoorumi, jossa kehitetään tulevaisuuden työympäristöjä ja työnteon tapoja.
Tilastokeskuksen pääjohtaja Marjo Bruun ja Poliisihallituksen teknologiajohtaja Jyrki Wasastjerna pohtivat yhteisten tilojen mahdollisuuksia. Yhdessä esiintynyt kaksikko kertoi tunnistaneensa monia kohteita, joissa asioiden tekeminen yhdessä toisi synergiahyötyä molemmille organisaatioille.
”Yhteisten tilojen käyttöä voitaisiin lisätä helposti. Miksi kaikilla pitäisi olla oma arkisto, henkilöstöruokala ja punttisali? Tämän kaltaisia tiloja ja palveluita voitaisiin helposti jakaa hallinnonalojen kesken”, Wasastjerna pohti.
”Valtion kokonaisetua parantavien uudistusten toteuttamista voi hidastaa, jos taloudelliset kustannukset ja hyödyt eivät jakaannu tasaisesti eri organisaatioiden välillä. Tähän on kiinnitettävä huomioitava uudistuksia tehdessä”, Bruun lisäsi.
3. Muutos tapahtuu juuri nyt, ja kiihtyy tulevaisuudessa
Valtionhallinnon palvelupisteissä käyntiasiointi vähenee, mutta palveluiden tarve ei kuitenkaan katoa. Vuonna 2011 valtiohallinnon palvelupisteissä asioitiin yhdeksän miljoonaa kertaa. Vuoteen 2018 mennessä määrä oli pudonnut viiteen miljoonaan.
Valtiovarainministeriön kehittämisosaston päällikkö, ylijohtaja Juha Sarkio kertoi ministeriön odottavan, että vuonna 2029 asiointikäyntejä tehdään enää 2–3 miljoonaa.
”Samaan aikaan kun puolet toimipisteiden asiakkaista on kadonnut, toimipisteiden määrä on vähentynyt ainoastaan kymmenesosalla. Siksi toimipaikkaverkostoa pitää miettiä uudestaan nyt.”
4. Väestön digiosaaminen rajoittaa vielä uudistuksia
Verohallinnon pääjohtaja Markku Heikura kertoi, että sähköiseen asiointiin siirtyminen vähentää asiakaskäyntejä vauhdilla myös Verohallinnossa. Hänen mukaansa Verohallinnon palveluita voidaan digitalisoida ja keskittää enemmän, kunhan kansalaisille tarjotaan apua palveluiden käyttöön.
”Asiakas voisi ottaa etäyhteyden Verohallinnon asiantuntijaan vaikkapa Kelan toimipisteestä käsin heidän työntekijänsä avustuksella. En usko, että palvelujamme voidaan digitalisoida kokonaan seuraavan kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden aikana, sillä osalla väestöstä ei ole palveluiden käyttämiseen tarvittavia digitaitoja.”
5. Etätyö säästää aikaa, mutta on tärkeää tavata kasvokkain
Vaikka jonain päivänä kaikki Verohallinnon asiakaskohtaamiset voitaisiin hoitaa digitaalisesti, Markku Heikuran mielestä on silti työntekijän näkökulmasta tärkeää, että työ on myös paikka, johon mennään fyysisesti.
”Kasvokkain kohtaaminen on erityisen tärkeää, jos kehittää jotain uutta tiimin kanssa. Lisäksi työnantajan on hyvä nähdä työntekijää, jotta hän voi varmistua tämän hyvinvoinnista”, Heikura sanoi.
OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio kertoi havainneensa, että mahdollisuus etätyöhön on lisännyt tuottavuutta.
”Jos ihminen viihtyy työssään ja työvälineet sekä työympäristö ovat kunnossa, hän tuottaa parhaan mahdollisen palvelukokemuksen asiakkaille. Tiedän, että pääkaupunkiseudullakin on ihmisiä, joilla menee päivässä jopa kaksi tuntia työmatkoihin. Kun tuon ajan voi käyttää muuhun, virkeys ja tyytyväisyys työhön paranevat.”
Lue myös: Käyttäjät kehuvat Sesamia: Toimiva, monipuolinen ja rauhallinen
