Yksi valtion kiinteistöstrategian tavoitteista on myydä tarpeettomaksi jääneet kiinteistöt. Niiden joukkoon kuuluu myös historiallisia kohteita, joita koskee asetus valtion omistamien rakennusten suojelusta. Suojelutavoitteiden turvaaminen asettaakin usein reunaehtoja kiinteistön käytön suunnittelulle.
Kun asetuksella suojeltu kiinteistö myydään, ELY-keskus käynnistää rakennusperintölain mukaisen prosessin. Samanaikaisesti kohteen alueella on usein käynnissä tai käynnistymässä asemakaavoitus.
Prosessin yhteydessä arvioidaan, käytetäänkö rakennuksen suojeluun asemakaavaa vai rakennusperintölain mukaista suojelua. Suojelun lisäksi valtion tavoitteisiin kuuluu turvallisen ja terveellisen ympäristön rakentaminen. Infrastruktuurin toimivuus otetaan maankäytön suunnittelussa huomioon.
Nyt arvokiinteistön käyttötarkoituksen muuttamiseen liittyvä monipolvinen prosessi on ensimmäistä kertaa koottu yhteen ja kuvattu. Nimekseen se on saanut virkamiespolku kiinteistökehityksessä.
”Virkamiespolun tavoitteena on näyttää selvästi, missä vaiheessa ja roolissa eri viranomaiset osallistuvat suojeltujen kiinteistöjen kehitykseen. Uskon, että rakennussuojelun prosessien avaaminen palvelee erityisesti myytävien kiinteistöjen uusia omistajia”, sanoo ELY-keskuksen ylitarkastaja Henrik Wager, joka laati asiakirjan virkamiesvaihdossa Senaatti-kiinteistöissä keväällä 2018.
Virkamiespolku kiinteistökehityksessä esiteltiin syyskuussa 2018 järjestetyssä Senaatin Tori -tapahtumassa. Voit katsoa paneelikeskustelun viranomaispolusta sekä tilaisuuden muiden puheenvuorojen tallenteet täältä.
Näin kiinteistökehitys etenee virkamiespolun mukaisesti:
1. Suojeluprosessin aloitus
Kun kohde on myyty, Senaatti-kiinteistöt toimittaa kauppakirjat ELY-keskukselle. Samalla ELY-keskus käynnistää rakennusperintölain mukaisen suojeluprosessin. Suojeluprosessi voidaan käynnistää myös varhaisemmassa vaiheessa.
Kiinteistön käyttötarkoituksen muutos toteutetaan ensisijaisesti asemakaavoituksella. Jos asemakaavoituksen päivittämiseen ei päädytä, käytetään poikkeamispäätöstä.
2. Lausuntokierros
ELY-keskus pyytää rakennussuojeluprosessiin liittyvät lausunnot Museovirastolta, kaupungilta, uusilta omistajalta ja viereisiltä kiinteistöiltä. Mahdollisen asemakaavoituksen yhteydessä kaupunki pyytää lausunnot osallisilta. Tässä vaiheessa sovitetaan yhteen eri intressejä.
3. Suojelupäätöksen tekeminen
Jos lausuntojen perusteella ilmenee, ettei kohteella ole sellaisia sisätiloja, jotka edellyttävät suojelua, ja kohteen suojelu turvataan asemakaavalla riittävin suojelumääräyksin, ELY-keskus tekee kielteisen rakennussuojelupäätöksen.
Jos ELY-keskus tekee myönteisen rakennussuojelupäätöksen, kohteeseen sovelletaan rakennusperintölain mukaista suojelua. Mikäli kohde suojellaan asemakaavalla, sovelletaan maankäyttö- ja rakennuslakia. Mikäli käyttötarkoituksen muutos tehdään poikkeamispäätöksellä, se sisältää riittävät ehdot suojelun turvaamiselle.
4. Rakennusluvan hakeminen
Kun lainvoimainen asemakaava tai poikkeamispäätös on annettu, kiinteistön uusi omistaja voi hakea niiden mukaista rakennuslupaa. Lupahakemuksesta on pyydettävä Museoviraston lausunto, mikäli ELY-keskus ei ole vielä tehnyt lainvoimaista suojelupäätöstä. Lupa on myönnettävä, mikäli hakemus on asemakaavan tai poikkeamispäätöksen mukainen.
5. Muutoksenhaku
Asemakaavasta valitusoikeus on kuntalaisilla ja asianosaisilla, kuten paikallisella tai alueellisella rekisteröidyllä yhdistyksellä, Museovirastolla ja ELY-keskuksella.
Muutosta poikkeamispäätöksestä voivat hakea Museovirasto, ELY-keskukset, tiettyjen kiinteistöjen omistajat, kunta ja naapurikunnat sekä toimialueellaan ympäristön ja kulttuuristen arvojen suojelun parissa toimivat rekisteröidyt yhdistykset.
Asemakaavan valitusoikeuden tarkemmat kriteerit määritellään maankäyttö- ja rakennuslaissa. Valitus tutkitaan laillisuusperustein, ei tarkoituksenmukaisuusperustein.
ELY-keskuksen tekemästä rakennussuojelupäätöksestä voi valittaa ympäristöministeriöön. Ympäristöministeriön päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen ja edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. (Ympäristöministeriön rooli ensimmäisenä valitusviranomaisena on poistumassa tekeillä olevan rakennusperintölain uudistuksen yhteydessä.
Keskustele artikkelista