Monipaikkaiseen työskentelyyn ja uudenlaisiin työympäristöihin siirtyminen vaatii opettelua ja yhteistä keskustelua. Mistä kaikesta työpaikoilla kannattaa sopia, kun toimistoille osittain palataan?
Digitaalisen työympäristön merkitys kasvaa samalla kun toimistotilojen käyttö muuttuu. Tulevaisuudessa digitaalinen työympäristö on ensisijainen, kaiken kokoava työn tekemisen paikka.
Senaatti-kiinteistöjen tietotyön erityisasiantuntija Heljä Franssila sekä Senaatti-kiinteistöjen muutosjohtamisen erityisasiantuntija Pertti Siekkinen vinkkaavat, millaisia periaatteita työpaikoilla kannattaisi pohtia, kun työnteon uusista tavoista koronan jälkeen sovitaan.
Koronapandemia osoitti, että työnantajan tarjoamilla tiloilla on asiantuntijatyön tekijöille oletettua pienempi merkitys. Tulevaisuudessa työntekijä voi valita itselleen sopivimman työnteon paikan kodin, työpaikan tai muiden tilojen väliltä. Valtiolla tällaista moneen paikkaan ulottuvaa työympäristöä kutsutaan monipaikkaisen työn ekosysteemiksi.
Työhyvinvoinnin tueksi yksilöille on taattava mahdollisimman suuri valinnanvapaus siinä, missä työtä tehdään. Samaan aikaan yhteistyön tekemisen rytmistä ja tavoista pitää sopia yhdessä työyhteisön kanssa. Tekemisen tapoja ei voi vain määrätä ylhäältä eivätkä ne toisaalta synny itsestään.
Toimistolle tullaan ensisijaisesti tekemään töitä yhdessä. Jos työyhteisö kokoontuu toimistolle samaan aikaan, sille pitää olla jokin yhteisesti hyväksytty tarkoitus. Samassa paikassa yhdessä vietetty aika on kaikkein arvokkainta. Sitä kannattaa käyttää harkiten.
Perusteeksi voi riittää, että yhteen paikkaan kokoontuminen koetaan yhteisesti mukavaksi. Satunnaisten kohtaamisten syntyä voivat tukea esimerkiksi erilaiset toimistosovellukset, joiden avulla voi nähdä, milloin kollegat ovat paikalla.
Kun työ muuttuu monipaikkaiseksi ja eri aikaiseksi, yksittäisen työntekijän on tärkeää oppia kommunikoimaan yhteisölleen avoimesti. Muille on hyvä kertoa, mitä teen milläkin hetkellä ja milloin olen työkavereille tavoitettavissa. Vuorovaikutuksen ja viestinnän rooli asiantuntijatyössä korostuu, sillä vain harvaa tehtävää pystyy tekemään täysin itsenäisesti.
Läpinäkyvyys omista työtehtävistä, aikatauluista ja tavoitettavuudesta tasoittaa tietä pois yksinäisestä suorittamisesta ja sitoo työyhteisöä yhteen digitaalisessa ympäristössä. Yhteisöllisyyden syntyminen ei voi hybridiaikana perustua vain toimistokohtaamisiin.
Työpaikalla on tärkeää sopia, mitä viestintätapoja ja -kanavia käytetään ja mihin tarkoitukseen. Mitä viestintäkanavaa pitkin tulevaan viestiin pitää reagoida heti, mikä kanava voi odottaa ehkä tunnin tai kaksi, ja milloin riittää, jos reagoi viestiin huomenna tai myöhemmin viikolla. Odotukset reagointiajasta eivät voi vaihdella, vaan niiden pitää olla kaikille samat. Hybridityö ei saisi myöskään johtaa siihen, että päivystetään Teamsissa tai sähköpostissa.
Heljä Franssila ja Pertti Siekkinen puhuivat aiheesta Senaatti-areenassa. Katso video!
Mitä muutosjohtamisen erityisasiantuntija Pertti Siekkisen työhön kuuluu? Lue Pertin esittelyjuttu.
Miksi tietotyön tekemisen tapojen kehittäminen on tärkeää? Lue tietotyön erityisasiantuntija Heljä Franssilan esittelyjuttu.
Senaatti-areenassa keskusteltiin hallitusohjelman mukaisesta julkisen sektorin tilaohjelmasta, jonka tavoitteena on tehostaa tilakustannuksia ja hakea ratkaisuja valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien tilakysymyksiin. Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa valotti puheenvuorossaan valtion toimitilakustannuksista saatuja…
Senaatti-areenassa keskusteltiin hallitusohjelman mukaisesta julkisen sektorin tilaohjelmasta, jonka tavoitteena on tehostaa tilakustannuksia sekä hakea ratkaisuja valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien tilakysymyksiin. Kuntien näkökulmaa tilakustannuksiin ja mahdollisia vastausehdotuksia kuntien tilakysymyksiin tarkasteli tilaisuudessa…
Aulapalvelu on olennainen osa monen kiinteistön jokapäiväistä toimintaa. Kiinteistöön tulija kohtaa aulapalvelun ensimmäisenä sisään astuessaan ja viimeisenä ulos lähtiessään. Hyvä aulapalvelu paitsi sujuvoittaa kiinteistön arkea myös auttaa rakentamaan ja pitämään…
Joensuun virastotalo osoitteessa Kauppakatu 40 saneerattiin kiireestä kantapäähän syksyn 2020 ja tammikuun 2023 välillä. Peruskorjauksen valmistuttua toiminta virastotalon yhteisessä palvelupisteessä ja yhteiskäyttöisissä toimistotiloissa otti ensi askeleensa 20. helmikuuta.
”Poikkeusoloihin varautuminen nousi keskeiseksi tavoitteeksi helmikuusta 2022 lähtien. Tuemme vahvasti asiakkaitamme muuttuneessa tilanteessa”, Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa kertoo.
Jasmin Johansson oli yksi Puolustuskiinteistöjen kesätyöntekijöistä ympäristöpalveluissa ja työskentelee luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi.
Monipuolisia kesätyötehtäviä Senaatilla riittää — niin myös kaikenikäisiä ja taustaisia osaajia. Linda Liljeström on yksi heistä.
Homma hoidossa! Tikkakosken paikallisyksikössä kesätyöntekijä Silja Ukskoski huolehti rakennusten kunnossapitotoimenpiteiden kartoittamisesta kesän ajan. Silja kertoo nyt, millaisissa merkeissä hänen työntäyteinen kesänsä meni.
Kesäaikaan merellisessä Helsingissä veneilijöitä riittää. Merenkulun helpottamiseksi Puolustuskiinteistöillä kesän ajan työskennellyt Aleksi Pohjola on ollut varmistamassa, että alitus Hevossalmen sillalla sujuisi veneillä ongelmitta.