Pohjoisen hangilta eteläisimmän rannikon kallioille. Presidentin pöydästä armeijan kirkkoon. Näin on ollut tapana viettää joulua kolmessa Senaatti-kiinteistöjen kohteessa: saamelaisalueen kulttuurikeskuksessa, Upinniemen varuskunnassa ja Tamminiemessä.
Kulttuurikeskus Sajos, Inari:
Saamelaisalueen koulutuskeskuksen joulujuhlaa koristaa kuusipuun sijasta joulumänty. Pohjoiselle taivaalle kettu huiskaisee hännällään rajut revontulet.
Mäntymetsään sulautuvan koulurakennuksen pihalumi hohtaa Inarissa pohjoisen taivaan värejä: punaista, keltaista ja violettia.
Sisällä Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa (SAKK) eletään joulun alla kiireistä aikaa.
”Porojen teurastuskausi on vilkkaimmillaan. Homma pitäisi saada hoidettua uuteenvuoteen mennessä”, kertoo rehtori Liisa Holmberg.
Inarissa voi opiskella käsi- ja taideteollisuutta, matkailua, mediaa, saamen kieltä ja kulttuuria. Kolttasaamelle ja inarinsaamelle on omat linjansa.
Opiskelijoita on 80 ja henkilökuntaa 50, mutta jouluaaton alla alue hiljenee. Vain poroja on näkösällä. Lumi paljastaa muut liikkeellä olijat: ketun, kuukkelin, kärpän tai korpin.
Sydäntalven pohjoisessa pimeydessä loimuavat komeat revontulet, aamuisinkin. Ne kettu huiskaisee hännällään taivaalle, kuiskii saamelainen mytologia.
“Viime vuodet ovat olleet tosi rajuja revontulivuosia.”
Saamelaisalueen koulutuskeskuksen muut toimipisteet ovat Ivalossa, Kaamasen Toivoniemessä ja Enontekiön Hetassa. Niissä opiskellaan merkonomeiksi, lähihoitajiksi, kokeiksi, luonto-ohjaajiksi ja poronhoitajiksi. Kun Senaatin rakentama tuhatneliöinen lisäsiipi valmistuu ensi vuonna Inarin tontille, muuttaa sinne myös Ivalon porukka.
Joulujuhlia vietetään nyt kuudetta kertaa Kulttuurikeskus Sajoksessa (pääkuvassa), vuonna 2012 valmistuneessa saamelaisten parlamenttitalossa ja kulttuurin pyhätössä. Sajoksen auditorio täyttyy Lapin-pukuisista juhlijoista, ja kaiken keskellä komeilee joulumänty, joka on koristeltu kynttilöin ja joulupalloin.
Juhlassa medialinja näyttää elokuvia. Myös tutut joululaulut raikuvat koltan- ja inarinsaameksi.
”Lisäksi rehtorilla on ollut tapana pitää pitkä, tylsä ja monipolvinen puhe. Sitten syödään puuroa päälle”, Holmberg kertoo nauraen.
Joulu on pohjoisen ihmisille tärkeä taitekohta: siitä alkaa auringon odottaminen. Valo pilkahtaa ensimmäisen kerran kunnolla esiin tammikuun lopulla. Sitä ennen poltellaan kynttilöitä ja tehdään pihoille lumi- ja jäälyhtyjä. Näin myös Holmbergin omassa talossa Inarin Sevettijärvellä, missä hän viettää joulun.
Aattoiltana hän tapaa mennä järvenjäälle.
Vaikka kuinka yrittäisi kuulla ääniä, ei kuule mitään. On vain hiljaisuus ja pimeys. Täysi rauha.
Upinniemen varuskunta, Kirkkonummi:
Kalliolla valkeana hohtava varuskuntakirkko on jouluaattona ääriään myöten täynnä. Alttaritauluna komeilee jylhä näkymä Upinniemen selälle.
”Jouluaaton hartaus Merikappelissa on monille traditio. Täällä tavataan tuttuja ja aloitetaan joulu”, kertoo Rannikkoprikaatin kanslian päällikkö, kapteeniluutnantti Tatu Vartiainen.
Kolmelta iltapäivällä purjeveneen keulan malliseen kirkkoon saapuu kantahenkilöstön ja varusmiesten lisäksi lähialueen asukkaita.
”Ainutlaatuista on, että olemme varuskunnan omassa kirkossa. Tämä ei ole seurakunnan vaan valtion omistama.”
Harvinaista lienee sekin, että Upinniemessä pappi itse koristelee kirkon kuusen. Jouluaattona sotilaspastori Henri Kivijärvi laskee Jeesus-lapsen seimeen ja sytyttää kirkon kynttilät.
”Tämä kirkko on yhden miehen show. Pastori on meillä monitoimihenkilö”, Vartiainen luonnehtii.
Niin taitaa olla kapteeniluutnantti itsekin. Jouluaattona Vartiainen nimittäin kapuaa varusmiesten yllätykseksi urkuparvelle kanttoriksi.
”Kyllä minä Enkeli taivaan ja Maa on niin kaunis -laulut soitan, mutta toivon aina, ettei tulisi vääriä nuotteja. Välillä tuntuu, että nuotin vieressä on enemmän tilaa”, hän virnistää.
Kirkkonummella sijaitseva Upinniemi valvoo merialuetta ja antaa tarvittaessa virka-apua muille viranomaisille. Henkilökuntaa on 600–700. Vuosittain Upinniemessä koulutetaan kaksi tuhatta varusmiestä, joista 20–40 on naisia.
Jouluna paikalla on vähemmän väkeä kuin normaalisti. Monen varusmiespalvelus on juuri päättynyt, ja suurin osa muista on päässyt jouluvapaille.
Aattoon kuuluu, että Vartiainen käy Rannikkoprikaatin komentajan kanssa tervehtimässä jouluksi varuskuntaan jääneitä varusmiehiä kasarmeilla ja vartiointipisteissä.
Jouluna pidetään huoli siitä, että mieli on korkealla. Kasarmit ja ruokalat on koristettu kuusin, ja pelkistettyä sisustusta pehmentävät jouluvalot.
Jos varusmiehiä tai kantahenkilökuntaa harmittaa kiinniolo kasarmilla, Vartiaisella on heille lohdun sana: ”Keittiö panee parastaan. Ruuassa ei juuri hävitä äidin lihapadoille. Eikä täällä jouluna tarvitse pahemmin pokkuroida.”
Tamminiemi, Helsinki:
”Meille oli aina selvää, että aattoilta vietetään Urhon ja Sylvin luona Tamminiemessä”, Kekkosten pojanpoika Timo Kekkonen muistelee.
Kun kello alkoi aattoiltana lähestyä viittä, Kekkosten lapsenlapset Timo ja siskonsa Tea sekä Salla-serkku ryntäsivät keittiön kautta sisälle Tamminiemeen ja juoksivat yläkertaan. Ensimmäisenä silmiin osui tarjoiluhuoneen lahjaröykkiö, jonka isoisä, presidentti Urho Kekkonen oli työnsä puolesta saanut.
Kun jouluvieraat saapuivat, Urho ja Sylvi astelivat omista huoneistaan olohuoneeseen tervehtimään. Sitten yhdeksänhenkinen seurue kävi pöytään.
”Tarjoilusta huolehti hovimestari. Henkilökunta myös koristeli talon ja joulupuun. Lukuun ottamatta ruokaa ja lahjoja joulumme oli aika arkinen. Emme olleet edes erityisen hienosti puettuja”, Timo Kekkonen, 60, kertoo.
Joulu otetaan hänen perheessään nykyäänkin vastaan ilman suurempaa hössötystä.
Joulupöytään istuivat Nonnon ja Nonnan eli Urhon ja Sylvin ja lastenlasten lisäksi Timon ja Tean vanhemmat Taneli ja Brita sekä Sallan isä ja äiti Matti ja Marja. Pöydän ympärillä pyörivät myös Urhon venäjänvinttikoirat Nina ja Mila sekä toisinaan myös Timon perheen sekarotuinen Timi.
Joulun antimet olivat perinteisiä. ”Kumpikaan isovanhemmistani ei ollut niin kiinnostunut ruuasta, että olisi ohjeistanut keittiötä.”
Pöydässä puhuttiin kulttuurista ja kirjallisuudesta ja lapsilta kyseltiin kuulumisia.
“Itse taisin olla 13–15-vuotiaana samanlainen kuin nykyisetkin nuoret: että ei vois vähempää kiinnostaa. Sen kyllä muistan, että minua ei koskaan käsketty parturiin”, pitkätukkaisena nuorena miehenä tunnettu Timo Kekkonen hymähtää.
Politiikalla ei ollut sijaa joulupöydässä. Viiniäkään ei jouluna juotu. Vasta vuosien jälkeen Brita sai toiveensa läpi ja palanpainikkeeksi punaviiniä.
Jouluaterian jälkeen alkoi lahjojen jako. Presidentti istui olohuoneen kultaisessa pyörivässä tuolissa ja muut nahkasohvalla, joka on vieläkin paikallaan Tamminiemessä.
Lapset toimivat tonttuina. Aluksi jaettiin perheen omat lahjat, jotka olivat lähinnä kirjoja.
Pakettien avaamista kuitenkin riitti, kiitos presidentille muualta tulleiden lahjojen. Kääreistä paljastui suklaata, herkkuja ja tavaraa niin paljon, että pikkutonttuja alkoi lopulta jo kyllästyttää.
”Aika harvassa ovat varmaan ne perhejoulut, joissa isoisä saa ylivoimaisesti eniten lahjoja”, pojanpoika virnistää.
Presidentin joulupäivät oli rauhoitettu uudenvuodenpäivään asti. Timo Kekkonen ei muista, että jouluateria olisi kertaakaan keskeytynyt puhelinsoiton vuoksi. ”Muuten piti tietysti olla tavoitettavissa. Lankapuhelimia oli ympäri taloa.”
Kekkosten lasten perheet eivät jääneet koskaan Tamminiemeen yöksi. Tilaa ei ollut, sillä vierashuoneita oli vain yksi.
Sylvin kuoleman jälkeen joulut muuttuivat. ”Sinänsä kaikki säilyi ennallaan, mutta tunnelma oli aiempaa hieman surullisempi.”
Yksi tapa pysyi Timo Kekkosen mukaan vuodesta toiseen samana. ”Saatuaan meidät syötettyä henkilökunta kokoontui alakerran ruokailusaliin nauttimaan omaa jouluillallistaan. Ennen kuin lähdimme kotiin, kävimme kiittämässä heitä ja toivottamassa hyvää joulua. Tapaninpäivänä tulimme jälleen – joululounaalle.”
Senaatti tukee tänä jouluna avun tarpeessa olevia lapsia SOS-Lapsikylän kautta. Toivotamme rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta!
Upinniemi kutsuu jouluun myös siviilejä. Tapahtumiin pitää ilmoittautua ennakkoon sähköisesti, www.merikappeli.com. Jouluaaton hartaus alkaa kello 15 ja joulupäivän messu ehtoollisineen kello 12.
Sajos, saamelaisten parlamenttitalo ja kulttuurikeskus on avoinna arkisin 9–17. www.sajos.fi
Tamminiemi on auki 27.–30.12. kello 11–17. Opastukset kello 12, 14 ja 16. www.kansallismuseo.fi/fi/tamminiemi.
Toimintaamme leimaa lähivuodet voimakas toimitilojen kehittäminen ja uudisrakentaminen. Puolustusvoimien kasvaneiden tilatarpeiden toteuttaminen haastaa koko organisaatiotamme ja heijastuu myös toiminnan päästöihin. Hiilijalanjälkemme on kiihtyvän rakentamistahdin vuoksi kasvussa, mutta pystymme monin keinoin…
Senaatti-areenassa keskusteltiin hallitusohjelman mukaisesta julkisen sektorin tilaohjelmasta, jonka tavoitteena on tehostaa tilakustannuksia ja hakea ratkaisuja valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien tilakysymyksiin. Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa valotti puheenvuorossaan valtion toimitilakustannuksista saatuja…
Senaatti-areenassa keskusteltiin hallitusohjelman mukaisesta julkisen sektorin tilaohjelmasta, jonka tavoitteena on tehostaa tilakustannuksia sekä hakea ratkaisuja valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien tilakysymyksiin. Kuntien näkökulmaa tilakustannuksiin ja mahdollisia vastausehdotuksia kuntien tilakysymyksiin tarkasteli tilaisuudessa…
Turun Pihlajaniemen alueelle on laadittu asemakaavamuutos, jonka tavoitteena on rakentaa aluetta ympäröivään kaupunkirakenteeseen liittyvä uusi kaupunginosa ilmastoviisaasti ja luontoarvot huomioiden.
"Sitra julkaisi keväällä Megatrendit 2023 -raportin, joka sisältää varsin vakavan viestin. Merkittävin tämän hetken megatrendi on luonnon kantokyvyn mureneminen ja siitä aiheutuvat ympäristölliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset. Kyse on ilmastonmuutoksesta,…
"Käynnistimme syksyllä nopeasti energiansäästöohjelman, joka tuotti hyviä tuloksia jo talven aikana. Yhdessä asiakkaidemme kanssa saimme aikaan merkittäviä säästöjä", Senaatin energiansäästöohjelman johtaja Sanna Jääskeläinen kertoo.
Somerharjun kyllästämön maaperän kunnostetaan kasvien avulla eli fytoremediaatiolla. Tehtyä kunnostusta voidaan pitää erinomaisena kestävän kunnostamisen pioneerikohteena Suomessa.
Valtion Valteri-koulu Onervassa tartuttiin energiansäästötoimiin, kuten muihinkin asioihin, ennakoiden ja tehokkaasti, lempeän rauhallisella otteella. Energiansäästö on Onervassa arvojen mukaista toimintaa ja sujuva osa arjen johtamista ja kasvatustyötä.
Senaatin tavoitteena on yli 2 M€ uudisrakentamisessa vähintään 25 % ja korjausrakentamisessa vähintään 15 % vähennys hankkeiden hiilijalanjälkeen strategiakautena 2022-2025.